YO biologian sanasto

abioottinen ympäristötekijä, abiotic component, abiotic factor

Elinympäristön fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Esimerkiksi kosteus, lämpötila, ravinteet ja happamuus.

ABO-antigeeniABO antigen

Ihmisen punasolujen pinnalla oleva antigeeni, tunnistusmolekyyli. Ihmisen genotyypin mukaan punasolussa voi olla antigeeni A, antigeeni B, kummatkin antigeenit tai ei kumpaakaan.

adenosiinitrifosfaatti, ATPadenosine triphosphate

Solun sisäinen runsaasti energiaa sisältävä molekyyli; solun toimintojen energianlähde. Koostuu adeniiniemäksestä, riboosisokerista ja kolmesta fosfaatista. Fosfaattien välisten runsasenergisten sidosten purkautuessa energiaa vapautuu, ja sidosten muodostuessa energiaa sitoutuu.

adjuvanttiadjuvant

Rokotteessa oleva tehosteaine. Nopeuttaa immuunijärjestelmän aktivoitumista rokottamisen jälkeen.

adrenaliiniadrenaline

Lisämunuaisytimen erittämä hormoni, joka laajentaa keuhkoputkia, nostaa verenpainetta sekä hidastaa ruuansulatuksen toimintaa. Erittyy elimistön stressitilanteessa. Nostaa myös veren glukoosipitoisuutta.

Adaptaatio, adaptatio

Tiettyjen aistisolujen mukautuminen tasaiseen tai samankaltaisena jatkuvaan ärsykkeeseen. Adaptaatiolla tarkoitetaan myös eliöiden sopeutumista.

aerobinenaerobic

Happea tarvitseva eliö, solu tai reaktio. Hapelliset olosuhteet.

agaroosigeeliagarose gel

Ohut geelilevy tai putken sisällä oleva geeli, jossa DNA-molekyylit liikkuvat sähkökentässä ja erottuvat pituutensa mukaan.

agrobakteeriagrobacterium

Maaperässä esiintyvä bakteerilaji (Agrobacterium tumefaciensis), jonka erityistä Ti-plasmidia voidaan käyttää kuljettimena, kun geenejä siirretään kasvisoluihin.

Aichin tavoitteet, Aichi goals

Hallitusten välisen luontopaneelin (IPBES) asettamia tavoitteita biodiversiteetin säilyttämiseksi.

aineenvaihduntametabolism

Eliöissä ja niiden soluissa tapahtuvat erilaiset kemialliset reaktiot. Anaboliset reaktiot ovat rakentavia reaktioita, kataboliset reaktiot hajottavia.

aistinreseptorisensory receptor

Aistinelimessä tai muualla kudoksessa oleva solu tai sen osa, joka ärtyy tietystä ärsykkeestä, kuten näköreseptorit valon, kuuloreseptorit ääniaaltojen ja haju- ja makureseptorit molekyylien vaikutuksesta.

aivolisäkepituitary gland

Väliaivojen pohjaan kiinnittynyt umpirauhanen, joka jakautuu etu- ja takalohkoon. Erittää useita eri hormoneja. Hypotalamus säätelee aivolisäkkeen hormonieritystä.

aivolisäkkeen etulohko, anterior pituitary gland

Väliaivojen pohjassa oleva umpieritysjärjestelmän osa, joka tuottaa vereen seuraavia hormoneja: FSH, LH, kasvuhormoni, tyreotropiini, kortikotropiini ja prolaktiini.

aivolisäkkeen takalohkoposterior pituitary gland

Väliaivojen pohjassa oleva umpieritysjärjestelmän osa, joka vapauttaa hypotalamuksen tuottamaa ADH:ta ja oksitosiinia.

akkommodaatioaccommodation

Silmän linssin taittovoiman muuttuminen sen mukaan, tarkennetaanko katse lähelle vai kaukana olevaan kohteeseen.

akritarkki, acritarch

Alkeellisia tumallisia, yksisoluisia eliöitä. Elivät noin 1–1,8 miljardia vuotta sitten.

aksoniaxon

Hermosolun viejähaarake.

aktiiniactin

Lihassolun proteiini, joka yhdessä myosiinin kanssa saa lihassolun supistumaan.

aktiivinen kohtaactive site

Entsyymimolekyylin pinnassa oleva syvennys tai muu kohta, johon entsyymin kohdemolekyyli eli substraatti kiinnittyy entsyymireaktion ajaksi.

aktiivinen kuljetusactive transport

Solukalvon läpi tapahtuvaa aineiden kuljetusta, joka kuluttaa energiaa. Aktiivista kuljetusta tapahtuu esimerkiksi ionipumppujen ja kuljettajaproteiinien avulla. Aktiivisessa kuljetuksessa ainetta siirtyy pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. Myös endosytoosi, fagosytoosi ja eksosytoosi ovat aktiivista kuljetusta.

aktiopotentiaaliaction potential

Toimintajännite. Hermosolun jännite, kun solu vie viestiä eteenpäin. Hermoimpulssin aikana hermosolun sisäpuoli on positiivisesti varautunut ja ulkopuoli on negatiivisesti varautunut. Jännitteen suuruus noin +40 mV (millivolttia).

akvaporiini, aquaporin

Akvaporiinit ovat solukalvoilla esiintyviä vesikanavaproteiineja. Vesimolekyylit liikkuvat näiden kautta nopeammin soluun sisään tai solusta ulos kuin suoraan fosfolipidikalvon läpi.

albumiini, albumin

Veriplasman runsain proteiini. Säätelee veriplasman vesipitoisuutta ja kuljettaa monia aineita, kuten hormoneja, rasvahappoja ja kalsiumia.

aldosteroni, aldosterone

Aldosteroni on lisämunuaiskuoren tuottama hormoni, joka vaikuttaa elimistön ionitasapainon säätelyyn. Sen erittymistä säätelee munuaisten hiussuonikerästen seinämien tuottama reniinihormoni.

alkiodiagnostiikka, sikiödiagnostiikkaembryo diagnostics

Alkion tai sikiön tutkimusta, jossa pyritään selvittämään alkion tai sikiön mahdolliset sairaudet tai kehityshäiriöt. Tutkimuskeinoina käytetään ultraääntä sekä alkion tai sikiön solujen tai geenien tutkimista.

alkionsiirtoembryo transfer

Eläinjalostuksen menetelmä, jossa hyvien vanhempien muna- ja siittiösoluista kehittyvät alkiot kasvatetaan sijaisemojen kohduissa.

alkiovaiheembryonic period

Yksilönkehityksen vaihe, joka jakautuu kolmeen eri vaiheeseen: gastrulaatioon, kaavoittumiseen ja muotoutumiseen. Alkiovaihe alkaa alkiorakkulan kiinnittymisestä kohdun seinämään ja päättyy, kun alkio on tunnistettavissa ihmiseksi.

alkoholikäyminenalcoholic fermentation

Anaerobinen eli ilman happea tapahtuva reaktio, jossa glukoosi pilkkoutuu etanoliksi, vedeksi ja hiilidioksidiksi. Samalla muodostuu kaksi ATP-molekyyliä. Tapahtuu erityisesti useiden hiivalajien aineenvaihdunnassa.

alkueliö, protist

Ryhmä tumallisia alkeellisia eliöitä, esimerkiksi kaikki levät, limasienet ja yksisoluiset alkueläimet, kuten amebat. Eivät ole nykykäsityksen mukaan evolutiivisesti yhtenäinen ryhmä.

alkueläinprotozoa

Yksisoluinen, eläinsolusta muodostunut mikrobi. Monet alkueläimet ovat elintavoiltaan loisia. Alkueläimiä ovat esimerkiksi amebat, tohvelieläimet ja malarialoisio. Eivät ole nykykäsityksen mukaan evolutiivisesti yhtenäinen ryhmä.

alkuvirtsaglomerular filtrate

Nefronin keräsenkoteloon suodattunut veriplasma. Sisältää runsaasti elimistölle tärkeitä aineita, kuten glukoosia ja suoloja, sekä runsaasti vettä.

alleeliallele

Alleelit ovat saman geenin eri muotoja. Esimerkiksi kukan väriä voi määrittää yksi geeni, joka on kaikilla saman lajin kukilla, mutta geenin eri muodot eli alleelit aiheuttavat kukille eri värejä.

allergeeniallergene

Allergiaa aiheuttava tekijä, kuten siitepölyn, eläinten hilseen tai syljen proteiinit.

allopatrinen lajiutuminenallopatric speciation

Lajiutumisen muoto, jossa maantieteellisen esteen vuoksi muodostuu kaksi populaatiota, joiden välinen geenivirta estyy. Jos tilanne jatkuu pitkään, populaatiot kehittyvät omiin suuntiinsa ja lopputuloksena syntyy uusi laji.

alukeprimer

Lyhyt yksijuosteinen, keinotekoisesti valmistettu DNA-jakso, jota tarvitaan esimerkiksi kopioitaessa DNA:ta PCR-tekniikalla.

aminohappoamino acid

Pieniä orgaanisia molekyylejä. Eliöiden kaikki proteiinit koostuvat yleensä noin 20 erilaisesta aminohaposta.

ammonium-ioni, ammonium

NH4+, epäorgaaninen typpiyhdiste, kasvien ja muiden tuottajien tärkeä typenlähde, pääravinne.

amylaasiamylase

Sylkirauhasten ja haiman erittämä entsyymi, joka pilkkoo ravinnon tärkkelystä maltoosiksi.

anabolinen reaktioanabolic reaction

Solun aineenvaihdunnan reaktio, jossa raaka-aineista rakennetaan suurempia molekyylejä. Esimerkiksi proteiinien valmistaminen on anabolinen reaktio.

anaerobinenanaerobic

Hapettomat olosuhteet tai reaktiot, joissa ei käytetä happea energian vapauttamiseen glukoosista. Eliöt, jotka elävät hapettomissa olosuhteissa.

anafaasianaphase

Anafaasi eli jälkivaihe on solunjakautumisen kolmas vaihe, jossa sukkularihmat lyhenevät ja vetävät mitoosissa ja meioosin tasausjaossa tytärkromatidit solun eri puolille. Meioosin vähennysjaossa sukkularihmat vetävät solun vastakkaisille puolille kokonaiset tytärkromosomit.

androgeenit, androgen

Kivesten ja lisämunuaisten tuottama miessukuhormonien ryhmä, johon kuuluu muun muassa testosteroni.

anemiaanaemia

Punasolujen tai hemoglobiinin vähäisyys veressä. Anemia on tyypillinen raudanpuuteanemia. Vaikuttaa negatiivisesti hapenottokykyyn.

antibioottiantibiotic

Lääkeaineita, jotka estävät bakteerien kasvua ja lisääntymistä. Antibiootteja valmistetaan joko synteettisesti tai tiettyjen mikrobien avulla. Tavallisia antibiootteja ovat esimerkiksi penisilliinit ja tetrasykliinit.

antibioottiresistenssiantibiotic resistance

Bakteerin vastustuskyky yhdelle tai useammalle antibiootille. Antibioottiresistenssiä aikaansaavat geenit koodaavat useimmiten antibioottia hajottavaa entsyymiä. Kyseiset geenit sijaitsevat usein bakteerin plasmidissa, ja ne voivat siirtyä bakteerista toiseen.

antibioottivalintaantibiotic selection

Bakteerien geenitekniikassa käytettävä menetelmä, jossa plasmidin saaneet ja ilman plasmidia jääneet bakteerit erotellaan kasvattamalla niitä antibioottia sisältävällä alustalla.

antidiureettinen hormoni, ADHantidiuretic hormone

Aivolisäkkeen takalohkon erittämä hormoni, joka lisää veden talteenottoa munuaisissa.

antigeeniantigene

Jokin taudinaiheuttajamikrobin molekyyli, esimerkiksi proteiini, jonka immuunijärjestelmän lymfosyytit tunnistavat. Elimistö voi alkaa tuottaa vasta-aineita antigeenien rakenteen perusteella.

antigeenireseptoriantigene receptor

Valkosolun solukalvon proteiini, joka kykenee tarttumaan tietyn muotoiseen antigeeniin, vieraaseen molekyyliin, esimerkiksi proteiiniin. Tästä seuraa valkosolun aktivoituminen ja esimerkiksi vasta-aineiden tuotanto.

antosyaani, anthocyanin

Kasvien tuottamia punaisia, violetteja ja sinisiä antioksidantteja, jotka suojaavat kasvin eri yhdisteitä hapettumiselta. Alkusyksystä monet kasvit tuottavat antosyaaneja sietääkseen alkaneen kylmyyden ja vielä voimakkaan valon aiheuttamaa stressiä.

apoptoosiapoptosis

Ohjelmoitu solukuolema ja geneettisesti säädelty tapahtuma, jossa solu hajoaa kontrolloidusti. Apoptoosi voi tapahtua yksilönkehityksen eri vaiheissa, myös solujen vanhetessa.

arkeoniarchaea

Tumaton, yksisoluinen bakteerin tapainen eliö, jonka geenit muistuttavat enemmän tumallisten eliöiden geenejä. Arkeoneja elää kaikenlaisissa elinympäristöissä. Ne muodostavat yhden kolmesta eliökunnan domeenista.

asetyylikoliiniacetylcholine

Ääreishermoston välittäjäaine, joka välittää hermoimpulssin hermosolusta lihassoluun, mistä voi seurata luustolihassolun supistuminen.

askelkivi, ecological stepping stone

Elinympäristölaikkuja, joiden kautta eliöt voivat siirtyä niille sopivien elinympäristöjen välillä. Esimerkiksi pienet metsäsaarekkeet suurempien metsäalueiden välillä. Askelkivet turvaavat osaltaan monimuotoisuutta. Katso myös ekologinen käytävä.

assosiaatioalueetassociation areas

Sellaiset aivokuoren alueet, jotka eivät ole erikoistuneet esimerkiksi motorisiin tai sensorisiin tehtäviin vaan vastaavat korkeammista psyykkisistä prosesseista, kuten muistista, älykkyydestä ja toiminnanohjauksesta.

aurinkokunta, Solar system

Auringon ja Aurinkoa kiertävien kappaleiden (planeetat, kuut, meteoroidit, komeetat) muodostama järjestelmä.

autoimmuunisairaus, auto immune disease

Autoimmuunisairaudessa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan.

autonominen hermostoautonomic nervous system

Käskyttää ei-tahdonalaisia toimintoja. Säätelee sisäelinten, kuten sydämen ja ruuansulatusjärjestelmän, toimintaa sekä osaltaan myös tunteiden kokemista ja stressireaktiota. Jakautuu kahteen osaan, sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Suolistohermosto on lisäksi erillinen autonomisen hermoston osa.

autopolyploidia, autopolyploid

Yksilön oman peruskromosomiston esiintyminen moninkertaisena. Esiintyy joillain kasvilajeilla luonnostaan, mutta voidaan saada aikaan käsittelemällä siemen, nuppu tai juuri kolkisiinilla.

autotrofiautotroph

Tuottaja; eliö, joka voi tuottaa itselleen energiaa fotosynteesin tai kemosynteesin avulla.

autosomaalinen kromosomiautosomiautosomal chromosome

Kaikki muut paitsi yksilön sukupuolikromosomit.

ATP, ATP

Adenosiinitrifosfaatti, solussa työskentelevien entsyymien ja muiden proteiinien energianlähteenä toimiva molekyyli.

ATP-syntaasiATP synthase

Mitokondrion sisäkalvolla ja viherhiukkasen yhteyttämiskalvostolla toimiva entsyymi, joka muodostaa ADP:sta ja fosfaatista ATP:tä.

avainbiotooppi, key biotope

Avainbiotooppi eli erityisen tärkeä elinympäristö: ekosysteemin sisäinen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, esimerkiksi lähde tai puronvarsilehto.

avainlajikeystone species, key species

Eliölaji, josta moni muu laji on riippuvainen. Tarjoaa esimerkiksi monipuolista ravintoa, suojaa tai muita resursseja useille muille lajeille. Avainlajin häviäminen heikentää ekosysteemiä ja vaikuttaa voimakkaasti sen muihin lajeihin. Esimerkiksi haapa, kekomuurahainen ja rakkolevä.

avainsopeumakey adaptation

Eliön menestymiseen ratkaisevasti vaikuttava piirre. Esimerkiksi lintujen lentokyky tai matelijoiden muna.

avoin verenkiertoopen circulatory system

Eläinten verenkiertojärjestelmä, jossa sydän pumppaa verta suonia pitkin ruumiinonteloon, josta veri palautuu sydämeen. Esimerkiksi hyönteisillä.

avorauhanenexocrine gland

Rauhanen, joka erittää nestettä elimistön pinnalle eikä umpieritteisten rauhasten tavoin verenkiertoon. Esimerkiksi hikirauhaset, maitorauhaset, ohutsuolen ja mahan seinämän ruuansulatusrauhaset.

avustettu diffuusio, facilitated diffusion

Aineen, kuten glukoosin ja aminohappojen siirtyminen solukalvon läpi energiaa (ATP:tä) kuluttamatta eli suuremmasta pitoisuudesta pienempään, niin että siirtyminen tapahtuu tiettyjen kalvoproteiinien läpi. Avustetussa diffuusiossa käytetään esimerkiksi ionikanavia, akvaporiineja tai kantajaproteiineja.

B

bakteeritbacteria

Tumattomia yksisoluisia eliöitä, joiden solurakenne on yksinkertainen. Bakteerit ovat evolutiivisesti hyvin vanha eliöryhmä.

bakteriofagi, faagi, bacteriophage

Yleisnimitys bakteerien viruksille.

bilirubiinibilirubin

Maksan valmistama kuona-aine, jota syntyy punasolujen hajotessa hemoglobiinin hemiryhmästä. Poistuu kehosta ulosteiden ja virtsan mukana. Väriltään keltaista.

biodiversiteettibiodiversity

Biologinen monimuotoisuus; kaiken elollisen luonnon monipuolisuus. Ilmenee eri tasoilla: lajin yksilöiden perinnöllisessä muuntelussa, lajien monimuotoisuudessa ja ekosysteemien monimuotoisuudessa.

biodiversiteettisopimus, biodiversity convention

Vuonna 1992 laadittu ja vuonna 2010 täydennetty YK:n alainen sopimus, jonka tarkoitus on estää biodiversiteetin häviäminen ja säilyttää ekosysteemipalvelut. Biodiversiteettisopimuksen toiminta on perustunut vuoteen 2020 asti 20:een Aichin tavoitteeseen.

bioenergia, bioenergy

Biomassasta, kuten puusta, peltokasveista tai muusta orgaanisesta jätteestä, tuotettavaa uusiutuvaa energiaa.

bioinformatiikkabioinformatics

Biotekniikan osa-alue, jossa matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä käytetään biologisten ongelmien ratkaisuun.

biokaasubiogas

Mikrobien aineenvaihdunnan tuottamaa polttoaineeksi sopivaa kaasua. Biokaasua syntyy, kun mikrobit mädättävät hapettomissa oloissa orgaanista materiaalia, kuten lantaa tai kasvijätettä.

biokemia, biochemistry

Tieteenala, joka käsittelee eliöiden kemiallisia ilmiöitä ja niihin osallistuvien aineiden reaktioita ja kemiallista koostumusta.

bioliuotusbiobleaching

Kaivosteollisuudessa käytettävä menetelmä, jossa tiettyjen bakteerien avulla saadaan malmikivistä liukenemaan irti arvokkaita metalleja, kuten kuparia tai kultaa.

biologinen lääke, biological medicine

Lääkeaine, jonka vaikuttava yhdiste on jonkin elävän organismin tai solun valmistama.

biologinen jätevedenpuhdistusbiological sewage treatment

Menetelmä, jossa jätevedestä poistetaan orgaanisia aineita bakteerien avulla.

biologinen ase, biological weapon, biological agents

Bakteereja, viruksia, muita mikrobeja tai näiden tuottamia aineita, joita käytetään vahingoittamistarkoituksessa.

bioluminesenssibioluminescense

Ilmiö, jossa solussa tai sen ulkopuolella muodostuu valoa. Valo muodostuu kemiallisen reaktion seurauksena. Ilmiötä tavataan monilla merieliöillä, sienillä, bakteereilla ja hyönteisillä. Bioluminesenssigeenejä voidaan käyttää geenitekniikassa merkkigeeneinä.

biomassabiomass

Eliöiden tai tietyn eliöryhmän yhteenlaskettu paino/pinta-ala tai esimerkiksi kasvillisuuden tiettynä aikana tuottaman uuden aineksen paino/pinta-ala. Voidaan ilmoittaa tuorepainona tai kuivapainona (vesi poistettu).

biomibiome

Suurekosysteemi, joka on laaja ja muodostuu abioottisten ja bioottisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi sademetsävyöhyke ja pohjoinen havumetsävyöhyke. Mantereiden biomeista käytetään myös käsitettä kasvillisuusvyöhyke.

biometrinen tunnistus tai tunnistebiometry

Yksilöiden tunnistaminen mitattavien ominaisuuksien perusteella. Biometrinen tunnistaminen voi perustua esimerkiksi sormenjälkiin, iiriksen kuviointiin tai kasvonpiirteisiin. Myös DNA-tunnisteet ovat biometrisiä tunnisteita.

biomolekyylibiomolecule

Biomolekyylit ovat orgaanisia eli hiiltä sisältäviä molekyylejä, joita esiintyy vain soluissa. Suurikokoisia ja monimutkaisia molekyylejä. Nukleiinihapot, proteiinit, hiilihydraatit ja lipidit ovat biomolekyylien pääryhmät.

biomonitorointi, biomonitoring

Menetelmä, jossa hyödynnetään ympäristö-DNA:n käyttöä biodiversiteetin mittaamisessa ja ympäristön tilan muutoksien analysoinnissa.

biomuovi, bioplastic

Yleisnimitys muoveille, jotka ovat joko biohajoavia tai biopohjaisia eli valmistettu uusiutuvista raaka-aineista, kuten tärkkelyksestä.

biomuste, bio-ink

Biotulostimissa käytettävä eläviä soluja sisältävä aine.

bionanotekniikka, bionanotech

Nanometrien kokoisia biologisia molekyylejä tuottava tekniikka.

bioottinen tekijäbiotic factor, biotic component

Elolliset ympäristötekijät. Esimerkiksi loiset, kilpailevat lajit, pedot ja ruoka.

biopankkibiobank

Paikka, jossa säilytetään veri-, kudos- ja DNA-näytteitä, joita on kerätty sekä terveiltä että sairailta ihmisiltä. Näytteitä täydennetään henkilöiden terveystiedoilla. Biopankit ovat terveyden ja sairastamisen tutkimuksen kannalta erityisen tärkeitä.

biopolttoainebiofuel

Biomassasta, kuten kasvimateriaalista, eri tavoin valmistettuja kaasumaisia, nestemäisiä ja kiinteitä polttoaineita, esimerkiksi biokaasua, biodieseliä, etanolia sekä puuhaketta.

biopolymeeribiopolymer

Muoveja korvaavia orgaanisista aineista valmistettuja materiaaleja.

biopuhdistus, bioremediaatiobioremediation

Maaperän puhdistamista myrkyistä ja muista haitallisista aineista bakteerien ja kasvien avulla.

biosfääri, biosphere

Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Biosfääri on se osa maapalloa, jossa on elämää.

bioreaktoribioreactor

Säiliö, jossa haluttuja soluja, kuten bakteeri- tai hiivasoluja, kasvatetaan ravintoliuoksessa kontrolloiduissa olosuhteissa. Samalla kyseisten mikrobien avulla tuotetaan esimerkiksi entsyymejä tai muita proteiineja.

bioremediaatio, biopuhdistus, bioremediation

Menetelmä, jossa saastunutta ympäristöä puhdistetaan eliöiden, kuten kasvien, mikrobien tai sienien avulla.

biorytmi, biorhythm

Biorytmeiksi kutsutaan niitä hypotalamuksen ohjaamia elintoimintoja, jotka vaihtelevat säännöllisesti esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan, kuten elimistön uni- ja valvetila sekä lämpötila.

biotalous, bioeconomy

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

biotekniikka/bioteknologiabiotechnology

Biologian ja biokemian osa-alue, jossa hyödynnetään eri eliölajeja, soluja tai niiden osia. Biotekniikka perustuu erityisesti mikrobien hyödyntämiseen ja erilaisten molekyylien tuottamiseen niiden avulla. Geenitekniikka voidaan katsoa osaksi biotekniikkaa.

biotulostin, bioprinting

3D-tulostimia, joissa käytetään eläviä soluja sisältävää biomustetta.

bioteollisuusindustrial biotechnology

Biotekniikkaan perustuvaa teollisuutta.

bioterrorismi, bioterrorism

Vahingoittamistarkoituksessa vapautetaan bakteereja, viruksia, muita mikrobeja tai niiden tuottamia aineita, jotka aiheuttavat sairautta tai kuolemaa.

biotooppibiotope

Luontotyyppi eli elinympäristö, jossa on tietynlaiset elinolosuhteet ja ympäristötekijät. Esimerkiksi lehto, sademetsä ja niitty.

