KPL 1 Vakaantumisen ja uusien aatteiden aika

1. Eurooppa vuonna 1815

Tausta

• Ranskan suuri vallankumous (1789) aloitti pitkän murros- ja sotakauden.

• Napoleon nousi valtaan 1799 → kruunasi itsensä keisariksi.

• Napoleonin sodat päättyivät Waterloon taisteluun 1815.

• Eurooppa oli ollut yli 20 vuotta lähes jatkuvassa sodassa.

Ennen vallankumousta

• Yhteiskunta perustui säätyihin:

  • Aatelisto: poliittinen valta

  • Papisto: etuoikeudet ja omaisuutta

  • Porvaristo: taloudellinen valta (kauppa)

  • Talonpojat: vähän oikeuksia, usein maaorjuudessa

• Maaorjat eivät omistaneet maataan eivätkä voineet muuttaa ilman lupaa.

Vallankumouksen tavoitteet

• Säätyjen etuoikeuksien poistaminen

• Tasa-arvo ja demokratia

• Ihmisoikeudet ja kansalaisten yhtäläiset oikeudet

Vuoden 1815 tilanne

• Hallitsijat halusivat palauttaa monarkian ja säätyvallan.

• Vallankumous nähtiin uhkana perinteiselle järjestykselle.

• Ylemmät säädyt pelkäsivät vallan ja hengen menettämistä.

2. Vallankumouksen perintö

Vaikka vanha järjestys palautettiin, kaikki ei palannut entiselleen.

Säilyneitä vaikutuksia

• Ajatus kansalaisten tasa-arvosta lain edessä

• Code Napoleon (Napoleonin laki) jäi moniin maihin pohjaksi

• Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion ajatus levisi

Liberalismi

• Perustui vallankumouksen arvoihin: vapaus, veljeys, tasa-arvo

• Korosti:

  • Yksilön oikeuksia

  • Vapaata yrittäjyyttä (valtio ei rajoita)

  • Etenemistä kykyjen, ei syntyperän mukaan

• Tuki erityisesti keskiluokan asemaa

• Vahva Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa

Konservatismi

• Puolusti vanhaa yhteiskuntajärjestystä

• Hyväksyi muutokset vain maltillisesti tai ei lainkaan

• Tuki monarkiaa, kirkkoa ja säätyjärjestelmää

• Edustajina aatelisto, papisto, sotilaat ja yläluokka

3. Suurvaltojen tasapainopolitiikka

Wienin kongressi 1815

• Järjesti Euroopan uudelleen Napoleonin jälkeen.

• Tavoite: vallan tasapaino

  • Kukaan ei saa olla liian vahva

  • Kukaan ei saa olla liian heikko

Suurvallat 1800-luvulla

• Iso-Britannia

• Ranska

• Venäjä

• Itävalta

• Preussi

• Osmanien valtakunta (Turkki)

• Myöhemmin Italia (1861) ja Saksa (1871)

Tasapainopolitiikan piirteitä

• Vaihtelevat liittosuhteet

• Esim. Krimin sota (1853–56):

  • Iso-Britannia, Ranska ja Itävalta vs. Venäjä

  • Sota heijastui Suomeen (Oolannin sota)

Diplomatia

• Kuninkaalliset avioliitot vahvistivat valtioiden suhteita.

• Esim. kuningatar Viktorian lapset naimisiin eri hoveihin.

4. Suurvaltojen erot

Iso-Britannia

• Talous ja laivasto vahvuuksia

• Keskittyi siirtomaihin

Venäjä

• Suuri väestö ja armeija

• Kiinnostunut Balkanista ja Aasiasta

• Heikko talous

Ranska

• Perinteinen suurvalta

• Menetti asemaansa Saksalle ja Britannialle

Itävalta-Unkari

• Monikansallinen imperiumi

• Heikkeni kansallisvaltioiden aikakaudella

Italia

• Ei noussut täysin tasavertaiseksi suurvallaksi

Espanja

• Menetti siirtomaansa Latinalaisessa Amerikassa

Yhdysvallat

• Nouseva suurvalta

• Ei vielä aktiivinen Euroopassa

5. Sosialismi – uusi vallankumouksellinen voima

Tausta

• Teollistuminen muutti yhteiskuntaa.

• Keskiluokka ja työväestö kasvoivat.

• Monarkia ja kirkko eivät enää yhdistäneet kansaa kuten ennen.

Marxilainen sosialismi

• Karl Marx ja Friedrich Engels

• Ajatus luokkataistelusta

• Työväestön maailmanvallankumous

• Yksityisomistuksen ja porvariston vallan lopettaminen

Tavoitteet

• Luokkaerot ja kansallisuuserot katoavat

• Rauhan maailma ilman riistoa

• Sosialistien yksinvalta

Keinot

• Osa kannatti rauhanomaisia uudistuksia

• Osa väkivaltaista vallankumousta

• Lenin: kansojen sota → luokkasodaksi

Tiivistetty kokonaiskuva

1800-luku oli:

• Yritys palauttaa vanha järjestys

• Uusien aatteiden (liberalismi, sosialismi) nousun aikaa

• Suurvaltojen tasapainopolitiikan aikakausi

• Demokratian asteittaisen kehityksen aikaa

• Yhteiskuntaluokkien ja kansallisuusaatteiden vahvistumisen aikaa

Käsitteet

Liberalismi

Poliittinen aate, joka korostaa yksilön vapautta ja oikeuksia.
Kannattaa:

• sananvapautta ja tasa-arvoa lain edessä

• vapaata yrittäjyyttä (valtio ei puutu liikaa talouteen)

• sitä, että ihmiset etenevät kykyjen, eivät syntyperän perusteella

Nousi vahvasti esiin Ranskan vallankumouksen jälkeen ja tuki erityisesti keskiluokkaa.

Konservatismi

Poliittinen aate, joka puolustaa perinteitä ja vanhaa yhteiskuntajärjestystä.

• Suosii monarkiaa, kirkon asemaa ja yhteiskunnan vakautta.

• Hyväksyy muutokset vain hitaasti ja maltillisesti – tai ei lainkaan.

Sosialismi

Poliittinen ja taloudellinen aate, joka ajaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja työväestön oikeuksia.

• Vastustaa suuria varallisuuseroja.

• Haluaa tuotantovälineet (tehtaat, maat, yritykset) yhteiseen omistukseen.

• Perustuu ajatukseen luokkataistelusta (Marx).

Tasapainopolitiikka

Suurvaltojen välinen toimintatapa 1800-luvulla.
Tavoitteena oli, että:

• yksikään valtio ei olisi liian vahva

• yksikään ei olisi liian heikko

Tällä pyrittiin estämään uusia suuria sotia Euroopassa.

Siirtomaaimperiumi

Valtakunta, joka hallitsee omien rajojensa ulkopuolisia alueita (siirtomaita).
Esimerkiksi Iso-Britannialla oli laaja siirtomaaimperiumi Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.

Kansallisvaltio

Valtio, joka perustuu yhden kansan tai kansallisuuden ympärille.

• Yhteinen kieli, kulttuuri ja identiteetti yhdistävät.

• Esimerkiksi Saksa ja Italia yhdistyivät 1800-luvulla kansallisvaltioiksi.

Bolševikki

Venäjän sosialistisen puolueen vallankumouksellinen ryhmä, jota johti Vladimir Lenin.

• Kannatti väkivaltaista vallankumousta.

• Nousi valtaan Venäjän vallankumouksessa 1917.