KPL 3 Maailmanpolitiikan globalisoituminen

Maailmanpolitiikan globalisoituminen – Muistiinpanot

1. Imperialismi ja kolonialismi

  • Imperialismi = 1800-luvulla korostunut suurvaltojen pyrkimys laajentaa valtaansa poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.

  • Kolonialismi = siirtomaiden valloittaminen, hallitseminen ja taloudellinen hyödyntäminen.

  • Kolonialismia harjoitettiin jo 1400-luvulta lähtien (esim. Espanja ja Portugali Etelä-Amerikassa, Iso-Britannia ja Ranska Pohjois-Amerikassa).

  • 1800-luvun imperialismi oli aiempaa järjestelmällisempää:

    • Alueet liitettiin suoraan emämaahan.

    • Raaka-aineita hyödynnettiin tehokkaasti.

  • Imperialismia toteutettiin myös ilman suoraa valloitusta (taloudellinen ja kulttuurinen vaikutusvalta).

  • Myös Venäjä ja Kiina hallitsivat laajoja alueita imperiumin tavoin.

  • Myös siirtomaita omistamattomat maat (esim. Suomi, Ruotsi) hyötyivät imperialismin talousjärjestelmästä.

2. Taloudelliset syyt

  • Teollistuminen loi tarpeen:

    • Raaka-aineille (kumi, hiili, arvometallit, elintarvikkeet).

    • Uusille markkinoille.

    • Halvalle työvoimalle.

  • Liikenne (laivat, junat) ja viestintä kehittyivät.

  • Eurooppaan syntyi kulutusyhteiskunta.

  • Väestönkasvu lisäsi työvoimaa ja kysyntää.

  • Siirtomaita pidettiin moraalisesti oikeutettuina hyödyntää, koska niiden katsottiin olevan “hyödyntämättömiä”.

3. Poliittiset syyt

  • Imperiumi = suurvallan mahtavuuden mitta.

  • Siirtomaat tarjosivat:

    • Sotilastukikohtia

    • Strategista valtaa

  • Kilpailu suurvaltojen välillä: “jos emme valloita, joku muu valloittaa”.

  • Iso-Britannia ja Ranska suurimpia siirtomaavaltoja.

  • Myös pienemmillä valtioilla (Alankomaat, Belgia, Portugali) merkittäviä siirtomaita.

4. Valloitetut alueet

  • Afrikka imperialismin pääkohde.

    • Afrikan jako 1884–1885 Berliinin kongressissa.

    • Paikallisten mielipidettä ei kysytty.

  • Amerikassa alkuperäiskansat kärsivät väestöromahduksen (taudit, jopa 90 % kuolleisuus).

  • Intiassa ja Indonesiassa alkuperäisväestö säilyi enemmistönä.

  • Kiina vältti suoran kolonialismin, mutta sai eurooppalaisia tukikohtia.

  • Japani modernisoitui ja ryhtyi itse imperialistiseksi suurvallaksi.

    • Voitti Venäjän sodassa 1904–1905.

5. Imperialismin aatemaailma

  • Ajatus “sivistystehtävästä”:

    • Koulutus, kristinusko, taloudellinen kehitys.

  • Todellisuudessa:

    • Taloudellinen riisto

    • Kulttuurien aliarviointi

    • Holhoava suhtautuminen

  • Kulttuuri-imperialismi = omien arvojen ja elämäntapojen levittäminen.

  • Rotuopit:

    • “Valkoinen rotu” nähtiin ylivertaisena.

    • Perusteltiin viittaamalla evoluutioteorioihin.

  • Julmuudet:

    • Belgian Kongossa käsien katkominen.

    • Saksalaisten toimet Namibiassa hereroja ja namoja vastaan (nykyisin pidetään kansanmurhana).

6. Imperialismin perintö

  • Taloudellinen eriarvoisuus:

    • Entiset siirtomaavallat edelleen vauraita.

    • Monet entiset siirtomaat riippuvaisia raaka-aineista.

  • Poliittiset siteet säilyneet (esim. Brittiläinen kansainyhteisö).

  • Siirtomaamenneisyys herättää keskustelua:

    • Korvausvaatimukset

    • Museoiden kokoelmat

    • Patsaiden poistaminen

  • Historiapolitiikka:

    • Miten menneisyys muistetaan ja esitetään.

    • Nykykäsitys imperialismin kielteisyydestä on muuttunut paljon 1900-luvun alkupuoleen verrattuna.