Brocan alueBroca’s area

Puheen tuottamiselle tärkeä aivokuoren alue, joka sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa otsalohkon reunassa, lähellä ohimolohkoa.

bruttoperustuotantogross primary productionGPP

Ekosysteemin tuottajien valmistama yhteyttämistuotteiden määrä ja samalla sidotun aurinkoenergian määrä. Tyypillisesti bruttoperustuotanto ilmoitetaan orgaaniseen aineeseen sitoutuneen hiilen määränä neliömetriä kohti per vuosi (g(C)/m2/v). Kun bruttoperustuotannosta vähennetään tuottajien omiin elintoimintoihinsa käyttämä energia, jäljelle jäävä osa on nettoperustuotanto.

C

cAMP, cAMP

Syklinen adenosiinimonofosfaatti, vesiliukoisten hormonien yleisin toisiolähetti, joka aktivoi solun erilaisia entsyymejä. Valmistetaan ATP:stä.

Cas-entsyymi, Cas enzyme

Bakteerien entsyymi, jonka avulla bakteerit puolustautuvat bakteriofageja vastaan. Entsyymi tunnistaa bakteerisoluun tulleen fagin DNA:n ja pilkkoo sen. Samaa entsyymiä käytetään CRISPR-tekniikassa solun geenejä muokattaessa.

CRISPR-tekniikkaCRISPR technique (CRISPR = clustered regularly interspaced short palindromic repeats)

Geeninmuokkaustekniikka, jossa Cas-entsyymin avulla leikataan solun sisällä olevaa DNA:ta halutusta kohdasta opas-RNA:n avulla. Näin solun omaa geeniä voidaan muokata esimerkiksi korjaamalla siinä oleva mutaatio tai solun oma geeni voidaan tehdä toimintakyvyttömäksi. Tekniikan avulla leikkauskohtaan voidaan myös tuoda uutta DNA:ta.

Cortin elinorgan of Corti

Sisäkorvan simpukassa oleva rakenne, jonka karvasolut ärtyvät simpukan nesteen liikkeestä ja sen aiheuttamasta tyvilevyn värähtelystä. Karvasolujen ärtyminen johtaa ääniaistimuksen syntyyn aivokuoren kuuloalueella.

CRPC-reaktiivinen proteiiniC-reactive protein

Maksan valmistama plasmaproteiini, joka tehostaa sekä syöjäsolujen että komplementin toimintaa. CRP-arvo kohoaa erityisesti bakteeritulehdusten yhteydessä.

D

D3-vitamiiniD3 vitamin

Ihon tuottama yhdiste, joka muuttuu munuaisissa hormoniksi, kalsitrioliksi.

DDT, DDT

DDT (diklooridifenyylitrikloorietaani) on 1900-luvulla laajalti käytetty hyönteismyrkky, jonka käyttö on lähes kaikkialla kielletty. Vaarallinen, ravintoketjuissa rikastuva, hyvin hitaasti hajoava ympäristömyrkky.

denaturoituminendenaturation

Proteiinin kvartaari-, tertiaari- tai sekundaarimuoto aukeaa esimerkiksi liian korkean lämpötilan seurauksena, ja proteiini menettää toimintakykynsä. Denaturoituminen on yleensä palautumatonta. Myös DNA-molekyyli voi denaturoitua, jolloin sen kierteisyys aukeaa ja sen juosteet irtoavat toisistaan.

dendriittidendrite

Hermosolun tuojahaarake.

dendriittisolut, dendrite cells

Valkosoluja, jotka keräävät erilaisia kehossa olevia molekyylejä ihosta ja limakalvoilta, siirtyvät imusolmukkeisiin ja esittelevät löytämiään molekyylejä T-lymfosyyteille.

denitrifikaatiodenitrification

Typen kiertokulkuun kuuluva ilmiö, jossa tietyt maaperän bakteerit muuttavat nitraatti-ioneita typpikaasuksi ilmakehään. Tapahtuu anaerobisissa oloissa. Denitrifikaatio vähentää maaperän typpiravinnevarastoa.

deoksiribonukleiinihappo, DNAdeoxyribonucleic acid

Nauhamainen kahdesta vastakkaisesta juosteesta muodostuva molekyyli, jonka emäsjärjestyksessä sijaitsee yksilön perinnöllinen informaatio.

detritus, detritus

Hajotettavaa materiaalia maan pinnalla. Siinä on kuolleita kasvien ja muiden eliöiden osia, ulosteita ym. orgaanista ainesta.

diabetesdiabetes

Nimitys sokeriaineenvaihduntasairauksille, joissa elimistö ei kykene säätelemään veren sokeripitoisuutta. Tyypin 1 diabeteksessa solujen kyky tuottaa insuliinia on heikentynyt tai loppunut kokonaan. Tyypin 2 diabeteksessa on useimmiten kyse insuliinin tehottomuudesta (insuliiniresistenssi), mutta kyse voi olla myös insuliinin erityksen heikkenemisestä.

diastolediastole

Sydämen työvaihe, jossa eteiset ja kammiot rentoutuvat peräkkäin. Kutsutaan alapaineeksi. Veri virtaa laskimoista eteisiin ja edelleen kammioihin. Diastolen aikana verenpaine laskee.

dideoksinukleotidi, dideoxynucleotide

Dideoksinukleotidi eroaa kemiallisesti DNA-nukleotideista ja lopettaa DNA-molekyylin pidentymisen, sillä DNA-polymeraasi ei kykene liittämään sitä pidentyvään DNA-molekyyliin.

diffuusiodiffusion

Ilmiö, joka perustuu molekyylien lämpöliikkeeseen. Lämpöliikkeen seurauksena molekyylit törmäilevät sattumanvaraisesti toisiinsa. Tämä johtaa siihen, että aineiden pitoisuudet tasoittuvat: molekyylit kulkeutuvat keskimäärin enemmän suuremmasta pitoisuudesta kohti pienempää, kunnes pitoisuudet ovat samat. Esimerkiksi hapen ja hiilidioksidin kulkeutuminen keuhkorakkulan ilman ja veren välillä tapahtuu diffuusion avulla. Diffuusio ei kuluta energiaa.

dioksiini, dioxin

Dioksiini on erittäin voimakas orgaaninen myrkky, jota syntyy muiden aineiden palamistuotteena. Kemiallisesti pysyvä ja pitkäikäinen, rikastuu ravintoketjuissa.

diploidinen perimädiploidy

Solussa on jokaista kromosomia kaksi kappaletta eli vastinkromosomiparit. Merkitään 2n.

disakkarididisaccharide

Hiilihydraatteja, sokereita, jotka koostuvat kahdesta sokeriyksiköstä eli monosakkaridista. Esimerkiksi sakkaroosi, maltoosi ja laktoosi.

DNA:n kahdentuminenDNA replication

Solusyklin tapahtuma, jossa solussa oleva perimäaines eli DNA:n molekyylit kopioidaan ennen solunjakautumista.

DNA-polymeraasiDNA polymerase

Entsyymi, joka rakentaa yksijuosteiselle DNA:lle vastinjuosteen käyttäen raaka-aineena DNA-nukleotideja. Toimii DNA:n kopioimisessa ennen solunjakautumista. Myös PCR-menetelmässä käytetään DNA-polymeraasia.

DNA-siruDNA array

Pieni levy, johon on kiinnitetty jopa tuhansia erilaisia tunnettuja DNA-jaksoja, jotka toimivat koettimina. Sirun avulla voidaan nopeasti kartoittaa tutkittavassa DNA:ssa olevia erilaisia DNA-jaksoja tarkastelemalla, pariutuvatko ne sirun koettimien kanssa.

DNA-sormenjälki, DNA-tunnisteDNA fingerprint

Perimän tiettyjen yksilöllisesti vaihtelevien alueiden, kuten toistojaksojen, selvittäminen. Kyseisen tunnisteen avulla yksilöt voidaan tunnistaa esimerkiksi rikostutkimuksissa.

DNA-viivakoodiDNA barcode

Eliölajin perimän tietystä kohdasta kartoitettu DNA-jakso. Jokaisella lajilla on muista eroava viivakoodi. Viivakoodia voidaan käyttää lajien tai niistä peräisin olevien materiaalien tunnistamiseen.

DNA-viivakoodikirjasto, DNA barcode library

Tietokanta, johon kerätään eri lajien DNA-viivakoodit eli emässekvenssit. Tietokanta nopeuttaa lajien määrittämistä esimerkiksi biomonitoroinnisssa.

DNA-virus, DNA-virus

Virus, jonka perimä on yksi- tai kaksijuosteista DNA:ta. DNA-virukset voivat olla vaipallisia tai vaipattomia. DNA-viruksen perimää kopioidaan isäntäsolun solulimassa isäntäsolun DNA-polymeraasilla. Kopioita käytetään sekä virusproteiinien rakentamiseen että uusien virusten perimäksi. Herpes-virus kuuluu DNA-viruksiin.

domeenidomain

Eliökunnan korkein luokittelun taso. Domeeneja on kolme: bakteerit, arkeonit ja tumalliset.

domestikaatio, domestication

Ihmisen ohjaama prosessi, jossa luonnonvaraisista eliölajeista kehittyy kotieläimiä tai viljelykasveja. Ihminen muuttaa näitä edelleen jalostamalla.

dominoiva, dominant

Alleeli, jonka vaikutus ilmenee yksilössä muista saman geenin alleeleista riippumatta.

dopamiinidopamine

Keskushermoston välittäjäaine, joka osallistuu mielihyväkokemusten muodostumiseen sekä tunteiden säätelyyn. Säätelee myös lihasliikkeitä.

dysoligotrofinen järvi, dysoligotrophic lake

Suomalaisen järvityyppiluokituksen vähäravinteinen, mutta humuspitoinen ja siten ruskeavetiseksi värjäytynyt järvi.

E

ekologiaecology

Biologian ala, joka tutkii lajien ja eliöiden välisiä vuorovaikutuksia sekä niiden suhdetta ympäristöönsä.

ekologinen jalanjälkiecological footprint

Kestävän kehityksen mittari, joka kuvaa yksittäisen ihmisen tai kokonaisen väestön kuluttamien hyödykkeiden, kuten ravinnon, energian ja materiaalien, tuottamiseen ja jätteiden hävittämiseen vaadittua maa- ja vesialueiden pinta-alaa.

ekologinen käytäväwildlife corridor, habitat corridor

Yhtenäinen luonnontilainen alue, jota pitkin eliölajit voivat siirtyä alueelta toiselle. Esimerkiksi moottoritien yli voidaan rakentaa eläimiä varten siltoja. Tarkoituksena on turvata lajien geneettinen monimuotoisuus. Katso myös askelkivi.

ekologinen lokeroecological niche

Ekolokero, lajin paikka ekosysteemissä. Ekologinen lokero muodostuu lajin hyödyntämistä elottoman ja elollisen luonnon resursseista, jotka mahdollistavat lajin tai populaation elämisen, lisääntymisen ja levittäytymisen. Jaetaan perusekolokeroon ja toteutuneeseen ekolokeroon. Perusekolokero kuvaa lajin laajinta mahdollista ekolokeroa. Toteutunut ekolokero on se, jossa laji tietyssä elinympäristössä toisten lajien vuorovaikutuksessa elää.

ekologinen selkäreppuecological rucksack, environmental rucksack

Käsittää kilogrammoina sen määrän erilaisia materiaaleja, mitä tuotteen tai palvelun valmistaminen, käyttö ja jätehuolto ovat kuluttaneet jossain elinkaaren vaiheessa. Esimerkiksi kultasormuksen massa on viisi grammaa, mutta se kantaa mukanaan 2 700 kilon selkäreppua luonnonvaroja.

ekologinen tehokkuus, ecological efficiency

Hyötysuhde, jolla eliö muuttaa yhteyttämisen tai ravinnon kautta saamaansa ainetta omaksi biomassakseen.

ekologinen velka, ecological debt

Ekologinen velka kuvaa luonnonvarojen ylikulutusta silloin, kun luonnonvaroja kulutetaan niin, että ne eivät ehdi uusiutua. Sisältää myös ajatuksen luonnonvarojen jakautumisesta eriarvoisesti rikkaiden maiden hyödyntäessä köyhempien alueiden luonnonvaroja.

ekolokero, ks. ekologinen lokero

ekososiaalinen sivistys, ecosocial civilisation

Ekososiaalinen sivistys on inhimillisen kasvun kautta saavutettua ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Sosiaaliset, kulttuuriset ja henkiset asiat voivat kasvaa rajattomasti, mutta materiaaliselle kulutukselle maapallo asettaa rajat.

ekosysteemiecosystem

Ekosysteemi on tietyn rajatun alueen elottoman ympäristön ja eliöyhteisön muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi metsä ja koralliriutta.

ekosysteemipalvelutecosystem services

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan niitä luonnon tarjoamia palveluita, joiden avulla ihmisen olomassaolo on on mahdollista. Siihen kuuluvat esimerkiksi veden puhdistuminen, kasvien pölytyttyminen, ravinto ja luonnonvarat.

eksoniexon

Geenin jakso, joka sisältää informaatiota. Geenin kaikki eksonit sisältävät ohjeen proteiinin aminohappojärjestykseen.

eksomiexom

Tietyn eliölajin tai yksilön kaikkien geenien eksonit eli geenien informaatiota sisältävät alueet yhteensä. Eksomi on siis se osa eliön genomista, jossa varsinainen informaatio proteiinien rakentamiseen sijaitsee.

eksosytoosiexocytosis

Solukalvolla tapahtuvaa aineiden aktiivista siirtoa solusta ulos pienten solukalvoon sulautuvien kalvorakkuloiden avulla. Eksosytoosin avulla solu voi esimerkiksi erittää valmistamiaan proteiineja ulkopuolelleen.

eksponentiaalinen kasvuexponential growth

Teoreettinen malli muun muassa populaation kasvusta. Tyypillinen esimerkki on jokaisen sukupolven yksilömäärän kasvu kaksinkertaiseksi edelliseen sukupolveen verrattuna. Vaikka populaation kasvunopeus ei muutu, populaation absoluuttinen yksilömäärän muutos kiihtyy jokaisessa sukupolvessa. Eksponentiaalisen kasvun kuvaaja muistuttaa J-kirjainta.

ektodermiectoderm

Alkion kolmesta solukerroksesta ulommainen; ulkokerros. Tästä kehittyvät iho ja hermosto.

elektroforeesielectrophoresis

Menetelmä, jossa eripituisia DNA-molekyylejä erotellaan niiden pituuden mukaan. Molekyylit liikkuvat sähkövirran vaikutuksesta geelissä sitä nopeammin, mitä lyhyempiä ne ovat.

elektrokardiogrammi, EKGelectrocardiogram

Sydänfilmi. Kuvataan ja tutkitaan sydänlihaksen sähköistä toimintaa systolen ja diastolen aikana. Kuvaajassa erottuvat P-aalto, QRS-kompleksi sekä T-aalto.

elektroninsiirtoketjuelectron transfer chain

Mitokondrioissa, viherhiukkasissa ja bakteereissa sijaitsevat entsyymisarjat, jotka kuljettavat elektroneja, pumppaavat vetyioneja ja mahdollistavat ATP-syntaasin toiminnan. Esimerkiksi suurin osa soluhengitysreaktion tuottamista ATP-molekyyleistä muodostuu elektroninsiirtoketjun ja ATP-syntaasin toiminnan tuloksena.

elektroporaatioelectroporation

Eläinsoluille ja soluseinättömille kasvisoluille käytetty geeninsiirtomenetelmä. Kasvatusliuoksessa oleville soluille annetaan sähköisku, jolloin haluttu geeni saattaa siirtyä solukalvoon syntyneestä repeämästä sisään soluun.

elinkiertostrategialife cycle strategy

Eliöiden tapa ratkaista jälkeläisten määrään ja elossa säilymiseen liittyvät ongelmat. Ei ole eliön tietoinen ratkaisu vaan kehittynyt kullekin lajille ominaiseksi evoluution kuluessa.

eliöorganism

Eliöitä ovat kasvit, sienet, eläimet, protistit, bakteerit ja arkeonit.

eliöyhteisö, ecological community

Eliöyhteisöllä tarkoitetaan tietyllä alueella elävien kaikkien eri lajien populaatioita. Saman ekosysteemin kaikki lajit.

eläinjalostusanimal breeding

Tuotanto-, harraste- ja lemmikkieläimien ominaisuuksien muuttamista ja kehittämistä. Jalostuksessa eläinlajista kehitetään erilaisiin tarkoituksiin sopivia rotuja, joiden perimä on muuttunut jalostajan haluamaan suuntaan.

emäsbase

DNA:n ja RNA-nukleotidien rakenneosia. DNA:ssa emäkset ovat adeniini, tymiini, sytosiini ja guaniini, RNA:ssa adeniini, urasiili, sytosiini ja guaniini.

emäskolmikko, triplettibase triplet

Kolme peräkkäistä emästä DNA:ssa tai RNA:ssa. Tietty emäskolmikko vastaa aina tiettyä aminohappoa. Samalla aminohapolla voi kuitenkin olla useita sitä vastaavia kolmikoita.

emäsparisääntöbase pair rule

DNA:n ja RNA:n emäkset voivat muodostaa vain seuraavat parit: adeniini ja tymiini (A-T), adeniini ja urasiili (A-U) sekä sytosiini ja guaniini (C-G). Pariutuvat emäkset kiinnittyvät toisiinsa heikoilla vetysidoksilla. A:n ja T:n sekä A:n ja U:n välille muodostuu kaksi vetysidosta, C:n ja G:n välille kolme.

endeeminenendemic

Endeeminen eli kotoperäinen laji elää vain tietyllä suppealla alueella. Esimerkiksi koala elää vain Itä-Australiassa.

endodermiendoderm

Alkion kolmesta alkiokerroksesta sisimmäinen, josta kehittyvät muun muassa ruuansulatuskanava ja keuhkot.

endosymbioosiendosymbiosis

Hyvin tiivis symbioottinen vuorovaikutussuhde, jossa toinen osapuoli elää toisen sisällä aiheuttamatta tälle haittaa. Esimerkiksi korallieläinten sisällä elävät zooksantellilevät ovat korallien endosymbiontteja.

endosymbioositeoriaendosymbiosis theory

Teoria, jonka mukaan tumallisten solujen viherhiukkaset eli kloroplastit ja mitokondriot ovat alun perin olleet itsenäisesti eläviä bakteereita.

endosytoosiendocytosis

Aktiivinen aineiden kuljetus solukalvon läpi solukalvosta solun sisään kuroutuvan rakkulan avulla.

endoteeliendothelium

Epiteeli- eli pintakudosta verisuonten sisäseinämissä. Yhden solukerroksen paksuista. Hiussuonen seinämä koostuu vain endoteelista.

ennallistaminen, environmental restoration

Ihmisen muokkaaman elinympäristön palauttaminen mahdollisimman luonnontilaiseksi. Esimerkiksi talousmetsiä voidaan ennallistaa lisäämällä lahopuun määrää ja puuston eri-ikäisyyttä esimerkiksi kulotuksilla.

entsyymienzyme

Solujen ja eliöiden kemiallisia reaktioita katalysoivia proteiineja. Entsyymit alentavat reaktion vaatimaa aktivaatioenergiaa eivätkä itse kulu reaktiossa. Entsyymi sitoo reaktion lähtöaineen tai aineet (substraatit) aktiiviseen kohtaansa. Entsyymit ovat hyvin spesifejä, erikoistuneita.

epifyytti, epiphyte

Eliö, joka kasvaa kasvin rungolla, oksilla tai lehdellä aiheuttamatta haittaa tälle. Esimerkiksi monet kämmekkäkasvit, sanikkaiset, sammalet ja jäkälät.

epidemiaepidemic

Mikrobin aiheuttama tartuntauti, johon on sairastunut samanaikaisesti suuri joukko tietyn alueen väestöä.

epigeneesiepigenesis

Periytyvä ympäristön aiheuttama muutos geenisäätelyssä. Vaikutus lakkaa nykytiedon mukaan 1–3 sukupolvessa.

epiteelikudosepithel tissue

Pintakudos. Epiteelisoluista koostuva kudostyyppi elimistön pinnoilla, kuten ihossa, ruuansulatuskanavan seinämässä, hengitysteissä, veri- ja imusuonten seinämässä, virtsateissä ja lisääntymiselinten sisäpinnalla ja rauhasissa.

epäorgaaninen yhdisteinorganic compound

Elottoman luonnon yhdisteitä (molekyylejä), jotka eivät sisällä hiiliatomeita tai jotka sisältävät korkeintaan yhden hiiliatomin. Eliöille keskeisiä epäorgaanisia yhdisteitä ovat esimerkiksi vesi, hiilidioksidi, nitraatti ja fosfaatti.

erytropoietiini, EPO, erythropoietin hormone

Munuaisissa muodostuva hormoni, joka lisää punasolujen tuotantoa luuytimessä. Veren korkea hiilidioksidipitoisuus ja alhainen happipitoisuus stimuloivat EPOn tuotantoa.

esiaste-RNAprecursor mRNA

Geenistä transkriptiossa muodostunut RNA, johon ovat kopioituneet sekä geenin eksonit että intronit. Kun intronit silmukoidaan pois, esiaste-RNA:sta tulee lähetti-RNA.

esivaiheprophase

Esivaihe eli profaasi on solunjakautumisen ensimmäinen vaihe, jossa tumajyvänen häviää näkyvistä, tumakotelo hajoaa, keskusjyväset vaeltavat solun eri puolille ja sukkularihmat muodostuvat.

estrogeenitestrogenes

Munasarjojen tuottama naissukupuolihormonien ryhmä, johon kuuluvat estradioli, estroni ja estrioli. Vaikuttavat munasolun kypsymiseen sekä sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen.

eutrofinen järvi, eutrophic lake

Suomalaisen järvityyppiluokituksen järvi, jonka vesi on runsasravinteista ja kasvillisuus runsasta.

evoluutioevolution

Evoluutio on lajien kehittymistä. Eliöiden ominaisuudet muuttuvat sukupolvien ketjussa niin, että jälkeläiset eivät ole samanlaisia kuin aiemmat sukupolvet. Evoluutio vaatii toteutuakseen mutaatioita, perinnöllistä muuntelua, rekombinaatiota ja luonnonvalintaa. Siihen voi vaikuttaa myös sattuma.

