KPL 3 Maailmanpolitiikan globalisoituminen
Maailmanpolitiikan globalisoituminen – Muistiinpanot
1. Imperialismi ja kolonialismi
Imperialismi = 1800-luvulla korostunut suurvaltojen pyrkimys laajentaa valtaansa poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Kolonialismi = siirtomaiden valloittaminen, hallitseminen ja taloudellinen hyödyntäminen.
Kolonialismia harjoitettiin jo 1400-luvulta lähtien (esim. Espanja ja Portugali Etelä-Amerikassa, Iso-Britannia ja Ranska Pohjois-Amerikassa).
1800-luvun imperialismi oli aiempaa järjestelmällisempää:
Alueet liitettiin suoraan emämaahan.
Raaka-aineita hyödynnettiin tehokkaasti.
Imperialismia toteutettiin myös ilman suoraa valloitusta (taloudellinen ja kulttuurinen vaikutusvalta).
Myös Venäjä ja Kiina hallitsivat laajoja alueita imperiumin tavoin.
Myös siirtomaita omistamattomat maat (esim. Suomi, Ruotsi) hyötyivät imperialismin talousjärjestelmästä.
2. Taloudelliset syyt
Teollistuminen loi tarpeen:
Raaka-aineille (kumi, hiili, arvometallit, elintarvikkeet).
Uusille markkinoille.
Halvalle työvoimalle.
Liikenne (laivat, junat) ja viestintä kehittyivät.
Eurooppaan syntyi kulutusyhteiskunta.
Väestönkasvu lisäsi työvoimaa ja kysyntää.
Siirtomaita pidettiin moraalisesti oikeutettuina hyödyntää, koska niiden katsottiin olevan “hyödyntämättömiä”.
3. Poliittiset syyt
Imperiumi = suurvallan mahtavuuden mitta.
Siirtomaat tarjosivat:
Sotilastukikohtia
Strategista valtaa
Kilpailu suurvaltojen välillä: “jos emme valloita, joku muu valloittaa”.
Iso-Britannia ja Ranska suurimpia siirtomaavaltoja.
Myös pienemmillä valtioilla (Alankomaat, Belgia, Portugali) merkittäviä siirtomaita.
4. Valloitetut alueet
Afrikka imperialismin pääkohde.
Afrikan jako 1884–1885 Berliinin kongressissa.
Paikallisten mielipidettä ei kysytty.
Amerikassa alkuperäiskansat kärsivät väestöromahduksen (taudit, jopa 90 % kuolleisuus).
Intiassa ja Indonesiassa alkuperäisväestö säilyi enemmistönä.
Kiina vältti suoran kolonialismin, mutta sai eurooppalaisia tukikohtia.
Japani modernisoitui ja ryhtyi itse imperialistiseksi suurvallaksi.
Voitti Venäjän sodassa 1904–1905.
5. Imperialismin aatemaailma
Ajatus “sivistystehtävästä”:
Koulutus, kristinusko, taloudellinen kehitys.
Todellisuudessa:
Taloudellinen riisto
Kulttuurien aliarviointi
Holhoava suhtautuminen
Kulttuuri-imperialismi = omien arvojen ja elämäntapojen levittäminen.
Rotuopit:
“Valkoinen rotu” nähtiin ylivertaisena.
Perusteltiin viittaamalla evoluutioteorioihin.
Julmuudet:
Belgian Kongossa käsien katkominen.
Saksalaisten toimet Namibiassa hereroja ja namoja vastaan (nykyisin pidetään kansanmurhana).
6. Imperialismin perintö
Taloudellinen eriarvoisuus:
Entiset siirtomaavallat edelleen vauraita.
Monet entiset siirtomaat riippuvaisia raaka-aineista.
Poliittiset siteet säilyneet (esim. Brittiläinen kansainyhteisö).
Siirtomaamenneisyys herättää keskustelua:
Korvausvaatimukset
Museoiden kokoelmat
Patsaiden poistaminen
Historiapolitiikka:
Miten menneisyys muistetaan ja esitetään.
Nykykäsitys imperialismin kielteisyydestä on muuttunut paljon 1900-luvun alkupuoleen verrattuna.