F

fagiterapia, faagiterapia, faagihoito phage therapy

Taudinaiheuttajabakteerien torjunta elimistöstä käyttämällä hyväksi bakteriofageja eli bakteereja infektoivia viruksia.

fagosytoosiphagosytosis

Solukalvon aktiivista toimintaa, jossa solun sisälle otetaan suuria molekyylejä tai kokonaisia soluja ympäröimällä ne solukalvosta muodostuvaan rakkulaan.

fenologiaphenology

Tieteenala, joka tutkii eri tekijöiden vaikutusta biologisten ilmiöiden rytmiikkaan. Esimerkiksi kevät- ja syysmuuton ajoittumista voidaan tutkia fenologisina ilmiöinä.

fenotyyppiphenotype

Ilmiasu eli fenotyyppi on yksilön perimän geenien ja ympäristötekijöiden aiheuttama yksilön kaikkien ominaisuuksien kokonaisuus.

fibriinifibrin

Keskeinen proteiini veren hyytymisreaktiossa. Muodostuu maksan tuottamasta fibrinogeenistä monimutkaisen säätelyjärjestelmän kautta.

fibrinogeenifibrinogene

Maksan valmistama veriplasmaan liuennut proteiini, joka fibriiniksi muuttuessaan alkaa muodostaa säikeitä veren hyytymisreaktiossa.

fitnessfitness

Fitness eli kelpoisuus. Yksilön kyky tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä ja saada omaa perimää seuraaviin sukupolviin. Kelpoisimpien yksilöiden ominaisuudet kertyvät populaatiossa.

follikkelivaihefollicular phase

Munasolun kypsymisen vaihe, jossa munasolu valmistuu munarakkulassa. Alkaa kuukautisten vuotovaiheesta ja päättyy ovulaatioon.

follitropiini, FSH, follicle stimulating hormone

Follikkeleita stimuloiva hormoni. Aivolisäkkeen etulohkon vapauttama hormoni, joka lisää munasarjojen erittämien hormonien, estrogeenien ja progesteronin, määrää sekä vaikuttaa munasolujen kehittymiseen. Vaikuttaa kiveksissä siittiöiden muodostumiseen.

fosfaatti-ioni, phosphate

PO43-, epäorgaaninen fosforiyhdiste, kasvien ja muiden tuottajien tärkeä fosforinlähde, pääravinne. ATP-molekyylien, nukelotidien ja fosfolipidien rakenneosa.

fosfolipidiphospholipid

Lipideihin eli rasva-aineisiin kuuluvia molekyylejä, jotka koostuvat glyserolista ja siihen kiinnittyvistä fosfaatista ja kahdesta rasvahaposta. Molekyylin fosfaattia sisältävä pää on vesiliukoinen mutta rasvahappopää rasvaliukoinen. Solun kalvoissa on aina kaksi kerrosta fosfolipideitä.

fossiilifossil

Mikä tahansa muinaisen eliön jäänne, jälki, painauma tai vastaava. Fossiili on voinut syntyä monella eri tavalla. Tyypillisiä fossiileja ovat muun muassa kivettyneet luut ja merieliöiden kuoret sekä esimerkiksi meripihkan ympäröimät kokonaiset hyönteiset. Eniten fossiileja löytyy nykyisten vuoristojen sedimenttikerroksista, jotka ovat muodostuneet muinaisten merialueiden pohjakerrostumista.

fossiiliset polttoaineetfossil fuels

Polttoaineita, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden fossiloituessa. Tärkeimmät öljy, kivihiili, maakaasu ja turve.

fotosynteesiphotosynthesis

Reaktio, jossa hiilidioksidimolekyyleistä ja vesimolekyylin vedyistä valmistetaan glukoosia C6H12O6. Samalla säteilyenergiaa muunnetaan glukoosin sidosenergiaksi. Reaktion sivutuotteena muodostuu happea. Fotosynteesiä tapahtuu kasvien ja levien viherhiukkasissa, syanobakteereissa ja joissakin muissa bakteereissa sekä jäkälien levä- tai syanobakteeriosakkaissa.

fruktoosifructose

Hedelmäsokeri; monosakkaridi.

funktionaalinen elintarvikefunctional food

Terveysvaikutteinen elintarvike sisältää ainesosia tai mikrobeja, joiden on tieteellisesti osoitettu edistävän terveyttä ja hyvinvointia tai pienentävän sairastumisriskiä. Esimerkkejä funktionaalisista elintarvikkeista ovat maitohappobakteereita sisältävät maitotuotteet, ksylitolipurukumit ja kolesterolia alentavat margariinit.

fytoremediaatio, fytoremediation

Menetelmä, jossa saastunutta maaperää puhdistetaan kasvien avulla.

G

G1first gap

Solusyklin vaihe heti solun jakautumisen jälkeen. G1-vaiheessa solussa tapahtuu vilkasta proteiinisynteesiä ja solu kasvaa.

G2second gap

Solusyklin vaihe, jossa solu valmistautuu jakautumiseen tuottamalla proteiinisynteesissä jakautumiseen tarvittavia proteiineja.

gastriinigastrin

Mahan ja pohjukaissuolen erittämä hormoni, joka saa mahan tuottamaan suolahappoa mahanesteeseen.

gastrulaatiogastrulation

Alkionkehityksen vaihe, jossa alkiorakkulan sisäsolumassan solut alkavat muodostaa kolmea eri kerrosta (ektodermi, mesodermi, endodermi), joista muodostuu lopullisen yksilön eri elimiä sekä sikiökalvoja.

geeni, perintötekijägene

Eliön kromosomissa tietyssä kohdassa sijaitseva DNA-jakso, joka sisältää informaatiota tietyn proteiinin tai RNA-molekyylin rakentamiseksi. Geenissä on säätelyalue ja koodaava alue, joka on tumallisilla jakautunut yleensä eksoneihin ja introneihin. Geenit ohjaavat sisältämänsä informaation avulla solujen toimintaa ja vaikuttavat sitä kautta myös eliöiden toimintaan ja ominaisuuksiin.

geeniajuri, gene drive

Muunneltu geeni, joka pystyy muuttamaan eliön vastinkromosomin kaltaisekseen, jolloin alun perin muuntogeenin suhteen heterotsygoottinen tsygootti muuttuu homotsygootiksi geenin suhteen. Geeniajureiden avulla voitaisiin muuttaa korallieläinten symbionttisia leviä sietämään paremmin ilmastonmuutosta. Geeniajuri toimii Cas9-entsyymin avulla.

geenieditointi, gene editing

Geenitekniikan avulla muokataan eliön perimässä esiintyvää geeniä tarkasti tietystä kodasta. Perimään voidaan lisätä tai siitä voidaan poistaa DNA:ta.

geenien välinen/ulkopuolinen DNAnon-coding DNA

Ei-koodaavaa DNA:ta eli kaikki se eliön perimässä oleva DNA, joka ei kuulu geeneihin tai niiden koodaaviin alueisiin. Tähän kuuluvat muun muassa toistojakso-DNA-alueet, sammuneet geenit ja transposonit. Myös geenien säätelyalueet voidaan lukea geenien ulkopuoliseen DNA:han. Tumallisilla eliöillä suuri osa genomin DNA:sta on yleensä geenien ulkopuolista DNA:ta.

geenihoitogene therapy

Yksittäisen geenin virheestä aiheutuvan perinnöllisen sairauden hoitaminen siirtämällä terve geeni potilaan soluihin jollakin geeninsiirtomenetelmällä. Geenihoito sopii tapauksiin, joissa sairauden oireet johtuvat viallisen geenin toimimattomuudesta. Soluun siirretyn terveen geenin avulla solun toiminta palautuu normaaliksi.

geenikirjastogene library

Bakteeri- tai hiivasoluviljelmä, jonka soluihin on siirretty lyhyinä jaksoina plasmideihin istutettuina jonkin toisen eliölajin perimä tai osa siitä. Genomisessa geenikirjastossa on säilöttynä eliön koko perimä, kun taas cDNA- eli vastin-DNA-kirjastossa ovat eliön tietyssä kudoksessa toimivien geenien eksonien kopiot.

geenikirurgia, gene surgery

Solussa olevien virheellisten geenien/alleelien muokkaus, kuten mutaatiokohdan korjaaminen esimerkiksi CRISPR-menetelmällä.

geenimutaatiogene mutation

Yksittäisessä geenissä tapahtuva emäsjärjestyksen muuttuminen.

geenimuunneltu organismi, GMOgenetically modified organism

Eliö, jonka perimää on muunneltu. Geenimuunnellut eliöt voivat olla joko siirtogeenisiä, jolloin niiden perimään on siirretty yksi- tai useampia vieraita geenejä, tai poistogeenisiä, jolloin niiden perimästä on poistettu tai tehty toimintakyvyttömäksi yksi tai useampia vieraita geenejä.

geenipankkigene bank

Elävien eliöiden tai niiden sukusolujen, alkioiden, itiöiden tai siementen mahdollisimman monipuolinen kokoelma. Geenipankin tavoitteena on säilyttää uhanalaisten tai harvinaisten lajien geneettistä materiaalia. Geenipankkeja voivat olla muun muassa eläintarhat, kasvitieteelliset puutarhat ja siemenpankit.

geeniperhegene family

Tietyn lajin samantapaisten geenien joukko. Saman geeniperheen geenit koodaavat usein samantapaisia tai samankaltaiseen tehtävään liittyviä proteiineja. Esimerkiksi solukalvon ionikanavaproteiineja koodaavat geenit muodostavat geeniperheen.

geenipyssygene gun

Geeninsiirtoon käytettävä laite. Käytetään pääasiassa kasvisolukoihin. Niiden soluihin ammutaan metallihiukkasia, joihin siirrettävä DNA on kiinnitetty.

geenitekniikkagenetic engineering, gene manipulation

Kaikki menetelmät, joilla eliöiden geenejä ja genomeja tutkitaan ja muokataan. Geenitekniikan keskeisiä toimintoja ovat muun muassa genomien sekvensointi eli emäsjärjestysten lukeminen, geenin toiminnan tutkiminen sekä eliöiden geenien muokkaaminen ja geenien siirtäminen eliöstä toiseen.

geenitesti, gene test

Yhden tai usemman geenin/alleelin etsiminen yksilön perimästä; käytetään etenkin tutkittaessa perinnöllisiä sairauksia.

geenivarasto, gene pool

Geenipooli eli geenivarasto tarkoittaa lajin geeni- ja alleelivarastoa eli tietyn lajin tai populaation yksilöiden kaikkia geenejä ja niiden alleeleja.

geenivirta, gene flow

Yksilöiden tai niiden sukusolujen siirtymistä populaatioiden välillä. Saman lajin eri populaatioiden alleelit sekoittuvat.

generalisti, generalist

Eliö, jonka sietoalue on laaja ja joka voi elää monenlaisissa elinympäristöissä. Esimerkiksi kettu, rotta, voikukka.

genomi, genom

Tietyn eliölajin koko DNA-materiaali eli eliön geenit ja geenien ulkopuolinen DNA. Virusten genomi voi koostua myös RNA:sta. Eliöiden genomit ovat hyvin erikokoisia, ja myös geenien määrässä on suuria eroja.

genomieditointi, genom editing

Geenitekniikan avulla muokataan eliön perimässä esiintyvää geeniä tarkasti tietystä kohdasta. Perimään voidaan lisätä tai siitä voidaan poistaa DNA:ta.

genomiikka, genomics

Perinnöllisyystieteen osa-alue, joka tutkii eliöiden perimää.

genomivalintagenomic selection

Jalostuksessa käytettävä menetelmä, jossa yksilön jalostusarvo määritetään tutkimalla sen genomia tai genomin osia.

genomitieto, genomic information

Kaikki ihmisyksilöiden (tai muidenkin eliöiden) perimästä saatava informaatio.

genotyyppigenotype

Yksilön geenit ja niiden alleelit.

gigatonni, giga ton

Yksi gigatonni on 1 000 000 000 000 kilogrammaa (tuhat miljardia tonnia).

glukagoniglucagon

Haiman Langerhansin saarekkeiden alfasolujen erittämä hormoni, joka nostaa veren glukoosipitoisuutta edistämällä maksan glykogeenin hajoamista glukoosiksi. Samalla glukoosin uudismuodostus kiihtyy.

glukoneogeneesigluconeogenesis

Glukoosin valmistaminen joistain muista biomolekyyleistä, kuten aminohapoista tai glyserolista. Tapahtuu maksassa ja munuaisissa.

glukoosi, rypälesokeriglucose

Yksinkertainen sokeri, hiilihydraatti, monosakkaridi, C6H12O6. Glukoosi on useimpien solujen keskeinen energianlähde sekä muiden biomolekyylien raaka-aine.

glukoosikuljettajaglucose transfer protein

Solukalvoproteiineja, jotka siirtävät glukoosia soluun sisään. Kyseessä on avustettu diffuusio, eikä energiaa kulu.

glutamaattiglutamate

Keskushermoston välittäjäaine.

glyfosaatti, glyfosate

Maataloudessa laajasti käytetty rikkakasvien torjunta-aine. Kyseiselle torjunta-aineelle vastustuskykyisiä kasvilajikkeita on kehitetty geeninsiirtojen avulla.

glykogeeniglycogen

Hiilihydraatti; polysakkaridi. Lukuisista glukoosimolekyyleistä muodostunut monihaarainen molekyyli, joka toimii eläinsoluissa varastohiilihydraattina. Muun muassa lihas- ja maksasoluissa. Vastaa rakenteena kasvien tärkkelystä.

glykolyysiglycolysis

Solujen energiantuotannon reaktio, soluhengitysreaktion ensimmäinen vaihe. Glykolyysissa glukoosi hajoaa usean välivaiheen kautta kahdeksi pyruvaatiksi eli palorypälehappomolekyyliksi. Samalla muodostuu kaksi ATP-molekyyliä.

glykoproteiiniglykoprotein

Etenkin eläinsolujen solukalvolla esiintyviä proteiineja, joihin on kiinnittynyt lyhyehköjä haaraisia hiilihydraattiketjuja. Tärkeitä esimerkiksi reseptoreina ja tunnistusmolekyyleinä.

Golgin laiteGolgi apparatus

Tumallisten solujen kalvorakenteinen, litteistä pusseista ja rakkuloista muodostunut soluelin. Golgin laite muokkaa solun valmistamia proteiineja ja kohdistaa ne siirtorakkuloissa lysosomeihin, solukalvolle tai solusta ulos.

gonadoliberiini, GnRHgonadoliberin

Hypotalamuksen vapauttama hormoni, joka saa aivolisäkkeen etulohkon vapauttamaan FSH:ta ja LH:ta. Nämä vaikuttavat edelleen sukusolujen tuotantoon ja kypsymiseen sekä miehillä että naisilla.

gramvärjäysGram staining

Bakteereille käytetty värjäysmenetelmä, jossa solu värjäytyy joko violetiksi (grampositiivinen) tai punaiseksi (gramnegatiivinen) sen soluseinän rakenteen perusteella.

greliinighrelin

Mahan erittämä hormoni, joka stimuloi hypotalamuksen nälkäkeskusta ja saa aikaan nälän tunteen.

H

habitaatti, habitat

Tietyn eliölajin elinympäristö.

haimapancreas

Avorauhanen ja umpirauhanen. Umpirauhasosa vapauttaa haimasaarekkeista eli Langerhansin saarekkeista insuliinia ja glukagonia vereen. Avorauhasosa vapauttaa emäksistä ja ruuansulatusentsyymejä (lipaasi, amylaasi, trypsiini, kymotrypsiini) sisältävää haimanestettä ohutsuoleen.

hajakuormitus, scattered loading

Hajakuormituksella tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen aiheuttamaa päästölähdettä, jota ei pystytä tarkasti osoittamaan. Esimerkiksi vesistöihin maa- ja metsätaloudesta valuva typpi- ja fosforikuormitus sekä liikenteestä tuleva typpi- ja rikkikuormitus ovat hajakuormitusta.

hajottajadecomposer

Eliö, joka hyödyntää toisten eliöiden jäänteitä ja/tai ulosteita palauttaen niiden sisältämät alkuaineet takaisin ilmaan, veteen tai maahan sellaisessa muodossa, että tuottajat voivat hyödyntää niitä.

hajuaistinsolu, olfactory receptor cell

Nenäontelon hajuepiteelissä olevia soluja, jotka ärtyvät hengitysilman tietyistä molekyyleistä. Hajusolujen impulssi etenee suoraan isoaivojen hajualueelle.

hallittu hoitamattomuus,

Ihmisen muokkaamissa ympäristöissä jätetään osa alueista vähemmälle käsittelylle. Esimerkiksi lahopuut ja kosteikot puistoissa, kaupunkimetsissä ja kotipihoilla, niittyjen suosiminen nurmikoiden sijaan.

Hallitusten välinen luontopaneeli, The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecoystem Services

Kts. IPBES

halofiilinenhalophilic

Eliölaji, kuten jokin bakteeri tai arkeoni, joka kykenee elämään poikkeuksellisen suolaisessa elinympäristössä.

halokliini, halocline

Meriveteen muodostuva kerrostuneisuus veden suolapitoisuuden mukaan. Ominainen Itämerelle. Estää eri kerrosten välisen veden ja ravinteiden kulkeutumisen. Syn. suolaisuuden harppauskerros.

hapattaminen, sour fermentation

Maitohappokäymistä hyödyntävä elintarvikkeiden säilöntäkeino, jossa maitohappobakteerien käymisprosessissa elintarvikkeen pH laskee ja siten estää haitallisten mikrobien kasvun, kuten hapankaalin valmistuksessa, tai muuttaa tuotteen rakennetta denaturoimalla sen proteiineja, kuten jugurtin valmistuksessa. Hapattamalla voidaan säilöä esimerkiksi vihanneksia, lihaa, kalaa ja maitotuotteita.

haploidihaploid

Solussa ei ole vastinkromosomipareja eli keskenään samanlaisia geenejä sisältäviä kromosomeja. Sukusolut ja bakteerien perimä ovat usein haploidisia.

haploidiajalostushaploid breeding

Kasvinjalostuksessa käytetty menetelmä, jossa esimerkiksi siitepölyhiukkasista tuotetaan soluviljelmässä kyseisen kasvilajin haploideja yksilöitä.

harmaa ainegrey matter

Hermokudosta, jossa on hermosolujen solukeskuksia, dendriittejä ja synapseja. Esimerkiksi aivokuorella, isoaivojen sisäosissa ja selkäytimen sisällä.

harppauskerrosmetalimnion, thermocline

Lämpötilan tai suolaisuuden mukaan vesialtaaseen muodostuva kerrosten välinen vaihettumisalue. Harppauskerroksessa lämpötila tai suolaisuus muuttuu nopeasti siirryttäessä pohjasta pintaan.

HDLhigh density lipoprotein

Maksan valmistama lipoproteiini, niin sanottu hyvä kolesteroli. HDL kuljettaa kolesterolia kudoksista takaisin maksaan. Maksa voi muokata siitä sappisuoloja tai erittää kolesterolia sellaisenaan sappinesteeseen.

hedelmöitysfertilisation

Hedelmöityksessä sukusolut eli siittiö- ja munasolut yhtyvät ja yksilönkehitys alkaa.

helikaasihelicase

Helikaasit ovat ryhmä entsyymejä, jotka irrottavat vastakkaiset DNA-juosteet toisistaan esimerkiksi DNA:n kahdentumisessa.

hemofilia, haemophilia

Hemofiliat ovat perinnöllisiä verenvuototauteja, joissa yksilön veren yksi tai useampi hyytymistekijä puuttuu tai toimii heikosti. Veren hyytymiskyky on heikentynyt jopa hengenvaarallisesti.

hermokudosnerve tissue

Hermosoluista ja hermotukisoluista koostuva kudostyyppi aivoissa, selkäytimessä ja ääreishermostossa.

hermosolu, neuronineuron

Nopeaan viestintään erikoistunut solu, joka välittää aistinsoluista tai keskushermostosta tulleita viestejä hermo- tai lihassoluille. Koostuu dendriiteistä ja aksonista ja muodostaa synapsin seuraavaan hermosoluun. Viesti etenee solussa hermoimpulssina (toimintajännite) ja solujen välillä välittäjäaineiden avulla.

hermoratanerve fiber

Toisiinsa kytkeytyneiden hermosolujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, jossa hermoimpulssit kulkevat samaan suuntaan.

heteroosiheterosis

Heteroosi eli risteytysvoima on etenkin kasvi- ja eläinjalostuksessa havaittava ilmiö, jossa heterotsygoottinen yksilö on homotsygoottisia yksilöitä elinvoimaisempi tai tuottavampi.

heteroosijalostusheterosis breeding

Jalostusmenetelmä, jossa risteytetään saman rodun tai lajikkeen erilaiset homotsygoottiset yksilöt keskenään. Näiden jälkeläisissä ilmenee heteroosi.

heterotsygoottinenheterozygous

Diploidisessa perimässä on tutkittavan geenin suhteen kaksi eri alleelia.

heterotrofiheterotrophic

Toisenvarainen; eliö, joka käyttää ravinnokseen muita eliöitä ja saa niistä tarvitsemansa aineen ja energian.

hiilihydraatti, carbohydrate

Hiilihydraatit ovat biomolekyylejä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Muodostuvat yksittäisistä monosakkarideista, kuten glukoosista tai fruktoosista. Nämä voivat muodostaa ketjuja, kuten disakkarideja ja polysakkarideja. Näistä mono- ja disakkarideja voidaan kutsua myös sokereiksi. Yleisimmät disakkaridit ravinnossa ovat sakkaroosi, maltoosi ja laktoosi, polysakkarideista tärkkelys ja glykogeeni.

hiilijalanjälki, carbon footprint

Kestävän kehityksen mittari, joka ilmoittaa jonkin tuotteen, palvelun tai toiminnan koko elinkaaren aikana vapautuneet hiilidioksidipäästöt. Mitataan usein hiilidioksidiekvivalenttina (CO2e tai CO2-ekv), joka huomioi myös muiden kasvihuonekaasujen päästöt.

hiilinegatiivinen, carbon negative

Hiilinegatiivinen tarkoittaa yhteiskuntaa tai toimintatapaa, jonka kokonaishiilidioksidipäästöt ovat negatiiviset, jolloin kasvihuonekaasuja vapautuu vähemmän kuin sitoutuu.

hiilineutraali, carbon neutral

Hiilineutraali tarkoittaa yhteiskuntaa tai toimintatapaa, jonka hiilipäästöt ovat tasapainossa sitoutuvan hiilidioksidin kanssa, jolloin kokonaishiilidioksidipäästöt ovat nolla.

hiilinielu, hiilidioksidinielucarbon sink

Kasvava hiilivarasto. Luonnollisia hiilinieluja ovat kasvit ja muut yhteyttävät eliöt, jotka sitovat hiilidioksidia biomassaansa fotosynteesissä. Myös meret voivat toimia hiilinieluina, kun niihin liukenee hiilidioksidia.

hiilipumppu, agricultural carbon pump

Maaperässä olevien mikrobien kyky sitoa ja varastoida ilmakehän hiilidioksidia hiilivarastoksi maaperään.

hiilivarasto, carbon storage

Biomassa, merivesi, fossiiliset polttoaineet ja vastaavat, jotka sisältävät kiinteässä olomuodossa olevaa hiiltä.

hiiliviljely, carbon farming

Viljelytapa, joka uudistaa maaperää ja sen mikrobeja sitomalla ilmakehän hiilidioksidia maaperän mikrobeihin, juurakoihin ja hajoavaan kasviainekseen. Hiiliviljely parantaa maaperän vedensitomiskykyä, vähentää valuntaa ja ehkäisee rehevöitymistä.

hiivatyeasts

Yksisoluisia sieniä, joita tunnetaan yli tuhat lajia. Osa lajeista kykenee tulemaan toimeen myös anaerobisissa oloissa, jolloin ne turvautuvat alkoholikäymiseen energiantuotannossaan. Tunnetuin laji leivinhiiva (Saccharomyces cerevisae), joka on biotekniikassa tärkeä tuotantoeliö.

histamiinihistamine

Kudoshormoni; aiheuttaa tulehdusreaktion, joka ilmenee esimerkiksi turvotuksena ja kutinana. Tämä voi edelleen johtaa allergiseen nuhaan, keuhko-oireisiin, silmien kutinaan ja vuotamiseen ja erilaisiin ihottumiin. Allergian oireita voidaan lääkitä antihistamiineilla.

histonihistone

Tumallisten eliöiden kromosomien rakenneproteiineja. Kromosomin DNA on kietoutunut histonien muodostamien rykelmien ympärille. Histonien metylointi eli metyyliryhmien kiinnittäminen niihin on osa geenien epigeneettistä säätelyä.

hiussuoni, capillary

Kapillaari, jonka ohut endoteeliseinämä mahdollistaa tehokkaan aineiden kulkemisen veren ja kudossolujen välillä. Yhdistää valtimot laskimoihin. Muodostaa hiussuoniverkoston kudoksiin.

hoitava geeni, therapeutic gene

Geenihoidossa potilaan soluihin viedään jollakin menetelmällä terve eli hoitava geeni, joka korvaa virheellisen geenin toiminnan potilaan soluissa.

homeoottiset geenithomeotic genes

Homeoottiset geenit ohjaavat eläinten yksilönkehitystä. Ne ohjaavat kudosten, elinten ja koko ruumiinosien, kuten raajojen, kehitystä.

homeostaasihomeostase

Elimistön sisäinen tasapaino, fysiologinen tasapaino. Esimerkiksi elimistön lämpötilan, vesipitoisuuden ja happamuuden pysyminen samanlaisena. Hermosto ja hormonijärjestelmä ylläpitävät homeostaasia monien eri mekanismien avulla.

homesienimould

Sieniä, jotka elävät mikroskooppisina rihmastoina. Osa lajeista on hajottajia, osa loisia. Monet homeet ovat biotekniikassa tärkeitä tuotantoeliöitä.

homotsygoottinen, homozygous

Diploidisen yksilön perimässä on tutkittavasta geenistä tai geeneistä kaksi samaa alleelia.

horisontaalinen geeninsiirtohorizontal gene transfer

Solu ottaa ympäristöstään geneettistä materiaalia joko toisista elävistä tai kuolleista soluista tai solu saa geneettistä materiaalia toisesta solusta viruksen välittämänä. Yleistä bakteereilla.

humus, humus

Humuksella tarkoitetaan kuollutta orgaanista ainesta, josta ei enää voi erottaa, mistä eliöistä se on peräisin. Podsolimaannoksen päällimmäinen kerros karikekerroksen alla.

hybridi, hybrids

Risteytysjalostuksen seurauksena kahden eri lajikkeen, rodun tai jalostuslinjan risteytyksessä muodostuva jälkeläinen.

hybridisaatiohybridisation

Ilmiö, jossa yksijuosteiset nukleiinihapot (DNA tai RNA) pariutuvat keskenään, kun niiden välille muodostuu emäspareja. Hybridisaatio edellyttää, että juosteet ovat vastakkaissuuntaiset ja kaikki emäkset pariutuvat. Hybridisaatiota käytetään hyväksi esimerkiksi geenitesteissä ja geenisiruissa. Niissä yksijuosteinen koetin yrittää pariutua tutkittavan yksijuosteisen DNA:n kanssa.

hydrofobinenhydrophobic

Aine, joka ei liukene veteen.

hydrofiilinenhydrophilic

Aine, joka liukenee veteen.

hypoteesihypothesis

Hypoteesi on olettamus tutkimuksen tuloksesta, jota testataan.

hypotalamus, hypothalamus

Hypotalamus on väliaivojen pohjassa sijaitseva alue, joka muun muassa säätelee useimpien hormonien pitoisuuksia sekä janon ja nälän tunteita, seksuaalisuutta, mielihyvän kokemuksia sekä ruumiinlämpötilaa.

hypotermiahypothermia

Normaalin ruumiinlämmön lasku ja siitä aiheutuvat muutokset kehossa. Jos ydinlämpö laskee alle 30 asteen, seurauksena on tajuttomuus. Alle 25 astetta johtaa kuolemaan.

hyytymistekijätcoagulation factors

Maksan valmistamia plasmaproteiineja, jotka aikaansaavat aktivoiduttuaan verihyytymän muodostumisen. Merkitään roomalaisilla numeroilla.

hyytelökeko, cupula

Tasapainoelimen kaarikäytävissä olevia hyytelömäisiä rakenteita, joiden sisällä olevat karvasolut taipuvat kaarikäytävien nesteiden ja hyytelökeon liikkuessa pään liikkeiden mukana.

häviämä, deletion

Mutaatio, jossa tietty osa geenistä tai kromosomista puuttuu. Pienin mahdollinen häviämä on yhden emäsparin puuttuminen. Isot häviämät voivat koskea pitkiäkin kromosomin jaksoja ja siten useita kokonaisia geenejä.

I

ilmarakostoma

Putkilokasveissa (useimmiten niiden lehtien alapinnalla) sijaitsevia huulisolujen reunustamia rakosia. Kasvien maaperästä kuljettama vesi haihtuu ilmarakojen kautta, ja samoin poistuu fotosynteesin tuottama happi. Hiilidioksidi kulkee ilmarakojen kautta lehtiin fotosynteesin raaka-aineeksi.

ilmastomalli, climate model

Ilmastomallissa ilmastojärjestelmä eli kaikki säähän ja ilmastoon vaikuttavat tekijät esitetään matemaattisten yhtälöiden avulla. Nämä yhtälöt kirjoitetaan edelleen tietokoneohjelman muotoon, ja ilmastomallin avulla voidaan tutkia eri tekijöiden vaikutusta ilmastoon. Ilmastomalli rakentuu puhtaasti maapallon ilmastoa säätelevien fysiikan lakien pohjalle.

implantaatioimplantation

Yksilönkehityksen vaihe, jossa alkiorakkula kiinnittyy kohdun limakalvoon ja tunkeutuu sen sisään. Implantaatio tapahtuu noin 6–7 päivän jälkeen hedelmöityksestä.

imunestelympha

Imusuoniston kudoksista keräämää kudosnestettä. Plasman kaltaista, mutta sisältää vähemmän proteiineja ja ravintoaineita ja enemmän kuona-aineita. Imusuonisto palauttaa nesteen takaisin verenkiertoon solislaskimoon.

indikaattorilajibioindicator

Laji, jonka sietoisuusalue on kapea esimerkiksi happamuuden, ravinteisuuden tai saastuneisuuden suhteen. Sen esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön laadusta ja tilasta.

induktioinduction

Yksilönkehityksen aikana tapahtuvaa solujen viestintää, jossa solut ohjaavat toistensa erilaistumista esimerkiksi kytkien tai sammuttaen geenien toimintaa.

infektioinfection

Mikrobitartunta, joka aiheuttaa valkosolujen aktivoitumisen sekä mahdollisesti tulehduksen.

inhibiittoriinhibitor

Aineita, jotka sitoutuvat entsyymin aktiiviseen kohtaan tai muualle entsyymiin ja estävät entsyymin toiminnan. Inhibiittorit voivat olla esimerkiksi soluille haitallisia aineita. Soluilla on myös solun sisäisiä inhibiittoreita, joiden avulla säädellään entsyymien toimintaa.

insinöörilaji, engineer species, ecosystem engineer

Laji, joka muokkaa elinympäristöä ja vaikuttaa siten muiden eliöiden menestymiseen; esimerkiksi majavat tai korallieläimet.

insuliiniinsulin

Haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolujen erittämä hormoni. Insuliini laskee veren glukoosipitoisuutta tehostamalla glukoosin siirtymistä verestä maksa- ja lihassoluihin sekä rasvakudoksen soluihin lisäämällä solukalvoilla olevien glukoosikuljettajien määrää. Lisäksi se edistää ravinnosta imeytyneiden aminohappojen siirtymistä kaikkiin soluihin.

insuliinin kaltainen kasvutekijä, IGFinsulin-like growth factor

Lisää luiden pituuskasvua, kiihdyttää useimpien solujen proteiinisynteesiä, rasvojen hajoamista sekä maksassa tapahtuvaa glukoosin uudismuodostusta. Muodostuu maksassa kasvuhormonin vaikutuksesta.

integraasi, integrase

Retroviruksilla oleva entsyymi, joka liittää viruksen perimästä tehdyn vastin-DNA:n osaksi isäntäsolun perimää.

interferoniinterferon

Virusten infektoimien solujen tuottamia proteiineja, jotka siirtyvät terveisiin soluihin ja saavat ne tuottamaan viruksilta suojaavia aineita. Tämä osaltaan auttaa virusten torjunnassa.

introniintron

Tumallisten eliöiden geenien koodaavat alueet jakautuvat yleensä eksoneihin ja introneihin. Kummatkin kopioituvat esiaste-RNA:han, mutta intronit silmukoidaan pois. Niissä ei siis ole proteiinin aminohappojärjestykseen liittyvää informaatiota.

in vivo, in vivo

Jokin toimenpide tehdään eliön sisällä.

in vitro, in vitro

Jokin toimenpide tai tutkimus tehdään eliön ulkopuolella esimerkiksi koeputkessa tai lasimaljalla.

ionipumppuion pump

Solukalvon proteiineja, jotka siirtävät ATP-energiaa kuluttaen tiettyä spesifistä ionia solukalvon läpi. Esimerkiksi natrium-kaliumpumppu siirtää natriumioneja solun ulkopuolelle ja kaliumioneja soluun sisään.

ionisaatioionisation

Ionisaatiossa syntyy ioneja. Ionisaatio voi muuttaa yhdisteiden kemiallista reaktiivisuutta. Tämä aiheuttaa usein haitallisia muutoksia solun aineenvaihdunnassa.

iPS-soluinduced pluripotent stemcell

Indusoitu pluripotentti kantasolu. Yksilön omista unipotenteista kantasoluista tuotettuja pluripotentteja kantasoluja, jotka voidaan saada erilaistumaan halutuksi solu- ja kudostyypiksi. Voidaan käyttää esimerkiksi soluterapiahoidoissa.

isolaatio, isolation

Eristäytyminen. Populaation yksilöt eivät lisäänny muiden populaatioiden yksilöiden kanssa. Populaatio on maantieteellisesti eristynyt.

iso verenkiertosystemic circulation

Verenkierron osa, jossa veri kiertää vasemmasta kammiosta happipitoisena kudoksiin ja palaa takaisin hiilidioksidipitoisena sydämen oikeaan eteiseen.

istukkagonadotropiini, choriongonadotropin, hCG

Alkiorakkulan erittämä hormoni, joka ylläpitää äidin keltarauhasen hormonitoimintaa, mikä estää kohdun limakalvon surkastumisen ja kuukautisvuodon. Raskaustesti perustuu hCG:n pitoisuuteen virtsanäytteessä.

ituratagerm line

Iturata eli monisoluisten eliöiden sukusolulinja hedelmöittyneestä munasolusta seuraavan sukupolven sukusoluihin. Vain ituradan soluissa tapahtuvat mutaatiot periytyvät jälkeläisille.

itiöspore

Lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu. Itiöitä tuottavat tyypillisesti eräät kasvit, kuten saniaiset, sekä sienet ja levät.

itsepölytys, self pollination

Itsepölytteisen kasvin siitepöly pystyy hedelmöittämään kasviyksilön oman emin munasolut.

J

jalostusselective breeding

Ihmiselle hyödyllisten eliölajien tai niiden populaatioiden perinnöllisten ominaisuuksien muuttamista haluttuun suuntaan. Perinteinen jalostus perustuu risteytysten ja mutaatioiden avulla aikaansaatuun muunteluun ja valintaan. Geenitekniikan keinoin jalostusta voidaan nopeuttaa ja monipuolistaa.

jalostuslinja, breeding line

Jalostuksen seurauksena muodostunut sukulinja.

jalostusarvostelubreeding value

Arvioidaan jalostettavan yksilön ominaisuuksia ja ominaisuuksien periytymistodennäköisyyttä.  Mukaan voidaan ottaa jälkeläisarvostelun tietoja jo syntyneistä jälkeläisistä.

jatkotuotanto, secondary production

Ekosysteemin kuluttajien biomassan lisääntyminen niiden kasvaessa.

johtojuosteleading strand

DNA:n kahdentuessa johtojuoste syntyy yhtenäisenä juosteena alukkeesta eteenpäin 5'-3'- suunnassa.

johtojännevascular bundle

Putkilokasvien (sanikkaiset, siemenkasvit) juuren, varren ja lehtien putkimainen rakenne. Niiden avulla kasvi kuljettaa vettä, ravinteita ja yhteyttämistuotteita kasvin osista toisiin.

johtosolukkovascular tissue

Putkilokasvien johtojänteitä muodostavaa solukkoa. Johtosolukon puuosassa vesi ja ravinteet kulkevat maasta lehtiin ja nilaosassa yhteyttämistuotteet lehdistä muualle kasviin. Puun ja nilan välissä voi olla jälsisolukkoa, joka on jakautuvaa kasvusolukkoa.

joukkosukupuuttomass extinction

Ajanjakso, jolloin lajeja kuolee sukupuuttoon melko lyhyessä ajassa poikkeuksellisen runsaasti. Maapallon historiassa on aiemmin ollut viisi suurta sukupuuttoaaltoa. Kuudes joukkosukupuutto on parhaillaan käynnissä.

juosteDNA/RNA strand

Nukleiinihapot koostuvat yhdestä tai kahdesta juosteesta. Juosteessa peräkkäiset nukleotidit ovat sitoutuneet toisiinsa vahvoin kovalenttisin sidoksin. DNA-molekyyli on yleensä kaksijuosteinen, RNA-molekyyli yksijuosteinen.

jälkijuostelagging strand

DNA:n kahdentuessa jälkijuoste syntyy lyhyinä erillisinä jaksoina, Okazakin fragmentteina.

jälkivaiheanaphase

Jälkivaihe eli anafaasi on solunjakautumisen kolmas vaihe, jossa sukkularihmat lyhenevät ja vetävät mitoosissa ja meioosin tasausjaossa tytärkromatidit solun eri puolille. Meioosin vähennysjaossa sukkularihmat vetävät solun vastakkaisille puolille kokonaiset tytärkromosomit.

K

kahdentumishaarukkareplication fork

DNA:n kahdentumisessa muodostuva rakenne, jossa helikaasi avaa kahden DNA-juosteen vetysidoksia ja mahdollistaa kahdentumisen etenemisen.

kahdentumiskuplareplication bubble

DNA:n kahdentumisessa kahdentumiskuplassa vastakkaiset DNA-juosteet ovat irronneet toisistaan ja erillään olevien juosteiden viereen rakennetaan uutta juostetta. Koska kahdentuminen tapahtuu kahteen eri suuntaan, kupla suurenee kahdentumisen edetessä.

kaksikotinendioicous plant

Kasveja, joiden hede- ja emikukat ovat eri kasviyksilöissä.

kaksineuvoinenhermaphroditic

Eliö, joka voi tuottaa sekä siittiö- että munasoluja.

kaksisirkkaisetdicotyledons, dicots

Siemenkasvien luokka, jossa alkiolle muodostuu yksilön kehityksen varhaisessa vaiheessa kaksi sirkkalehteä ja jonka johtojänteet sijaitsevat varressa kehässä. Suurin osa siemenkasveista on kaksisirkkaisia.

kaksoishaploididouble haploid

Kasvinjalostuksessa voidaan kasvattaa haploideja kasveja esimerkiksi siitepölyhiukkasista. Kun tällaisen yksilön kromosomisto kaksinkertaistetaan kolkisiinikäsittelyllä, saadaan aikaan yksilö, jolla on kaksinkertaisena sama haploidinen kromosomisto.

kaksoiskierreDNA double helix

Kaksijuosteinen DNA-molekyyli on kiertynyt säännölliselle kierteelle oman pituusakselinsa ympäri.

kaliumkanavapotassium channel

Solukalvon proteiini, joka auki ollessaan päästää kaliumioneita lävitseen pitoisuuseron mukaisesti. Ei kuluta energiaa.

kalsitoniinicalsitonin

Kilpirauhasen erittämä hormoni, joka laskee veren kalsiumpitoisuutta lisäämällä kalsiumin sitoutumista luustoon tehostamalla osteoblastien toimintaa sekä lisäämällä kalsiumin eritystä virtsaan.

kalsitriolicalcitriol

Munuaisten erittämä D3-vitamiinista muodostuva hormoni, joka nostaa veren kalsiumpitoisuutta vapauttamalla kalsiumia luustosta vereen sekä lisäämällä sen imeytymistä ohutsuolesta.

kalsiumhydroksiapatiitti, hydroxylapatite, Ca10(OH)2(PO4)6

Kalsiumhydroksiapatiitti on luukudoksen soluväliaineen mineraali, kalsium-fosforiyhdiste.

kalvojännitemembrane potential

Hermo- ja muissakin soluissa havaittava jännite-ero soluliman ja solun ulkopuolen (kudosnesteen) välillä. Jännite-ero johtuu ionien jakautumisesta solun ulko- ja sisäpuolen välillä. Solujen sisäpuoli on lepotilassa negatiivisesti ja ulkopuoli positiivisesti varautunut.

kalvoproteiinimembrane protein

Kaikkien solujen solukalvolla on lukuisia erilaisia proteiineja. Niiden tehtäviin kuuluvat muun muassa erilaisten aineiden siirto solukalvon läpi, viestien vastaanotto ja kytkeytyminen solun sisäiseen tukirankaan tai soluväliaineeseen.

kambrikausi, cambrian period

Geologinen ajanjakso 541–485 miljoonaa vuotta sitten. Paleotsooisen maailmankauden ensimmäinen kausi. Kaikki eläinten pääjaksot kehittyivät.

kanavaproteiinichannel protein

Solukalvon proteiini, jonka läpi tietty aine voi vapaasti siirtyä pitoisuuseron mukaan, energiaa kuluttamatta. Esimerkiksi vesikanavat eli akvaporiinit tai ionikanavat, kuten natrium-, kalium-, kalsium- ja kloridikanavat. Osa kanavaproteiineista on aina auki, osassa on suljettava portti.

kansantauti,

Kansantaudit ovat väestössä yleisiä kroonisia sairauksia ja siten myös tärkeimpiä kuolinsyitä. Suomessa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, syövät, diabetes.

kantajacarrier

Geneettisen taudin kantaja on henkilö, joka ei itse ilmennä ominaisuutta mutta jonka perimässä on resessiivisenä ominaisuuden alleeli. Kantaja voi olla myös ei-geneettisen taudin oireeton kantaja ja tartuttaa muita tietämättään.

kantajakartoitus, carrier screening

Kantajakartoituksessa selvitetään geenitestin avulla, ketkä yksilöt kantavat perimässään tiettyä tai tiettyjä resessiivisiä tautigeenejä (ovat tautigeenin suhteen heterotsygootteja).

kantajaproteiinicarrier protein

Solukalvon proteiini, joka kuljettaa solukalvon läpi tiettyjä aineita niiden pitoisuuseron mukaan, energiaa kuluttamatta. Esimerkiksi aminohapoille ja glukoosille on solukalvossa omia kantajiaan. Vertaa kuljettajaproteiiniin.

kantakirjabreed registry

Rekisteri, johon on koottu jalostukseen hyväksyttyjen eläinyksilöiden tiedot.

kantasolustem cell

Eläimen tai ihmisen erilaistumaton solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan tietyn kudoksen tai elimen soluksi.

kapillaarielektroforeesiCapillary Electrophoresis, CE

Kapillaarielektroforeesissa käytetään sähkökenttää, jossa varautuneet hiukkaset tai molekyylit liikkuvat kohti sähkökentän napoja. Geelin sijaan erotteleva elementti on kapillaariputki. Putken pinnoitteen materiaali hyvin ohuen putken sisäpuolella vaikuttaa siihen, miten putki erottelee eri molekyylejä.

kapselicapsule

Monilla bakteerilajeilla esiintyvä soluseinän ulkopuolella oleva limamainen, suojaava kerros.

kapsidi, capsid

Viruksen perimää ympäröivä, proteiineista koostuva rakenne. Virustyyppi ja viruksen geenit vaikuttavat kuoren proteiineihin ja kuoren muotoon. Proteiinit auttavat virusta tunnistamaan oikean isäntäsolun.

karike, litter, detritus

Kasveista maahan varissutta kuollutta materiaalia, kuten lehtiä, oksia, käpyjä jne. Maaperäeliöt hajottavat kariketta.

karkea solulimakalvostorough endoplasmic reticulum, rough ER, rER

Tumallisten solujen soluelin, joka koostuu litteistä ja putkimaisista kalvopusseista. Kalvon ulkopinnalle kiinnittyvät ribosomit aiheuttavat rakenteen karkean ulkonäön. Kalvostossa muokataan ribosomeilta sinne siirtyviä proteiineja esimerkiksi lisäämällä niihin hiilihydraattilisäkkeitä. Muokattavat proteiinit siirtyvät edelleen Golgin laitteeseen jatkomuokkaukseen.

karotenoidicarotenoid

Lipidien eli rasva-aineiden ryhmään kuuluvia, lähinnä kasveissa muodostuvia keltaisia ja punaisia väriaineita. Esimerkiksi porkkanan sisältämä beetakaroteeni.

karsinogeenicarsinogen

Tekijä, joka edesauttaa syövän syntymistä ja kehittymistä. Karsinogeenit aiheuttavat mutaatioita esisyöpägeeneihin, minkä seurauksena solut voivat alkaa jakautua hallitsemattomasti ja muodostuu syöpäkasvaimia. Esimerkiksi monet kemialliset yhdisteet, UV-säteily ja röntgensäteily ovat karsinogeenejä.

karvasolu, hair cell

Sisäkorvan simpukan Cortin elimessä ja tasapainoelimen kaarikäytävissä olevia soluja, joiden karvojen taipuminen saa aikaan hermoimpulssin käynnistymisen. Impulssi etenee kuulo- ja tasapainohermoa pitkin isoaivoihin.

kasvaintumor

Kasvain eli tuumori on hallitsemattoman solunjakautumisen seurauksena muodostunut solumassa. Jos solut jakautuvat kasvaimessa hallitsemattomasti ja kykenevät muodostamaan etäpesäkkeitä, on kyseessä syöpä. Kasvain voi kuitenkin olla rajattu ja hyvänlaatuinen, jolloin ei ole kyse syövästä.

kasvuhormonigrowth hormone, GH

Aivolisäkkeen etulohkon vapauttava hormoni, joka kiihdyttää useimpien kudosten aineenvaihduntaa ja kasvua.

kasvukausigrowing season

Se aika vuodesta, jolloin abioottiset olosuhteet mahdollistavat kasvien kasvun. Suomessa määritellään ajaksi, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 astetta. Etelä-Suomessa noin 185 vuorokautta.

kasvutekijägrowth factor

Solujen jakautumista, kehitystä ja erilaistumista sääteleviä eri kudossolujen erittämiä viestimolekyylejä. Tunnetaan kymmeniä erilaisia.

kasvihormoniplant hormone

Kasvisolujen valmistamia viestimolekyylejä, jotka ohjaavat kasvisolukoiden kasvua ja kehitystä. Kasvihormoneja ovat esimerkiksi kasvin latvan pituuskasvuun vaikuttava auksiini ja solujen jakautumista tehostava gibberelliini.

kasvihuoneilmiö, climate house effect

Ilmakehän kasvihuonekaasut (esim. vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani) estävät lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen. Tämä nostaa maapallon keskilämpötilaa noin 33 °C.

kasvihuonekaasu, green house gas

Kasvihuonekaasut ovat ilmakehän kaasuja, jotka sitovat itseensä Maan heijastamaa Auringon valo- ja lämpösäteilyä. Tehokkain kasvihuonekaasu on vesi. Muita luonnollisia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani sekä typpioksiduuli. Ihminen on lisännyt etenkin hillidioksidin määrää ilmakehässä, mistä seurauksena on nykyinen ilmaston lämpeneminen.

kasvinjalostusplant breeding

Viljely-, koriste- ja muiden hyötykasvien populaatioiden ominaisuuksien muuttamista ja kehittämistä. Jalostuksessa kasvilajista kehitetään erilaisiin tarkoituksiin sopivia lajikkeita, joiden perimä on muuttunut jalostajan haluamaan suuntaan.

kasviplanktonphytoplankton

Vesistöjen pinnassa kelluvat ja veden virtausten mukana liikkuvat yhteyttävät eliöt. Pääasiassa yksisoluisia, tumallisiin kuuluvia leviä, kuten viher-, pii- ja panssarileviä, sekä syanobakteereita. Kasviplankton on vesistöjen ravintoketjujen alku ja merkittävä hapentuottaja.

kasvuhormoni, growth hormone

Kasvuhormoni eli somatotropiini. Aivolisäkkeen etulohkon erittämä hormoni, joka tehostaa luiden pituuskasvua, solujen proteiinisynteesiä sekä maksan glykogeenin pilkkoutumista glukoosiksi. Nostaa verensokeria.

katabolinen reaktio, catabolic reaction

Eliöiden aineenvaihdunnan reaktio, jossa molekyylit hajoavat ja samalla energiaa vapautuu. Esimerkiksi glykolyysi, jossa glukoosi hajoaa kahdeksi pyruvaatiksi.

katkaisuentsyymirestriction enzyme

Bakteerien entsyymejä, jotka katkaisevat DNA:n kaksoisjuosteen tietyn tunnistamansa emäsjärjestyksen kohdalta. Geenitekniikassa hyödynnetään useita erilaisia katkaisuentsyymeitä.

kaukokulkeutuminen, long-range transboundary

Kaukokulkeutuminen tarkoittaa aineksen, aineiden ja yhdisteiden kulkeutumista luonnon kiertojen kautta kauas lähtöpisteestä. Yleisin kulkureitti on ilmakehän kautta.

kaupunkiekologia, urban ecology

Ekologian osa-alue, jossa tutkitaan rakennettujen alueiden eliöyhteisöjä ja ekosysteemejä.

keinosiemennysartificial insemination

Eläinjalostuksessa käytettävä menetelmä, jossa hyvältä yksilöltä kerätyllä spermalla hedelmöitetään naaraan munasolut siirtämällä spermaa naaraan emättimeen tai kohtuun.

keinotekoinen kromosomiartificial chromosome

Hiivasolun jonkin kromosomin irtileikatuista sentromeeri- ja telomeerialueista ja niiden väliin liitettävästä vieraasta DNA:sta rakennettu kokonaisuus. Voidaan siirtää hiivasolun sisälle.

kelpoisuusfitness

Yksilön kyky tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä ja saada omaa perimää seuraaviin sukupolviin. Kelpoisimpien yksilöiden ominaisuudet kertyvät populaatiossa.

kemiallinen energia, chemical energy

Kemiallinen energia eli sidosenergia on molekyylin atomien välisten sidosten sisältämää energiaa.

kemoreseptorichemoreceptor

Solu, joka pystyy mittaamaan tiettyjen aineiden pitoisuuksia veressä. Esimerkiksi hypotalamuksessa on erilaisia kemoreseptoreita.

kemosynteesichemosynthesis

Joillakin bakteereilla ja arkeoneilla esiintyvä reaktio, jossa ne valmistavat orgaanisia aineita, lähinnä glukoosia, epäorgaanisista aineista eli hiilidioksidista ja vedystä. Tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden, kuten rikin tai raudan, hapettamisesta. Kemosynteesiin kykenevät eliöt ovat omavaraisia eliöitä ja ekosysteemeissään tuottajia.

kenttäkerros, field layer

Kenttäkerroksella tarkoitetaan biotoopin kasvillisuuden muodostamaa kerrosta, joka on korkeampaa kuin pohjakerros mutta matalampaa kuin pensaskerros. Kenttäkerroksen kasveja ovat heinät, varvut ja ruohot. Kenttäkerros on alle 50 cm korkeaa.

keskivaihemetaphase

Keskivaihe eli metafaasi on solunjakautumisen toinen vaihe, jossa sukkularihmat vetävät kromosomit solun keskelle.

keskushermostocentral nervous system

Aivot ja selkäydin.

keskusjyvänen, sentriolicentriole

Eläinsoluissa esiintyvä proteiiniputkista rakentuva soluelin, joka kahdentuu ennen solunjakautumista. Mitoosin ja meioosin aikana keskusjyvästen väliin muodostuu sukkularihmasto, tumasukkula.

kestävä kehityssustainable development

Kehitystä, joka tyydyttää yhteiskunnan tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta hyvään elämään. Jaetaan ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävään kehitykseen. Kestävä kehitys painottaa erityisesti luonnonvarojen riittävyyttä sekä ihmisten tasa-arvoa.

kestävän kehityksen tavoitteet, sustainable development goals, SDGs

Globaalin kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030: Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaiden vuonna 2015 sopimat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti. Tavoitteita on 17 päätavoitetta, joiden pyrkimyksenä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys niin taloudellisesti, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön ja maapallon kantokyvyn näkökulmasta.

kestävyystieteet, sustainability sciences

Kestävyystieteet kokoavat yhteen useita eri yliopistoja ja muita eri tutkimusasiantuntijoita löytämään ratkaisuja kestävien yhteiskuntien rakentamiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävyystieteiden instituutti toimii Suomessa Helsingin yliopistossa.

ketoaineetketone bodies

Rasvoista, joistakin aminohapoista tai etanolista muodostuvia pieniä molekyylejä, joita solut voivat käyttää energianlähteenään. Ketoaineita syntyy paaston tai nälkiintymisen yhteydessä maksassa tai munuaisissa.

ketoasidoosi, ketoacidosis

Ketoasidoosi on elimistön liiallinen happamoituminen, joka johtuu ketoaineiden kertymisestä elimistöön. Ketoaineita kertyy pitkällisen paaston tai hoitamattoman diabeteksen seurauksena, kun maksa tuottaa triglyserideistä glukoosia.

keuhkorakkula, alveolipulmonary alveolus

Keuhkokudoksen mikroskooppinen rakenne, johon hengitysilma virtaa. Ulkopinnalla hiussuonia, jotka ovat osa keuhkoverenkiertoa.

kiertotalouscircular economy

Kiertotalous on kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen toimintamalli. Se pyrkii tarjoamaan ratkaisuja siihen, miten tuotteet ja materiaalit voitaisiin pitää käytössä (kierrossa) yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään, ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi. Keskeistä on myös uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla.

kitiinichitin

Polysakkarideihin kuuluva molekyyli, jota on esimerkiksi sienisolujen soluseinissä ja niveljalkaisten tukirungossa.

kloonaaminencloning

Kloonijälkeläisten eli perimältään täysin samanlaisten jälkeläisten tuottamista. Kasvien kloonaaminen tapahtuu esimerkiksi soluviljelytekniikoilla. Eläinten kloonaaminen vaatii tumansiirtotekniikkaa. Geenien kloonaamisella tarkoitetaan eristetyn geenin siirtämistä bakteerisoluun ja bakteerin kasvatusta. Syntyvässä bakteerikloonissa jokaisella yksilöllä on kopio siirretystä geenistä.

klooniclone

Joukko yksilöitä, jotka ovat syntyneet samasta emoyksilöstä ja joiden perimä on täsmälleen samanlainen.

klorofylli, chlorophyll

Vihreä yhteyttämisväriaine, jota tavataan yleisimpänä väriaineena vihreillä kasveilla, viherlevillä sekä sinibakteereilla.

koentsyymicoenzyme

Entsyymin proteiiniosaan liittyvä kyseisen entsyymin aktiiviseksi tekevä orgaaninen aine, kuten erilaiset vitamiinit. Vertaa kofaktoriin.

koeputkihedelmöitysin vitro fertilisation

Elimistön ulkopuolella keinotekoisesti suoritettava hedelmöitys.

kofaktoricofactor

Joissakin entsyymimolekyyleissä esiintyvä ja niiden rakenteelle tai toiminnalle välttämätön aine, kuten metalli-ioni tai vitamiinimolekyyli. Vertaa koentsyymiin.

koetin, probe

Koetin on kemiallisesti tai radioaktiivisesti leimattu DNA- tai RNA-jakso, jota käytetään nukleiinihappojen tietyn sekvenssin etsimiseen.

koevoluutiocoevolution

Evoluution mekanismi, jossa kaksi tai useampi laji vaikuttaa toistensa evolutiiviseen kehitykseen. Esimerkiksi kolibrin pitkä nokka ja orkidean pitkä kukkapohja.

kokoojatiehytcollection duct

Munuaisissa nefroneilla on kokoojatiehyitä, jotka kuljettavat lopullisen virtsan munuaisaltaaseen.

kolesteroli, cholesterol

Kolesteroli on steroideihin kuuluva lipidi eli rasva-aine, jota on muun muassa eläinsolujen kalvorakenteissa. Se on myös monien steroidihormonien tärkeä raaka-aine. Kolesteroli kulkee veressä kuljettajaproteiineihin sitoutuneena.

kolesystokiniinicholecystokinin

Pohjukaissuolen erittämä hormoni, joka stimuloi sapen ja haimanesteen eritystä pohjukaissuoleen.

kolkisiinicolchicine

Myrkkyliljan tuottama kemikaali, jota käytetään esimerkiksi kasvinjalostuksessa hyödyksi. Jakautumassa oleva solu ei kykene kolkisiinikäsittelyn jälkeen muodostamaan sukkularihmoja, minkä vuoksi jälkeläissoluun muodostuu kaksinkertainen kromosomisto.

kollageeni, collagen

Kollageeni on sidekudossolujen tuottamaa proteiinia. Noin 6 % ihmisen painosta on kollageenia. Se on elimistön määrällisesti runsain proteiini.

komplementaarinen DNA, vastin-DNA, cDNA, complementary DNA

Retrovirusten RNA:sta käänteiskopioijaentsyymillä valmistettu kaksijuosteinen DNA. Retrovirusten perimä liittyy näin osaksi isäntäsolun DNA:ta.

komplementticomplementary proteins

Noin 20 maksan valmistamaa plasman ja kudosnesteen proteiinia. Aktivoituvat joutuessaan kosketuksiin bakteerien kanssa. Kiinnittyvät bakteerien pintaan ja tekevät reikiä niiden solukalvoon. Helpottavat myös valkosolujen pääsyä verisuonista kudoksiin ja houkuttelevat niitä alueelle, jossa on bakteereita.

konjugaatioconjugation

Bakteereilla esiintyvä ilmiö, jossa yhdestä bakteerista siirtyy geenejä sisältäviä plasmideita tai kromosomin osia toiseen bakteerin piluksen eli karvamaisen proteiiniputken välityksellä. Ks. horisontaalinen geeninsiirto.

konservoidut geenitconserved genes

Eri eliöiden samanlaiset geenit, jotka ovat periytyneet eri lajeille niiden yhteisiltä esi-isiltä. Koodaavat eliöiden tavallisia, solujen toimintaa ylläpitäviä perusproteiineja, kuten kalvoproteiineja ja soluhengitysentsyymejä.

koodaava aluecoding region

Geenissä on aina kaksi osaa, säätelyalue ja koodaava alue. Vain koodaava alue kopioidaan RNA:ksi, kun taas säätelyalue vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisesti geeniä kopioidaan.

koodaava juostecoding strand

Geenin koodaavasta alueesta se juoste, jolla on samankaltainen emäsjärjestys kuin lähetti-RNA:lla. Geenin DNA-juosteista se, joka on promoottorista katsoen 5'-3'-suunnassa.

koppisiemenisetangiosperms

Koppisiemenisille eli kukkakasveille kehittyy lisääntymistä varten kukka. Emilehden umpinainen tyviosa suojaa niiden siemeniä. Suurin osa siemenkasveista on koppisiemenisiä.

korjausentsyymirepair enzyme

Solujen entsyymejä, jotka tarkastavat DNA:ta ja korjaavat esimerkiksi DNA:n kahdentumisessa tapahtuneita virheitä.

korpi

Suomalaisen suotyyppiluokituksen ravinteinen, kuiva, puustoinen suo, jonka valtapuuna on useimmiten kuusi ja/tai tervaleppä. Ohut turvekerros, aineet kiertävät nopeasti, kasvillisuus sopeutunut vähäiseen valoon.

kortikotropiinicorticotropin

ACTH, aivolisäkkeen etulohkon vapauttama hormoni, joka vaikuttaa lisämunuaiskuoren erittämien hormonien, kuten kortisolin, eritykseen. Erittyy elimistön stressitilanteessa.

kortisolicortisol

Lisämunuaiskuoren vapauttama hormoni, joka nostaa veren glukoosipitoisuutta stimuloimalla proteiinien ja rasvojen pilkkoutumista sekä lisää rasvahappojen käyttöä solujen energianlähteenä. Erittyy elimistön stressitilanteessa.

kosmopoliitti, cosmopolite

Eliölaji, jonka levinneisyys on lähes maapallonlaajuinen. Esimerkiksi rotta.

kovalenttinen sidoscovalent bond

Kovalenttinen sidos on vahva sidos, joka muodostuu atomien välille atomien jakaessa yhteisiä sidoselektroneja. Esimerkiksi DNA-juosteen fosfaattiosan ja sokerin välille muodostuu kovalenttinen sidos.

kromatiinichromatin

Tumassa sijaitsevaa DNA:n ja siihen kiinnittyneiden histoniproteiinien muodostamaa sykeröitynyttä rihmaa solun välivaiheessa. Tiivistyy sauvamaisiksi kromosomeiksi mitoosin ja meioosin aikana.

kromosomichromosome

Solussa olevia tietynmittaisia DNA-molekyylejä, joissa eliön geenit sijaitsevat. Tumattomilla eliöillä on yleensä yksi renkaanmuotoinen kromosomi. Tumallisten eliöiden kromosomit ovat tumakotelon sisällä, ja niitä on useita kappaleita. Tumallisten eliöiden kromosomeissa on DNA:n lisäksi myös proteiineja, histoneita.

kromosomimutaatiochromosome mutation

Kromosomimutaatio tapahtuu kromosomissa laajemmalla kuin yhden geenin alueella. Kromosomimutaatiotyyppejä ovat häviämä, kääntymä, kahdentuma ja siirtymä.

kromosomistomutaatiogenome mutation

Kromosomistomutaation seurauksena solussa on lajille epätyypillinen määrä kromosomeja. Kromosomeja voi olla yksi ylimääräinen, kuten Downin oireyhtymässä, tai koko kromosomisto voi olla moninkertaistunut eli polyploidinen.

kryptinen laji, cryptic species

Rakenteellisesti ja ulkoisesti tarkasteltuna samankaltaisia eliöitä, joiden perimä eroaa kuitenkin selvästi toisistaan.

K-strategia, K selection

Elinkiertostrategia, jossa lajeille on tyypillistä hidas lisääntyminen, pienet jälkeläismäärät, jälkeläisistä huolehtiminen, pitkä elinikä ja suuri fyysinen koko. Esimerkiksi norsu.

kudostissue

Kudos muodostuu samanlaisista tai samaan tehtävään osallistuvista eläinsoluista. Kudoksia on erilaisia, kuten hermo- ja lihaskudos. Erilaiset kudokset muodostavat elimiä.

kudoshormoniparacrine hormone

Solujen erittämiä viestimolekyylejä, jotka leviävät kudosnesteen välityksellä ja vaikuttavat siten niiden lähellä olevien solujen toimintaan.

kudosnesteinterstitial fluid

Kudossolujen väleissä olevaa nestettä. Syntyy veriplasman tihkuessa hiussuonten ulkopuolelle. Sisältää vähemmän proteiineja kuin plasma.

kuivapaino, dry weight

Elollisen materiaalin vedetön paino; soluista tai kudoksista haihdutetaan vesi, ja jäljelle jäävä massa punnitaan.

kuljettajaproteiinitransporter protein

Solukalvon proteiini, joka kuljettaa solukalvon läpi tiettyjä aineita energiaa kuluttaen. Esimerkiksi aminohapoille ja glukoosille on solukalvossa omia kantajiaan. Vertaa kantajaproteiiniin.

kuluttajaconsumer

Toisenvaraisia eli heterotrofisia eliöitä, eli saavat tarvitsemansa energian syömällä muita eliötä. Ensimmäisen asteen kuluttajat syövät kasveja, toisen ja kolmannen asteen kuluttajat syövät muita eläimiä. Myös hajottajat ovat kuluttajia.

kultainen riisi, golden rice

Kahden eri geeninsiirron seurauksena aikaan saatu riisilajike, jonka tuloksena riisi tuottaa A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Kehitettiin köyhien maiden A-vitamiinin puutteeseen.

kuori, capsid

Viruksen perimää ympäröivä, proteiineista koostuva rakenne. Virustyyppi ja viruksen geenit vaikuttavat kuoren proteiineihin ja kuoren muotoon. Proteiinit auttavat virusta tunnistamaan oikean isäntäsolun.

kuntakingdom

Eliökunnan luokittelun toiseksi korkein taso. Kuntia on kuusi: eläimet, sienet, kasvit, protistit, bakteerit ja arkeonit.

kylmänhorros, dormancy

Eläinten talvehtimistapa, jossa ruumiinlämpö laskee alle 0 ºC. Esimerkiksi matelijat ja sammakkoeläimet viettävät talven kylmänhorroksessa.

kylomikronichylomicron

Maksan valmistama veressä kulkeva vesiliukoinen hiukkanen, joka koostuu proteiineista, kolesterolista ja triglyserideistä. Kuljettaa ravinnosta imeytyneitä rasvoja kudoksiin.

kymotrypsiini, chymotrypsin

Kymotrypsiini on haiman erittämä proteiineja pilkkova ruuansulatusentsyymi.

kvantitatiivinenquantitative

Asia tai ominaisuus, joka on mitattavissa.

kvartaarirakennequaternary structure

Joillakin proteiineilla on kvartaarirakenne. Silloin proteiini koostuu kahdesta tai useammasta toisiinsa liittyneestä kolmiulotteiseen muotoon laskostuneesta aminohappoketjusta.

kytkeytyneet geenitlinked genes

Samassa kromosomissa sijaitsevat geenit ovat kytkeytyneitä, koska niiden alleelit siirtyvät meioosissa samaan sukusoluun ja siten periytyvät yleensä aina yhdessä. Tekijäinvaihdunta voi kuitenkin aiheuttaa kytkennän purkautumisen.

käpylisäkepineal gland

Käpyrauhanen. Väliaivoissa sijaitseva umpieritysjärjestelmän osa, joka säätelee uni-valverytmiä erittämällä melatoniinihormonia.

käyminen, fermentaatiofermentation

Joidenkin eliöiden aineenvaihdunnassa tapahtuva reaktio, jossa glukoosin energiaa vapautetaan anaerobisesti, ilman happea. Käymisreaktiossa yhtä glukoosia kohden muodostuu kaksi ATP-molekyyliä. Käymisreaktioita ovat maitohappokäyminen ja alkoholikäyminen.

käänteiskopioijaentsyymireverse transcriptase

Retroviruksissa esiintyvä entsyymi, joka kopioi yksijuosteisen RNA:n kaksijuosteiseksi DNA:ksi. Geenitekniikassa entsyymiä käytetään, kun lähetti-RNA kopioidaan cDNA:ksi eli vastin-DNA:ksi.

L

laakamadot, platyhelminthes

Eläinten varhain kehittynyt pääjakso, johon kuuluvat esimerkiksi lattanat. Kudokset ovat alkeellisesti kehittyneitä. Eläimen rakenne on kaksikylkinen.

lahoaminen, rot, decay

Sienten sekä bakteerien ja arkeonien aikaansaamaa kasviaineksen hajoamista hapellisissa oloissa.

lajispecies

Eliöden luokittelun perusyksikkö. Saman lajin edustajat voivat saada jälkeläisiä, jotka ovat lisääntymiskykyisiä.

lajikecultivar, variety

Kasvinjalostuksen tuloksena muodostunut kasvipopulaatio, jolla on tietyt yhtenäiset ominaisuudet. Samasta kasvilajista voi olla satoja tai tuhansia eri tarkoituksiin sopivia lajikkeita. Saman lajin eri lajikkeet voivat kuitenkin myös risteytyä keskenään.

laktaasilactase

Ohutsuolen erittämä ruuansulatusentsyymi, joka pilkkoo laktoosia eli maitosokeria glukoosiksi ja galaktoosiksi.

laktoosilactose

Maitosokeri. Disakkaridi, joka koostuu yhdestä glukoosi- ja yhdestä galaktoosimolekyylistä.

Langerhansin saarekkeetislets of Langerhans

Haimasaareke. Haiman umpirauhasena toimiva osa, jonka alfasolut vapauttavat glukagonia ja beetasolut insuliinia.

laskimovein

Sydämeen verta vievä verisuoni, jonka seinämät ovat ohuita. Läpät suonen sisäpinnalla estävät verta kulkemasta väärään suuntaan.

LDLlow density lipoprotein

Maksan valmistama kudoksissa rasvoja luovuttava ja kolesterolia sisältävä lipoproteiini, ns. paha kolesteroli. Voi kertyä valtimoiden sisäseinämään, ahtauttaa valtimoita ja aiheuttaa valtimosairauksia, kuten verenvuotoja ja infarkteja.

lehtivihreä, klorofyllichlorophyll

Fotosynteesissä keskeinen valoherkkä magnesiumia sisältävä molekyyli, joka virittyy valokvanttien vaikutuksesta ja saa aikaan vesimolekyylien hajoamisen vedyksi ja hapeksi. Sijaitsee kasvien ja levien viherhiukkasissa ja yhteyttävillä bakteereilla niiden solukalvolla tai solukalvopoimuissa.

lepoitiöresting spore

Bakteerin lepomuoto epäsuotuisassa ympäristössä. Bakteerin soluseinä paksunee, solun vesipitoisuus alenee ja aineenvaihdunta pysähtyy. Kun olosuhteet paranevat, lepoitiöt voivat muuttua takaisin toimiviksi soluiksi.

lepojänniteresting tension

Lepopotentiaali. Lepojännitteen aikana hermosolun sisäpuoli on negatiivisesti varautunut ja ulkopuoli positiivisesti varautunut. Suuruus noin -70 mV (millivolttia).

leptiinileptin

Rasvakudoksen erittämä hormoni, joka viestii hypotalamukselle rasvakudoksen määrästä kehossa. Säätelee ruokahalua.

letaali alleelilethal allele

Letaalit alleelit eli tappava alleelit ovat geenien alleelimuotoja, jotka aiheuttavat yksilölle kuoleman sikiöaikana tai viimeistään ennen lisääntymisikään pääsemistä. Nämä alleelit ovat letaaleja esiintyessään homotsygoottisena perimässä.

letto

Suomalaisen suotyyppiluokituksen puuton, runsasravinteinen suo, jossa runsaasti ruohovartista, vaateliastakin kasvillisuutta.

leveyspiirilatitude

Päiväntasaajan suuntaisia kuviteltuja viivoja. Ne yhdistävät samalla etäisyydellä päiväntasaajalta olevat paikat. Leveyspiirit määritetään asteina. Pohjoisella pallonpuoliskolla käytetään asteen perässä lyhennettä N ja eteläisellä lyhennettä S.

levä, alga

Levät ovat fotosynteesiin kykeneviä, kasvisoluista muodostuneita yksi- tai monisoluisia eliöitä. Viherlevät kuuluvat kasveihin. Muut levät, kuten rusko- ja piilevät, kuuluvat kasveja alkeellisempiin eliöryhmiin.

Leydigin solutLeydig cells

Kivesten siementiehyiden seinämässä olevia soluja, jotka tuottavat testosteronia, joka saa siittiöt kypsymään.

liberiiniliberine hormone

Hypotalamuksesta aivolisäkkeen etulohkoon siirtyvä vapauttava, stimuloiva hormoni.

ligaasiligase

Liittäjäentsyymi, joka liittää erillisiä DNA-jaksoja peräkkäin toisiinsa.

ligniinilignine

Polysakkaridi, jota on etenkin puuvartisten kasvien soluseinässä selluloosan lisäksi. Vahvistaa soluseinää.

lihaskudosmuscle tissue

Lihassoluista koostuva kudostyyppi luustolihaksissa, sydämessä ja sileissä lihaksissa, kuten ruuansulatuskanavan ja verisuonten seinämissä. Lihaskudoksen solut sisältävät runsaasti proteiinisäikeitä, joiden avulla solut voivat supistua.

lihassyymuscle cell

Lihassolu. Pitkiä, lieriömäisiä, monitumaisia ja poikkijuovaisia soluja, joissa on runsaasti mitokondrioita.

lihastonusmuscle tonus

Lihasjänteys. Valveilla ollessa ja osan aikaa unestakin luustolihakset ovat koko ajan osittain supistuneina.

liikeaivokuorimotor cortex

Motorinen aivokuori, liikealue. Isoaivokuorella, otsalohkon takaosassa, kummassakin aivopuoliskossa sijaitsevat alueet, jotka ohjaavat tahdonalaisten lihasten supistumista.

liikehermosolumotor neuron (motoneuron)

Motoneuroni, liikehermoradan viimeinen hermosolu; välittää supistusviestin poikkijuovaiseen lihassoluun.

limbinen järjestelmälimbic system

Isoaivojen syvissä osissa olevat osat, jotka liittyvät erityisesti tunteiden ja motivaation säätelyyn.

lineaaritalouslinear economy

Yritykset keskittyvät tuottamaan omia tuotteitaan ilman panostamista kierrättämiseen. Tuotteiden valmistamisen jälkeen tuotteet yleensä hävitetään polttamalla tai heitetään kaatopaikalle. Lineaarinen malli perustuu halpaan energiaan ja raaka-aineisiin. Lineaarisessa mallissa kuluu paljon luonnonvaroja, ja se aiheuttaa paljon päästöjä.

lipidilipid

Rasva-aine. Solujen keskeisiä lipideitä ovat triglyseridit, fosfolipidit, steroidit ja karotenoidit.

lipaasilipase

Haiman erittämä ruuansulatusentsyymi, joka hajottaa ravinnon triglyseridejä glyseroliksi ja monoglyserideiksi.

liposomiliposome

Geeninsiirtoon käytettävä fosfolipidikalvosta muodostunut rakkula, jonka sisälle on pakattu siirrettävää DNA:ta. Liposomin avulla DNA:ta voidaan siirtää eläinsoluihin tai kasvisoluihin, joista soluseinä on poistettu.

litosfäärilithosphere

Maapallon kerros, johon luetaan kuuluvaksi ylin osa vaippaa sekä kuori. Litosfääri jakautuu laattoihin, jotka kulkeutuvat hitaasti astenosfäärin päällä kelluen.

logistinen kasvulogistic growth

Logistisessa kasvussa populaation kokoa rajoittaa ympäristön kantokyky. Populaation koko voi aluksi kasvaa eksponentiaalisesti. Populaation kasvu vakiintuu kuitenkin lopulta ympäristön kantokyvyn määrittämälle tasolle. Kuvaaja muistuttaa S-kirjainta.

loinenparasite

Loinen on eliö, joka hyödyntää toista eliötä niin, että isäntäeliölle aiheutuu siitä haittaa. Loiset voivat olla sisäloisia (elävät isäntäeliön kudoksissa tai solukoissa) tai ulkoloisia (elävät eliön ulkopinnalla, esimerkiksi iholla).

lokuslocus

Geenin sijaintipaikka kromosomistossa. Jokainen geeni sijaitsee tietyssä kohdassa tiettyä kromosomia. Lokus on lajin kaikilla yksilöillä sama.

loppuvaihetelophase

Solunjakautumisen viimeinen vaihe eli telofaasi, jossa solun eri puolille vedettyjen kromosomien ympärille muodostuvat tumakotelot ja solu jakautuu.

LUCA, Last Universal Common Ancestor

Viimeinen kaikkien eliöiden yhteinen kantamuoto, esisolu.

luonnolliset tappajasolutnatural killer cells

NK-solut (= natural killer) ovat lymfosyyttejä, jotka tunnistavat esimerkiksi syöpäsoluja ja tuhoavat niitä.

luonnonmetsä, luonnontilainen metsäold-growth forest, primeval forest

Metsiä, jotka ovat saaneet kasvaa ja kehittyä ilman ihmisen metsänhoidollisia toimenpiteitä. Luonnonmetsille on tyypillistä vanhan puuston ja lahopuun runsaus, eri-ikäisten puiden muodostama mosaiikkimainen kasvillisuus ja metsäeliöstön monimuotoisuus. Luonnonmetsistä voidaan käyttää myös nimityksiä aarniometsä, vanha metsä ja luonnontilainen metsä.

luonnon monimuotoisuusbiodiversity

Eliökunnan biologinen monimuotoisuus; kaiken elollisen luonnon monipuolisuus. Ilmenee eri tasoilla: lajin yksilöiden perinnöllisessä muuntelussa, lajien monipuolisuudessa eliöyhteisössä ja eliöyhteisöjen ja ekosysteemien monipuolisuudessa.

luonnonsuojelu, nature conservation

Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien ja -yksilöiden suojelemisen lisäksi suojella erilaisia luonnonarvoja, kuten biodiversiteetti, maisema ja luonnonkauneus.

luonnonvalintanatural selection

Luonnonvalinta on evoluution prosessi, jonka seurauksena hyödylliset alleelit runsastuvat populaatiossa ja haitalliset alleelit harvinaistuvat tai häviävät populaatiosta useiden sukupolvien aikana. Pitkällä aikavälillä luonnonvalinta voi johtaa uusien lajien syntymiseen.

luontokato, nature loss

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

luteaalivaiheluteal phase

Munasolun muodostumisen toinen vaihe, jossa munarakkulasta muodostuu keltarauhanen. Alkaa ovulaatiosta ja päättyy uuden munasolun kypsymisen alkamiseen ja kuukautisvuotoon.

luteinisoiva hormoni, lutropiini, LHluteinizing hormone

Aivolisäkkeen etulohkon erittämä hormoni, joka vaikuttaa munasarjoissa ovulaatioon ja keltarauhasen muodostumiseen ja siten estrogeenien ja progesteronin tuotantoon sekä kiveksissä siittiöiden muodostumiseen Leydigin solujen tuottaman testosteronin kautta.

luustolihasskeletal muscle

Koostuvat tahdonalaisesta poikkijuovaisesta lihaskudoksesta ja sidekudoksesta. Myös hengityslihakset sekä nielun, virtsarakon ja peräaukon sulkijalihakset ovat tahdonalaisia luustolihaksia.

luuydinbone marrow

Keltaista ja punaista luuydintä. Punaisessa on verisolujen kantasoluja sekä rasvakudosta, keltaisessa luuytimessä vain rasvakudosta.

lysosomilysosome

Etenkin eläinsoluissa tavattava soluelin, jossa kalvorakkulan sisällä on kymmeniä erilaisia hajottavia entsyymeitä. Lysosomien avulla solu voi hajottaa omia tarpeettomia rakenteitaan tai solusyönnin kautta soluun otettuja kappaleita.

lähetti-RNA, l-RNAmessenger-RNA, mRNA

Geenin kopiona muodostuva RNA-molekyyli, joka sisältää ohjeen proteiinin aminohappojärjestystä varten. Lähetti-RNA:n informaatio luetaan ribosomilla.

lämmönsäätelykeskusthermoregulation center

Hypotalamuksen tietty alue, joka mittaa veren lämpötilaa. Saa informaatiota ihon lämpöreseptoreista ja ohjaa ruumiinlämpötilaa.

M

maahengityssoil respiration

Bakteerien, sienten ja muiden hajottajien soluhengitys, jossa orgaanisten aineiden energia vapautetaan hajottajien itsensä käyttöön. Samalla orgaaninen aine hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi.

maapallon ekologinen kantokyky, Earth's ecological carrying capacity

Kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja. Jos tämä raja ylittyy, on seurauksena ympäristötuhoja, jotka heijastuvat nopeasti myös ihmisen hyvinvointiin ja elinkeinoihin.

maatiaislajikenative cultivar

Perinteisellä jalostuksella tuotettu, paikallisiin oloihin sopeutunut kasvilajike.

maatiaisrotunative race

Perinteisellä jalostuksella tuotettu, paikallisiin oloihin sopeutunut eläinrotu.

mahahaava, peptic ulcer

Mahahaava on mahan limakalvon haavauma, joka kehittyy muun muassa stressitilanteessa tai helikobakteerin aiheuttamana.

maitohappokäyminenlactic acid fermentation

Solujen energiantuotantoa anaerobisissa oloissa. Reaktiossa glukoosista muodostuu maitohappoa, ja samalla syntyy kaksi ATP-molekyyliä. Tapahtuu esimerkiksi maitohappobakteereissa tai joissakin lihassoluissa.

makroevoluutiomacroevolution

Pitkälle jatkunutta lajien kehitystä, joka johtaa uusien lajien syntyyn.

makrofagimacrophage

Valkosoluja, jotka tuhoavat mikrobeja ja kehon omia viallisia soluja fagosytoosin avulla ja toimivat antigeenien esittelijöinä T-lymfosyyteille.

makromolekyylimacromolecule

Proteiinit, RNA- ja DNA-molekyylit sekä polysakkaridit eli solujen hyvin suurikokoiset biomolekyylit, jotka on rakennettu pienempiä molekyylejä yhdistämällä.

makusilmu, taste bud

Makusilmut ovat kielen ja suun limakalvojen pinnalla olevia makusoluista ja tuki- ja tyvisoluista koostuvia rakenteita, joissa on kaikille perusmauille herkkiä makusoluja.

makusolu, taste cell

Makusilmuissa olevia aistinsoluja, jotka ärtyvät suuontelon nesteiden molekyyleistä. Makusolut ovat herkkiä viidelle eri perusmaulle (makea, karvas, hapan, suolainen ja umami).

malariamalaria

Vakava, jopa kuolemaan johtava tartuntatauti, jota aiheuttaa alkueläimiin kuuluva malarialoisio. Loision isäntänä toimii hyttynen, jonka pistosta malarialoisio pääsee ihmisen verenkiertoon.

mallijuostetemplate strand

Geenin koodaava alue muodostuu kahdesta juosteesta: koodaavasta juosteesta ja mallijuosteesta. Mallijuoste on promoottorista katsoen 3'-5'-suunnassa.

maltaasimaltase

Ohutsuolen erittämä ruuansulatusentsyymi, joka hajottaa ravinnon maltoosia glukoosiksi.

maltoosimaltose

Maltoosi eli mallassokeri, disakkaridi, joka koostuu kahdesta glukoosimolekyylistä.

mangrovemetsä, Mangrove

Mangrovemetsä on puiden ja pensaiden muodostama tiheä, trooppisten rannikkoalueiden ja jokisuistojen alueilla esiintyvä metsätyyppi. Niiden lajimäärä on suuri, ja ne suojaavat rannikkoalueita myrskytuhoilta ja tulvilta.

meioosimeiosis

Tuman ja solujen jakautuminen, jossa sukusolujen kantasolut jakautuvat niin, että muodostuu sukusoluja, kuten siittiöitä tai munasoluja.

melaniinimelanin

Ihon melanosyyttisolujen tuottama pigmentti, joka saa aikaan iholle tyypillisen värin.

melatoniinimelatonin

Käpylisäkkeen erittämä hormoni, joka säätelee uni- ja valverytmiä.

Mendelin säännötMendel’s laws

Munkki Gregor Mendel (1822–1884) oli ensimmäisiä periytyvyyttä tutkineita henkilöitä. Hän risteytti puutarhassaan erilaisia hernekasveja ja muodosti tutkimustensa perusteella kolme erilaista periytymisen sääntöä.

Mendelin 1. sääntö, Mendel's first law

Kaikki jälkeläiset ovat keskenään samanlaisia, kun vanhemmat ovat tutkittavan ominaisuuden suhteen homotsygootteja.

Mendelin 2. sääntöMendel's second law

Jälkeläisiä syntyy lukusuhteessa 3:1, jos vanhemmat ovat tutkittavien alleelien suhteen heterotsygootteja.

Mendelin 3. sääntöMendel's third law

Jälkeläisiä syntyy lukusuhteessa 9:3:3:1, jos risteytetään kahden geenin suhteen kaksi heterotsygoottia yksilöä keskenään.

menopaussimenopause

Vaihdevuodet. Naisilla aika, jolloin lisääntymisen mahdollistava hormonitoiminta lakkaa.

merkkigeenimarker gene

Geenitekniikassa varsinaisen siirrettävän geenin mukana siirretään myös usein jokin merkkigeeni, jonka avulla voidaan todentaa geeninsiirron onnistuminen. Merkkigeeneinä käytetään muun muassa antibioottiresistenssigeenejä.

mesodermimesoderm

Keskimmäinen alkiokerros; tästä kehittyvät muun muassa lihakset ja luut.

metafaasimetaphase

Metafaasi eli keskivaihe on solunjakautumisen toinen vaihe, jossa sukkularihmat vetävät kromosomit solun keskelle.

metanogeeninenmethanogenic

Arkeoneja, joiden aineenvaihdunnassa muodostuu metaania, joka vapautuu ilmakehään. Metanogeenejä on esimerkiksi märehtijöiden suolistossa ja kosteikkojen anaerobisissa oloissa.

metapopulaatiometapopulation

Tietyllä alueella esiintyvät saman lajin paikallispopulaatiot, joilla on vaihtelevassa määrin kanssakäymistä keskenään, muodostavat metapopulaation. Niitä voi syntyä luonnollisesti esimerkiksi saaristossa mutta myös ihmisen toiminnan aiheuttaman ympäristön pirstoutumisen vaikutuksesta.

metaviivakoodaus, meta barcoding

Yhden ympäristö-DNA-näytteen kymmenienkin tuhansien DNA-molekyylien sekvensointi ja vertaaminen DNA-viivakoodikirjastoon.

metsäraja, alpine timber line

Vyöhyke, jonka ylä- tai pohjoispuolella metsäpuut eivät enää ilmastosyistä selviä. Suomessa männyn metsäraja on pohjoisemmassa kuin kuusen. Yksittäiset puut muodostavat vielä puurajan ennen vaihettumista puuttomaksi vuoristokasvillisuudeksi tai pohjoisessa tundraksi.

MHC-proteiiniMHC protein, Major Histocompatibility Complex

Elimistön solujen pinnalla olevia proteiineja, joiden avulla esitellään solunsisäistä materiaalia T-lymfosyyteille. Eri ihmisillä hyvin yksilöllisiä, ja voivat siksi haitata kudos- ja elinsiirtoja.

mikrobimicrobe

Mikroskooppisen pieniä eliöitä: bakteerit, arkeonit, yksisoluiset tumalliset, hiivat, homesienet ja virukset.

mikrobiologiamicrobiology

Biologian osa-alue, joka tutkii mikrobeita.

mikrobiomimicrobiota

Ihmisen iholla ja suolistossa elävät erilaiset yleensä hyödylliset bakteerit ja muut mikrobit.

mikroevoluutiomicroevolution

Populaatioissa tapahtuva vähittäinen kehitys. Sopeutuminen ympäristöön, mikä ei ole vielä johtanut lajiutumiseen.

mikrohabitaatti, microhabitat

Eliön elinympäristön ne osat, joissa se pääasiallisesti elää. Esimerkiksi monien metsälajien varsinainen elinpaikka on lahoavat puunrungot.

mikroinjektiomicroinjection

Geeninsiirtotekniikka, jossa DNA:ta siirretään solun tumaan ohuen lasiputken avulla. Mikroinjektiota käytetään esimerkiksi siirrettäessä geenejä hedelmöittyneisiin munasoluihin.

mikrolisäysmicropropagation

Kasvinjalostuksessa käytettävä kasvien lisäyskeino, jossa kasviyksilöstä irrotetusta solukosta tuotetaan lukuisia kloonijälkeläisiä.

mikromuoviplastic microdebris

Muovijäte, joka alkaa hajota mekaanisen rasituksen vuoksi, minkä jälkeen UV-säteily hajottaa sitä yhä pienemmiksi hiukkasiksi, mikromuoviksi.

mikro-RNAmicroRNA

Lyhyitä yksijuosteisia RNA-molekyylejä, jotka voivat pariutua tietyn lähetti-RNA:n kanssa ja siten estää lähetti-RNA:n toiminnan ja sen koodaaman proteiinin valmistumisen.

mimikrymimicry

Eliölaji muistuttaa toista eliölajia, sen osaa tai elottoman luonnon osaa välttääkseen saaliiksi joutumisen tai varmistaakseen lisääntymismenestyksen. Esiintyy monilla kasvi- ja eläinlajeilla.

minimitekijälimiting factor

Fysikaalinen tai kemiallinen ympäristötekijä, joka rajoittaa lajin tai yksilön sopeutumista, esiintymistä tai levinneisyyttä. Kasvien kohdalla minimitekijä on usein jokin ravinne.

minuuttitilavuusrespiratory minute volume

Kuvaa yhden sydänpuoliskon kautta kulkevaa verimäärää minuutissa. Lasketaan kertomalla syketiheys iskutilavuudella. Levossa noin 5 litraa eli kehon koko verimäärä.

mitokondriaalinen periytyminen, mitochodrial inheritance

Periytymismuoto, jossa ominaisuutta määräävä geeni sijaitsee mitokondrion genomissa. Mitokondrion genomi periytyy äidiltä.

mitokondriomitochondrion

Tumallisten solujen soluhengityksen tapahtumapaikka. Mitokondriossa on sileä ulkokalvo ja poimuinen sisäkalvo, lukuisia entsyymejä, ribosomeja ja rengasmainen kromosomi. Tumallisessa solussa voi olla jopa tuhansia mitokondrioita sen mukaan, kuinka paljon solu kuluttaa ATP:tä.

mitoosimitosis

Mitoosi tarkoittaa tuman ja solun jakautumista kahdeksi keskenään identtiseksi soluksi. Mitoottisen jakautumisen seurauksena muodostuvat kaikki muut paitsi sukusolut.

molekyylibiologia, molecular biology

Biologian osa-alue, joka tarkastelee solujen toimintaa molekyylitasolla. Käytännössä molekyylibiologia on keskittynyt tutkimaan geenien ja proteiinien toimintaa.

monimuotoisuus, biodiversity

Biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus, tarkoittaa kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. Se ilmenee eri tasoilla: lajin yksilöiden perinnöllinen muuntelu, lajien monipuolisuus eliöyhteisössä ja ekosysteemien monipuolisuus.

monisoluinenmulticellular

Eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.

monityydyttymättömät rasvahapotpolyunsaturated fatty acids

Rasvahappo, jossa hiilten välillä on kaksi tai useampia kaksoissidoksia. Kutsutaan myös omega-rasvahapoiksi. Esimerkiksi alfalinoleenihappo (omega-3).

monoklonaalinen vasta-ainemonoclonal antibody

Soluviljelmässä tuotettua yhdenlaista vasta-ainetta, joka kiinnittyy vain tietynlaiseen antigeeniin. Monoklonaalisia vasta-aineita voidaan käyttää esimerkiksi proteiinien tunnistamiseen tai lääkeaineina.

monokulttuurialue, mono-culture area

Monokulttuuri on vähälajinen viljelyalue, puisto tms., jossa samaa kasvilajia tai esimerkiksi nurmikkoa kasvatetaan laajamittaisesti.

monosakkaridimonosaccharide

Yksinkertaisin hiilihydraatti; sokeri, esimerkiksi glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi.

motorinen yksikkömotor unit

Yhden liikehermosolun (motoneuronin) ja kaikkien sen hermottamien poikkijuovaisten lihassolujen muodostama yksikkö. Saman motorisen yksikön solut supistuvat samanaikaisesti. Koko lihaksen supistusaste riippuu samaan aikaan supistuvien motoristen yksiköiden määrästä.

muistisolumemory cell

Osa taudinaiheuttajia tunnistaneista B- ja T-lymfosyyteistä kehittyy pitkään säilyviksi muistisoluiksi. Ne aktivoituvat, kun taudinaiheuttaja tulee elimistöön seuraavan kerran.

multipotentit kantasolutmultipotential stemcells

Sikiön ja aikuisen monikykyisiä kantasoluja, jotka voivat erilaistua useaksi erilaiseksi solutyypiksi. Esimerkiksi verisolujen kantasolut luuytimessä voivat erilaistua miksi tahansa verisoluiksi.

munuaiskeränenrenal corpuscule

Nefronin osa, jossa veriplasma suodattuu munuaistiehyeen ja muodostuu alkuvirtsaa.

munuaistiehytconvoluted tubule

Nefronin osa, johon suodattuu alkuvirtsa munuaiskeräsestä.

muotoutuminenformation

Alkionkehityksen vaihe, jossa alkiorakkulan solut alkavat erilaistua eri soluiksi ja kudoksiksi ja eri elimiä alkaa muodostua.

mureiini, peptidoglykaanimurein, peptidoglycan

Hiilihydraateista ja aminohapoista koostuva aine, jota on bakteerien soluseinässä.

murtovesi, brackish water

Suolaisen ja makean veden muodostama vähäsuolainen merivesi, kuten Itämeressä. Muodostaa suolaisuuden harppauskerroksen, halokliinin.

mutaatiomutation

Mutaatiot ovat pysyviä DNA-muutoksia perimässä, ja ne voivat periytyä solunjakautumisessa solun tytärsoluille.

mutaatiojalostusmutation breeding

Kasvinjalostuksen menetelmä, jossa kasveille aiheutetaan mutaatioita esimerkiksi säteilyn tai kolkisiinin avulla.

mutageenimutagene

Mutaatioita aiheuttava tekijä, kuten monet myrkylliset aineet ja ionisoiva säteily.

mutualismimutualism

Kahden lajin välinen molemmille hyödyllinen vuorovaikutussuhde.

muuntelu, variation

Saman lajin yksilöiden erilaisuutta: yksilöillä on erilaisia ominaisuuksia, kuten silmänväri, veriryhmä, pituus, vastustuskyky jne. Johtuu geenien erilaisista, mutaatioiden synnyttämistä alleeleista.

mutageeni, mutagene

Mutaatioita aiheuttavia tekijöitä, kuten ionisoiva säteily tai monet kemikaalit. Mutageenien vaikutuksesta DNA:n emäsjärjestyksessä ja/tai DNA:n rakenteessa tapahtuu muutoksia.

muuntogeeninen eliö, GMO, genetically modified organism

Eliö, jonka perimää on muunneltu. Muuntogeeniset eliöt voivat olla siirtogeenisiä, jolloin niiden perimään on lisätty yksi tai useampia vieraita geenejä, tai poistogeenisiä, jolloin niiden oma geeni tai geenejä on tehty toimimattomiksi.

muuntogeeninen ravintogenetically modified food

Ravintoa tai ruoka-aineita, joissa on käytetty muuntogeenisiä eliöitä tai niiden osia.

myeliinituppimyelin sheath

Tietyissä neuroneissa aksoneja peittää hermotukisolujen muodostama myeliinituppi, joka nopeuttaa hermoimpulssin kulkua.

mykorritsa, sienijuurimycorrhiza

Kasvin juuren ja sienen muodostama symbioosi. Sieni avustaa kasvia veden ja ravinteiden otossa, ja se saa kasvilta yhteyttämistuotteita. Jopa 85 %:lla kasvilajeista on jonkinlainen sienijuurisymbioosi.

myoglobiinimyoglobin

Lihassolujen hemoglobiinin kaltainen happea sitova proteiini.

myosiinimyosin

Lihassolujen proteiini, joka saa aikaa solun supistumisen aktiinin kanssa.

mätäneminen, rot, decomposition, decay

Eloperäisen aineen hajoaminen hapettomissa (anaerobisissa) oloissa. Mätänemisessä muodostuu pahanhajuisia kaasuja (esim. rikkivetyä). Mätänemisessä kaikki eloperäinen aine ei pilkkoudu täydellisesti.

N

nanotieteet, nano sciences

Tiede, jossa tarkastellaan biotieteellisiä, fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, jotka tapahtuvat tai ilmenevät nanometrimittaluokassa. Esimerkiksi geenitekniikassa käytettävä CRISPR-Cas9, jolla voidaan muokata DNA:ta, on nanotieteen löytö.

natrium-kaliumpumppusodium-potassium pump

Solukalvon proteiini, joka ATP-energiaa kuluttaen pumppaa natriumioneita ulos solusta ja kaliumioneita sisään soluun.

natriumkanavasodium channel

Solukalvon proteiini, joka päästää auki ollessaan natriumioneita lävitseen pitoisuuseron mukaisesti. Ei kuluta energiaa.

nefroninephron

Munuaisen toiminnallinen osa, joka suodattaa verta ja muodostaa virtsaa.

negatiivinen palautesäätelynegative feedback mechanism

Elimistön umpieritysjärjestelmän keino ylläpitää homeostaasia. Usein hypotalamuksen säätelemä.

nekroosinecrosis

Solun hallitsematon kuolema, jossa jokin kemiallinen tai mekaaninen ulkoinen tekijä vaurioittaa solua ja aiheuttaa sen kuoleman.

neonikotinoidit, neonicotinoids

Neonikotinoidit ovat hyönteismyrkkyjä, jotka lamauttavat hyönteisten hermoston. Ne kehitettiin 1990-luvulla, ja niiden käyttö hyväksyttiin tuhohyönteisten torjuntaan esimerkiksi EU:n alueella vuonna 2005.

nettoperustuotantonet primary production

Ekosysteemin tuottajien varastoima yhteyttämistuotteiden ja energian määrä tiettyä pinta-alaa ja ajanjaksoa kohti. Nettoperustuotanto ilmenee tuottajien biomassan kasvuna, ja se on ensimmäisen asteen kuluttajien ravintoa.

neuroni, hermosoluneuron

Nopeaan viestintään erikoistunut solu. Hermosolut muodostavat hermoverkkoja ja -ratoja, joihin kulkeviin hermoimpulsseihin kaikki hermoston toiminta perustuu. Koostuu solukeskuksesta, dendriiteistä ja aksonista. Hermosolut muodostavat synapseja muiden hermosolujen kanssa, ja niiden kuljettamat viestit etenevät hermosolun solukalvolla jännitteenmuutoksena, hermoimpulssina (toimintajännite) ja synapsissa välittäjäaineiden avulla.

neuropeptidineuropeptide

Hermosolujen eli neuronien erittämiä polypeptidejä, jotka vaikuttavat synapsien toimintaan. Esimerkiksi endorfiinit ja enkefaliinit.

neurulaationeurulation

Alkiovaiheen tapahtuma, jossa alkion ulkokerrokseen eli ektodermiin muodostuvat alkion hermoston aiheet.

neutrofiilinen granulosyytti, neutrophilic granulocyte

Valkosoluja, jotka tuhoavat taudinaiheuttajia fagosytoosin avulla sekä veressä että kudoksissa.

neva

Suomalaisen suotyyppiluokituksen puuton ja vähäravinteinen suo, jossa runsaasti heiniä ja saroja.

niveljalkaiset, arthropods

Eläinkunnan pääjakso, johon kuuluu muun muassa hyönteiset, äyriäiset ja hämähäkkieläimet. Jaokkeista kehoa suojaa kiitinikuori, ja jaloissa on taipuisat nivelet.

nitraatti-ioni, nitrate

NO3-, epäorgaaninen typpiyhdiste, kasvien ja muiden tuottajien tärkein typenlähde, pääravinne.

nitrifikaationitrification

Tietyt maaperän bakteerit muuntavat hajottajien tuottamaa typpiyhdistettä ja ammoniumioneita ensin nitraatti-ioneiksi, jotka ovat kasvien tärkeintä typpiravinnetta.

noradrenaliininoradrenaline

Lisämunuaisytimen erittämä hormoni, joka nostaa veren glukoosipitoisuutta, laajentaa keuhkoputkia, nostaa verenpainetta sekä hidastaa ruuansulatuksen toimintaa. Erittyy elimistön stressitilanteessa. Toimii myös ääreishermoston välittäjäaineena.

normaalifloora, normal flora

Normaalifloora on elimistön symbionttisia bakteereita, joita on muun muassa paksusuolessa, iholla ja limakalvoilla.

nosiseptorinosiceptor

Kipua aistiva hermosolu; vapaita hermopäätteitä, eivät sopeudu ärsytykseen.

nukkalisäkkeetintestinal villi

Ohutsuolen sisäpinnan noin 1 millimetrin korkuisia sormimaisia rakenteita. Sisällä hiusverisuoni ja hiusimusuoni, joihin ravintoaineet imeytyvät. Lisäävät suuresti ohutsuolen imeytymispinta-alaa.

nukleaasinuclease

Ohutsuolen erittämä ruuansulatusentsyymi, joka hajottaa ravinnon nukleiinihappoja nukleotideiksi.

nukleiinihapponucleic acid

Nukleiinihapot ovat molekyylejä, jotka varastoivat ja siirtävät perinnöllistä tietoa. Esimerkiksi DNA eli deoksiribonukleiinihappo ja RNA eli ribonukleiinihappo.

nukleoidinucleoid

Alue bakteerin solulimassa, jossa sen kromosomi sijaitsee.

nukleokapsidinucleocapsid

Virusten kuorimainen, proteiinimolekyyleistä koostuva rakenne, jonka sisällä viruksen DNA tai RNA sijaitsee.

nukleotidinucleotide

DNA:n tai RNA:n rakenneosa, jossa on yksi emäs, sokeri ja fosfaatti. DNA:ssa sokeriosa on deoksiriboosi ja RNA:ssa riboosi. DNA:ssa esiintyvät emäkset: A, T, C ja G. RNA:ssa emäksen T korvaa U.

nukleotiditrifosfaattinucleotide triphosphate

DNA- tai RNA-nukleotideja, joissa on emäksen ja sokerin lisäksi kolme fosfaattia. Solut rakentavat uusia DNA- ja RNA-juosteita nukleotiditrifosfaateista. Kun nukleotidi liittyy paikalleen juosteeseen, siitä irtoaa kaksi fosfaattia, ja samalla saadaan energiaa muodostuvaan sidokseen.

O

ohivirtaus, energy loss

Jokainen ravintoketjun/trofiatason eliö käyttää osan saamastaan energiastaan omiin elintoimintoihinsa. Tämä energia poistuu ekosysteemistä lämpöenergiana.

Okazakin fragmenttiOkazaki fragment

DNA:n kahdentuessa uutta juostetta kootaan toisella puolella yhtenäisesti, toisella puolella taas lyhyinä erillisinä jaksoina eli Okazakin fragmentteina, jotka liitetään lopuksi toisiinsa yhtenäiseksi juosteeksi.

oksitosiinioxytocin

Aivolisäkkeen takalohkon erittämä hormoni, joka saa kohdun supistumaan ja maidon erittymään. Oksitosiinia vapautuu myös seksuaalisen mielihyvän yhteydessä sekä halattaessa ja suudeltaessa.

oligotrofinen järvi, oligotrophic lake

Suomalaisen järvityyppiluokituksen vähäravinteinen, kirkasvetinen järvi.

omnivoriomnivore

Eläin, joka syö liha- ja kasviravintoa; kaikkiruokainen. Esimerkiksi karhu, sika ja ihminen.

operaattorioperator

Bakteerien geeneissä, geenin säätelyalueella sijaitseva kohta, johon transkriptiota estävä estäjäproteiini voi sitoutua.

operonioperon

Bakteereilla esiintyvä geenirakenne, jossa yhden säätelyalueen/promoottorin perässä on useamman eri entsyymin tai muun proteiinin valmistusohje.

optimi, optimal range

Eliölle tietyn ympäristötekijän suhteen parhaimmat olosuhteet, joissa se tuottaa eniten jälkeläisiä ja menestyy.

orgaaninen aine tai yhdisteorganic compound

Hiiltä sisältävät molekyylit, lukuun ottamatta hiilidioksidia ja muita yhden hiiliatomin molekyylejä. Orgaanisissa molekyyleissä on hiilen lisäksi yleensä vetyä ja happea sekä usein myös typpeä ja fosforia. Eliöiden keskeisiä orgaanisia aineita ovat hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot.

organisaatiotasotorganisation levels

Biologiassa käytetty tapa luokitella tarkastelukohteet suurimmasta pienimpään: biosfääri, biomi, ekosysteemi, eliöyhteisö, laji, populaatio, yksilö, elimistö, elin, kudos/solukko, solu, soluelin, molekyyli, atomi.

osmoosiosmosis

Osmoosi on diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi. Esimerkiksi solussa solukalvon eri puolilla vallitseva suolapitoisuuden ero tasoitetaan siten, että vettä siirtyy diffuusion avulla suuremman suhteellisen pitoisuuden puolelle, kunnes suhteellinen suolapitoisuus on molemmilla puolilla sama. Solukalvo estää suolan liikkumisen.

osteoblastiosteoblast

Luukudoksen solu, joka muodostaa uutta luuainesta.

osteoklastiosteoclast

Luukudoksen syöjäsolu, joka hävittää luukudosta.

osteoporoosiosteoporose

Luukato. Sairaus, jossa osteoklastien toiminta on osteoblasteja vilkkaampaa. Yleistyy menopaussin ohittaneilla naisilla, kun estrogeenin määrä elimistössä vähenee.

osteosyyttiosteocyte

Varsinainen luusolu. Luukudoksen osteoblastit kehittyvät osteosyyteiksi.

otsonikerros, ozone layer

Ilmakehän kerros 15–50 kilometrin korkeudella, missä on suurin osa ilmakehän otsonista. Tämä estää Auringon haitallisen ultraviolettisäteilyn pääsyä maanpinnalle. Otsonikerrosta ovat ohentaneet CFC-yhdisteet.

ovulaatioovulation

Munasolun kypsymisen ja kuukautiskierron vaihe, jossa kypsynyt munasolu irtoaa munarakkulasta. Follikkelivaihe edeltää ovulaatiota, ja sen jälkeen alkaa luteaalivaihe.

P

P-aaltoP wave

EKG:n vaihe, joka kuvaa sydämen eteisten supistumista.

paleotsooinen maailmankausi, paleozoic era

Elämän vanha aika 541–252 miljoonaa vuotta sitten.

paljassiemeniset,  gymnosperms

Siemenkasvien alakaari, johon kuuluvien kasvilajien siemenet kehittyvät paljaana emilehtien pinnalla. Kaikki paljassiemeniset ovat puuvartisia. Esimerkiksi havupuut, neidonhiuspuut ja käpypalmut.

pandemiapandemic

Tartuntatautiepidemia, johon on sairastunut suuri joukko ihmisiä eri puolilla maailmaa.

parasympaattinen hermostoparasymphathetic nervous system

Autonomisen hermoston osa, joka säätelee sisäelinten toimintaa lepotilassa.

parathormoniparathormone

Lisäkilpirauhasen erittämä hormoni, joka nostaa veren kalsiumpitoisuutta tehostamalla kalsiumin takaisinottoa munuaisissa sekä tehostamalla osteoklastien toimintaa, jolloin kalsiumia vapautuu vereen.

Pariisin ilmastosopimus, Paris Climate Agreement

Pariisin ilmastosopimus solmittiin vuonna 2015. Sen tavoitteena on saada rajattua maapallon keskilämpötlan nousu alle kahden asteen. Samalla pyritään estämään nousu yli 1,5 asteen.

partenogeneesiparthenogenesis

Partenogeneesi eli neitseellinen lisääntyminen on lisääntymistapa, jossa yksilö kehittyy emon hedelmöittymättömästä munasolusta. Tavataan esimerkiksi monilla hyönteis- ja kasvilajeilla. Eri lajeilla partenogeneesi tapahtuu hieman eri tavalla. Syntyvät jälkeläiset voivat olla joko haploideja tai diploideja ja kumpaa sukupuolta tahansa. Partenogeneesi luetaan yleensä suvulliseen lisääntymiseen, vaikka sillä on myös suvuttoman lisääntymisen piirteitä.

passiivinen kulkeutuminenpassive transport

Solukalvon ilmiö, jossa aineet siirtyvät solukalvon läpi diffuusion avulla eli suuremmasta pitoisuudesta pienempään energiaa kuluttamatta. Tapahtuu suoraan solukalvon fosfolipidikerroksen tai kalvon kanava- tai kantajaproteiinien läpi.

pastörointipasteurisation

Juomien ja muidenkin elintarvikkeiden säilyvyyttä parantava menetelmä, jossa elintarvikkeet kuumennetaan joksikin aikaa 60–90 asteen lämpötilaan ja sitten jäähdytetään. Pastörointi tuhoaa useimmat bakteerit.

patogeenipatogene

Tautia aiheuttava mikrobi; bakteeri, virus, sieni tai alkueläin, joka pyrkii lisääntymään elimistössä ja aiheuttaa näin infektiosairauden.

patogeeninenpathogenic

Tautia aiheuttava bakteeri tai muu mikrobi.

PCRpolymerase chain reaction

Menetelmä, jossa DNA:ta monistetaan alukkeiden ja lämmönkestävän DNA-polymeraasin avulla.

pepsiinipepsin

Mahan tuottama ruuansulatusentsyymi, joka aloittaa ravinnon proteiinien pilkkomisen. Aktivoituu suolahapon vaikutuksesta pepsinogeenista.

peptidaasipeptidase

Ohutsuolen erittämä ruuansulatusentsyymi, joka pilkkoo ravinnon polypeptidiketjuja aminohapoiksi.

peptidihormoni, peptide hormone

Peptidihormonit ovat aminohapoista koostuvia hormoneja, joiden polypeptidiketjut ovat alle 50 aminohapon mittaisia. Esimerkiksi kasvuhormoni.

peptidisidospeptide bond

Vahva kovalenttinen sidos aminohappoketjun aminohappojen välillä.

perinnöllinen muuntelugenetic diversity

Eliöyksilöiden välillä esiintyviä geenien eri muotojen (alleelien) aiheuttamia eroja, erityisesti populaation sisällä esiintyvää vaihtelua. Perinnöllinen muuntelu on seurausta suvullisesta lisääntymisestä, rekombinaatiosta ja mutaatioista.

perinnöllinen sairaus, genetic disorder, single-gene disorder, monogenic disorder

Yksittäisten geenien geenivirheiden (tautigeenien/alleelien aiheuttamia sairauksia. Tunnetaan useita tuhansia, mutta ovat harvinaisia sairauksia.

peroksisomiperoxisome

Useimmissa tumallisissa soluissa esiintyvä rakkulamainen, kalvon ympäröimä soluelin. Peroksisomeissa on useita erilaisia entsyymejä. Ne osallistuvat esimerkiksi solulle haitallisten aineiden hapettamiseen ja rasvahappojen käsittelyyn.

perustuotantoprimary production

Ekosysteemin tuottajien tietyssä ajassa valmistamien yhteyttämistuotteiden määrä. Määrä voidaan ilmoittaa esimerkiksi energiamääränä neliömetri/vuosi. Perustuotanto jaetaan brutto- ja nettoperustuotantoon.

pieni verenkiertopulmonary circulation

Keuhkoverenkierto. Verenkierron osa, jossa veri kiertää sydämen oikeasta kammiosta hiilidioksidipitoisena keuhkoihin ja palaa happipitoisena takaisin vasempaan eteiseen.

piluspilus

Bakteerien solukalvon erilaisia karvamaisia rakenteita, joiden avulla bakteeri voi liikkua tai kiinnittyä kasvualustaan. Kun bakteeri siirtää oman DNA:nsa kopioita toiselle bakteerille konjugaatiossa, se tapahtuu putkimaisen piluksen kautta.

pimeäreaktio, Calvinin syklidark reaction, Calvin cycle

Fotosynteesin jälkimmäinen reaktio, jossa hiilidioksidista ja vesimolekyylistä saadusta vedystä valmistetaan glukoosia. Energia saadaan valoreaktion tuottamasta ATP:stä.

pistekuormitus, point loading

Pistekuormituksella tarkoitetaan selvästi osoitettavaa, ihmisen aiheuttamaa päästölähdettä, kuten kalankasvatuslaitosta tai jätevedenpuhdistamoa. Nämä vapauttavat ympäristöön esimerkiksi typpi- ja fosforiyhdisteitä.

pistemutaatiopoint mutation

Pistemutaatiossa yksittäisen emäksen vaihtuminen muuttaa DNA:n emäsjärjestystä ja voi aiheuttaa geenimutaation, jos muutos tapahtuu geenin koodaavalla alueella.

plasmablood plasm

Veren nestemäinen osa. Sisältää vettä (yli 90 %), lukuisia erilaisia proteiineja (6–8 %), glukoosia, aminohappoja, muita ravintoaineita, hiilidioksidia, ureaa ja ioneita, kuten natrium-, kalium-, kalsium- ja kloridi-ioneita.

plasmidiplasmid

Kromosomin ulkopuolinen rengasmainen DNA-molekyyli, joka kahdentuu itsenäisesti. Plasmidit sijaitsevat solulimassa, ja niitä on bakteereilla ja hiivoilla. Bioteknologiassa plasmideja hyödynnetään geeninsiirroissa.

pluripotentit kantasolutpluripotential stem cells

Alkiorakkulan lähes kaikkikykyisiä kantasoluja. Alkiorakkulan seinämän solut voivat erilaistua istukan soluiksi ja alkionystyn solut miksi tahansa elimistön soluiksi.

pohjakerros, ground layer

Biotoopin kasvillisuuden muodostama kerros, joka on matalampaa kuin kenttäkerros. Pohjakerrokseen kuuluvat sammalet, jäkälät ja sienet.

pohjoinen havumetsävyöhyke, boreal forest, taiga zone

Pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga levittäytyy koko pohjoisen pallonpuoliskon ympäri. Myös Suomi sijaitsee taigalla. Taigalla metsät ovat suurimmaksi osaksi havupuita, ja niiden puulajivalikoima on varsin pieni. Aluskasvillisuudelle tyypillisiä ovat erilaiset varvut sekä sammalet ja jäkälät.

poistogeeninen eliöknockout organism

Solu tai eliö, jonka yksi tai useampia geenejä on tehty toimimattomaksi.

polttiaiseläimet, cnidaria

Eläinkunnan varhainen pääjakso, johon kuuluvat esimerkiksi meduusat. Niiden kudokset ovat yksinkertaisia ja vähän erilaistuneita. Eläimen rakenne on säteittäissymmetrinen.

polygeeninenpolygene, multiple gene inheritance

Ominaisuudet, joiden ilmenemiseen vaikuttaa usea geeni yhtä aikaa, ovat polygeenisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi ihmisen pituuteen sekä silmien ja ihon värin ilmenemiseen vaikuttavat yhtä aikaa useat geenit.

polypeptidi, polypeptide

Usean aminohapon muodostama ketjumainen molekyyli.

polyploidiapolyploidy

Solun tai yksilön kromosomisto on enemmän kuin kaksinkertainen, eli jokaista vastinkromosomia on enemmän kuin kaksi. Esimerkiksi kasvin perimä voi olla triploidinen (3n) tai tetraploidinen (4n).

polyploidiajalostuspolyploidy breeding

Kasvinjalostuksen menetelmä, jossa mutageenikäsittelyllä aiheutetaan kasveille kromosomiston moninkertaistumista. Polyploidia lisää usein kasvin kokoa.

polysakkaridipolysaccharide

Hiilihydraatteja, jotka koostuvat lukuisista monosakkaridimolekyyleistä. Polysakkarideja ovat esimerkiksi selluloosa, tärkkelys, glykogeeni, ligniini ja kitiini.

populaatiopopulation

Samalla alueella samaan aikaan elävät tietyn lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.

primaarirakenneprimary structure

Proteiinin alin rakennetaso, aminohappojen järjestys aminohappoketjussa.

primaasiprimase

Primaasientsyymi rakentaa yksittäiseen DNA-juosteeseen lyhyen RNA:sta muodostuvan alukkeen, johon DNA-polymeraasi kykenee tarttumaan ja aloittamaan siten DNA:n kahdentamisen.

prioniprion

Eläinsoluissa joskus esiintyviä tietyllä tavalla laskostuneita proteiineja, jotka voivat muuttaa solun muita proteiineja itsensä kaltaisiksi. Jotkut vakavat hermostosairaudet aiheutuvat prioneista.

probioottiprobiotics

Todistetusti terveyttä edistäviä mikrobeja, lähinnä bakteereita, joita lisätään joihinkin elintarvikkeisiin. Auttavat palauttamaan suolistoon normaalin mikrobitasapainon.

profaasiprophase

Profaasi eli esivaihe on solunjakautumisen ensimmäinen vaihe, jossa tumajyvänen häviää näkyvistä, tumakotelo hajoaa, keskusjyväset vaeltavat solun eri puolille ja sukkularihmat muodostuvat.

progesteroniprogesterone

Munasarjojen keltarauhasen erittämä hormoni, jonka määrää säätelee aivolisäkkeen etulohkon LH. Progesteroni kiihdyttää kohdun limakalvon kasvua ja valmistaa raskauteen.

prolaktiiniprolactin

Aivolisäkkeen etulohkon vapauttama hormoni, joka saa aikaan maidon muodostumisen maitorauhasissa.

promoottoripromoter

Ennen geenin koodaavaa aluetta oleva DNA-jakso geenin säätelyalueella, johon RNA-polymeraasi tarttuu ennen kuin aloittaa geenin luennan eli transkription.

propanoli, propanol

Propanoli on lyhytketjuinen alkoholi, jota käytetään liuottimena varsinkin lääketeollisuudessa.

proteiiniprotein

Solujen ja eliöiden rakenteiden ja toimintojen keskeisiä molekyylejä, joita solut valmistavat geeneissä olevien ohjeiden mukaan. Proteiinit koostuvat 20 erilaisen aminohapon muodostamista aminohappoketjuista, jotka laskostuvat kolmiulotteisiksi rakenteiksi aminohappojen välisten vuorovaikutusten takia.

proteiinisynteesi, protein synthesis

Proteiinisynteesi on proteiinien valmistamista solussa ribosomilla. Ensin tapahtuu transkriptio (lähetti-RNA:n valmistus geenin kopiona), sitten translaatio (aminohappoketjun kokoaminen ribosomilla). Synteesin jälkeen tapahtuu proteiinin muotoutuminen kolmiulotteiseen muotoon.

proteomiikkaproteomics

Tieteenala, joka tutkii proteomeja eli tietyn eliön kaikkia proteiineja ja niiden keskinäisiä vuorovaikutuksia. Vertaa genomiikkaan.

proteomi, proteome

Kaikki eliön tuottamat proteiinit.

protistit, protists

Alkueliöt. Eliökunnan tumallisten alkeellisin kunta, johon kuuluvat nykyisen luokituksen mukaan sienimäiset ameebat ja limasienet, kasvimaiset levät, kuten rakkohauru, sekä alkueläimet, kuten malaria-loisio ja tohvelieläin.

protoplastiprotoplast

Kasvisolu, jonka soluseinä on poistettu entsyymien avulla. Protoplasteihin on helpompi siirtää geenejä kuin soluseinällisiin kasvisoluihin.

protoplastifuusio, protoplastfusion

Protoplastifuusiossa yhdistetään kaksi soluseinätöntä kasvisolua. Käytetään kasvinjalostuksessa, kun tehdään kahdesta eri lajikkeesta tai kasvilajista hybridejä yksilöitä.

puhdas linjapure line

Jalostuksessa valinnan avulla muodostuva sukupolvien ketju, jossa yksilöt ovat haluttujen geenien suhteen homotsygoottisia kuten myös niiden jälkeläiset.

puhdasviljelmäpure culture

Bakteeriviljelmä, jossa on vain yhden bakteeriyksilön jälkeläisiä.

pullonkaulailmiöpopulation bottleneck

Populaation yksilömäärä pienenee voimakkaasti ja alkaa sen jälkeen taas kasvaa. Kasvaneen populaation yksilöt ovat kuitenkin vain pienen yksilöjoukon jälkeläisiä. Ongelmana voi olla haitallisten alleelien (geenimuotojen) kertyminen populaatioon.

Punainen kirja, Punainen lista, Red list

Tietokanta, johon kootaan tietoja uhanalaisista lajeista.

punasolu, erytrosyyttired blood cell, erythrocyte

Pieni, tumaton, taipuisa ja kaksoiskovera verisolu, joka kuljettaa hemoglobiinin avulla happea. Oma energiantuotanto tapahtuu ilman mitokondrioita glykolyysin avulla.

puna-viherheikkous, puna-vihersokeuscolor blindness, color vision deficiency

Aiheutuu X-kromosomissa sijaitsevan geenin resessiivisestä alleelista. Puna-vihersokea näkee värejä mutta erottaa punaisen ja vihreän heikosti toisistaan.

puoliläpäiseväsemipermeable

Solukalvo on puoliläpäisevä, eli se läpäisee esimerkiksi pienimolekyylisiä varauksettomia aineita paljon helpommin kuin suuria molekyylejä.

putkilokasvivascular plant

Siemenkasvit ja sanikkaiset ovat putkilokasveja. Niillä on erikoistuneita solukkoja, juuret, varsi ja lehdet. Johtosolukko muodostaa putkilokasvin sisälle johtojänteitä, joiden kautta vesi, ravinteet ja yhteyttämistuotteet kulkevat kasvin sisällä.

puuraja, alpine tree line

Vuoriston tai tunturin rinteille sekä pohjoisen sijainnin vuoksi muodostuva vyöhyke, jossa yksittäiset puut vielä selviävät, mutta puustoa ei enää voi kutsua metsäksi. Puurajan ylä- tai pohjoispuolella yksittäisetkään puut eivät enää selviä.

pääjakso, phyla

Eläinkunnasta yksi alempi taksonominen hierarkiataso. Esimerkiksi selkäjänteiset, niveljalkaiset ja polttiaiseläimet.

pääravinne, primary nutrient

Kasvien eniten käyttämät ravinteet. Niitä ovat typpi, fosfori ja kalium (N, P, K) sekä kalium (Ca), magnesium (Mg) ja rikki (S).

pölytyspollination

Osa kasvien suvullista lisääntymistä. Pölytyksessä siitepöly kulkeutuu emiin, ja se voi tapahtua tuulen, veden tai eläinten, kuten hyönteisten, lintujen tai lepakoiden, avulla. Itsepölytyksessä emiin siirtyy saman yksilön siitepölyä, ristipölytyksessä siitepöly on toisesta saman lajin yksilöstä.

Q

QRS-kompleksiQRS complex

EKG:n vaihe, joka kuvaa kammioiden supistumista.

R

rapautua, weather, erode

Rapautuminen on kallioperän ja kivien särkymistä ja hajoamista fysikaalisten, kemiallisten tai biologisten prosessien vaikutuksesta.

raskasmetallitheavy metals

Eliöille haitallisia ympäristömyrkkyjä, jotka aiheuttavat solu- ja kudosvaurioita kertymällä kudoksiin ja rikastumalla ravintoketjuihin. Esimerkiksi elohopea, kadmium ja lyijy. Raskasmetallit ovat metallisia alkuaineita, joiden tiheys on yli 5 g/cm3.

rasva-aine, lipidilipid

Solujen keskeisiä rasva-aineita eli lipideitä ovat triglyseridit, fosfolipidit, steroidit ja karotenoidit.

rasvahappofatty acid

Hiilivetyjen muodostamia pitkäketjuisia molekyylejä. Jaetaan tyydyttyneisiin (hiiliatomien välillä vain yksöissidoksia) ja tyydyttymättömiin (hiiliatomien välillä yksi tai useampia kaksoissidoksia). Jos kaksoissidoksia on enemmän kuin yksi, rasvahappo on monityydyttymätön. Rasvahapot ovat eliöissä triglyseridien ja fosfolipidien rakenneosia.

ravinnenutrient

Kasvien maasta juurillaan ottamia alkuaineita, joita tarvitaan kasvuun ja yhdisteiden muodostamiseen. Jaotellaan pääravinteisiin (N, P, K, Ca, S, Mg), joita tarvitaan runsaasti, sekä hivenaineisiin (mm. Fe, Cu, Zn, B, Na, Cl, Mo, Mn, V), joita tarvitaan vähemmän.

ravintoketju, food chain

Ravintoketju kuvaa aineen ja energian siirtymistä eliöltä toiselle. Ketjun alussa on tuottaja (kasvi tai muu yhteyttävä eliö), sitä syövä kasvinsyöjä (1. asteen kuluttaja), sitä syövä peto (2. asteen kuluttaja) jne. Ravintoketjun lopussa on hajottaja.

ravintoverkko, food web

Ravintoverkko on useiden rinnakkaisten ravintoketjujen muodostama verkosto; kasveja syövät monenlaiset kasvinsyöjät, näitä puolestaan monenlaiset pedot jne.

ravitsemuskalvochorion

Osa sikiökalvoja. Muodostuu alkionkehityksen aikana. Muodostaa lopullisen sikiönpuoleisen osan istukkaa sekä napanuoran.

reaaliaikainen PCR, Real-Time PCR

Reaaliaikainen PCR perustuu samaan tekniikkaan kuin PCR, mutta DNA:n monistumista voidaan seurata reaaliajassa esimerkiksi DNA:han sitoutuneen fluoresoivan merkkiaineen avulla. Merkkiaineen lähettämän signaalin voimakkuutta havainnoidaan sensorien avulla.

refleksi, reflex

Heijaste. Tahdosta riippumaton lihasliike, jota aivojen sijaan ohjaa selkäydin. Usein suojautumiseen tai tasapainon säilyttämiseen tähtääviä liikkeitä. Esimerkiksi valon määrän säätely pupillin kokoa muuttamalla.

rehevöityminen, eutrophication

Vesistön (meren tai järven) perustuotannon kasvua liian suuren ravinnekuormituksen (etenkin nitraatit ja fosfaatit) seurauksena. Rehevöityneessä vesistössä ilmenee kasvillisuuden määrän kasvua, syanobakteerien massaesiintymiä (sinileväkukintoja), hapenpuutetta, kalakuolemia, hajuhaittoja jne.

rekombinaatiorecombination

Ilmiö, jossa vanhempien perimän alleelit järjestyvät jälkeläisiin uusina yhdistelminä. Rekombinaatio perustuu meioosissa muodostuviin haploideihin sukusoluihin ja niiden yhdistymiseen hedelmöityksessä. Rekombinaation seurauksena suvullisesti lisääntyvien eliöiden populaatioissa ilmenee muuntelua. Myös suvuttomasti lisääntyvillä eliöillä, kuten bakteereilla, on omia rekombinaatiomekanismejaan, kuten transformaatio.

reniinirenin

Munuaisten erittämä hormoni, joka säätelee verenpainetta.

resessiivinen, recessive

Geenin muoto, jonka vaikutus tulee näkyviin vain, jos eliöllä ei ole muunlaisia saman geenin alleeleita. Resessiivinen alleeli tulee näkyviin vain homotsygootissa muodossaan.

resurssiresource

Eliöiden selviytymiseensä tarvitsemat abioottiset ja bioottiset tekijät, kuten tila, valo ja vesi sekä ravinto ja lisääntymiskumppanit. Syn. ympäristöresurssi.

reseptorireceptor

Solukalvon, soluliman tai tuman proteiineja, jotka ovat erikoistuneet sitomaan tietynlaisen viestimolekyylin, kuten hormonin tai välittäjäaineen. Viestimolekyylin sitoutuminen reseptoriinsa saa kohdesolussa edelleen aikaan jonkin vasteen, kuten muutoksen solun aineenvaihdunnassa. Reseptoreiksi voidaan kutsua myös kokonaisia aistinelimissä olevia soluja, kuten kuuloreseptorisoluja.

restriktioentsyymi, katkaisuentsyymirestriction enzyme

Bakteerien entsyymejä, jotka katkaisevat DNA:n kaksoisjuosteen tietyn tunnistamansa emäsjärjestyksen kohdalta. Geenitekniikassa hyödynnetään useita erilaisia katkaisuentsyymeitä.

retrovirusretrovirus

Ryhmä eläinten viruksia, joiden genomi on RNA:ta. Isäntäsoluun päästyään virusgenomi luetaan viruksen käänteiskopioijaentsyymin avulla DNA:ksi, joka integroituu isäntäsolun kromosomistoon ja käynnistää sieltä käsin uusien virusten synnyn. HI-virus kuuluu retroviruksiin.

reunavaikutusedge effects

Kahden erilaisen ekosysteemin välillä on vyöhyke, jossa on molempien alueiden piirteitä. Reunavaikutus voi paikallisesti lisätä biodiversiteettiä lähinnä yleisten lajien lisääntymisen muodossa, mutta se voi olla myös haitallinen ilmiö esimerkiksi pienten suojelualueiden reuna-alueilla.

ristisiitoscrossbreeding

Eläinjalostuksen menetelmä, jossa pyritään aikaansaamaan uutta muuntelua risteyttämällä esimerkiksi kahden eri eläinrodun yksilöitä.

ristipölytys, cross pollination

Ristipölytyksessä kasvin siitepölyhiukkaset hedelmöittävät toisen yksilön munasolut.

ribonukleiinihappo, RNAribonucleic acid

Yksijuosteinen molekyyli, jonka emäsjärjestyksessä on informaatiota. Eri RNA-tyypeillä on soluissa eri tehtäviä. Lähetti-RNA:ssa on ohje proteiinin aminohappojärjestystä varten, siirtäjä-RNA:t kuljettavat aminohappoja ribosomille ja ribosomi sisältää ribosomaalista RNA:ta. Mikro-RNA:t taas voivat säädellä geenien ilmenemistä. RNA-viruksilla koko niiden genomi on RNA:ta.

ribosomiribosome

Kaikissa soluissa sekä mitokondrioissa ja viherhiukkasissa esiintyvä soluelin. Ribosomi koostuu ribosomaalisesta RNA:sta ja proteiineista, ja siinä on kaksi osaa. Aminohapot yhdistetään aminohappoketjuksi ribosomin pinnalla. Ribosomi vastaa peptidisidoksen muodostamisesta.

ribosomi-RNA, ribosomaalinen RNAribosomal RNA

Tiettyjen geenien kopioina valmistuvia erimittaisia RNA-molekyylejä, jotka ovat osa ribosomien rakennetta.

rihmastomycelium

Monisoluisten sienten elintapa. Sieniyksilö koostuu sienisolujen muodostamasta haarautuvasta sienirihmastosta.

rikkakasvi, weed

Rikkakasvi eli rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa paikassa, jossa sen ei haluta kasvavan. Rikkakasveja torjutaan kitkemällä tai kasvintorjunta-aineilla.

rintamasade, frontal precipitation

Sade, joka syntyy lämpimän ja kylmän ilman kohdatessa. Kevyempi lämmin ilma nousee kylmän ilman päälle. Samalla se jäähtyy, ja vesihöyry tiivistyy pisaroiksi.

risteytysjalostuscrossbreeding

Kasvi- ja eläinjalostuksen menetelmä, jossa muuntelua lisätään risteyttämällä erilaisia yksilöitä keskenään. Jälkeläisjoukosta valitaan jatkojalostukseen yksilöt, joilla on parhaimmat ominaisuudet.

RNA-interferenssiRNA interference

Soluissa tapahtuva tietyn geenin toiminnan hiljentämiseen johtava prosessi. Siinä solun itsensä tuottamat lyhyet RNA:t, kuten mikro-RNA:t, pariutuvat geenin tuottaman lähetti-RNA:n kanssa ja estävät sen toiminnan.

RNA-polymeraasiRNA polymerase

Entsyymi, joka vastaa RNA:n valmistamisesta kaikissa soluissa. RNA-polymeraasi valmistaa RNA:ta liittämällä RNA-nukleotideja DNA-juosteen pariksi. RNA-polymeraasi voi rakentaa RNA:ta myös toisen RNA-juosteen avulla.

RNA-virus, RNA-virus

Virus, jonka perimä on yksi- tai kaksijuosteista RNA:ta. RNA-virukset voivat olla vaipallisia tai vaipattomia. RNA-viruksen perimää aletaan kopioida isäntäsolun solulimassa. Kopioita käytetään sekä virusproteiinien rakentamiseen että uusien virusten perimäksi. Koronavirus kuuluu RNA-viruksiin.

rodopsiinirhodopsin

Sauvasolujen näköpigmentti. Hajoaa valossa retinaaliksi ja opsiiniksi. Valmistetaan A-vitamiinista.

rokotus, rokotevaccination, vaccine

Immuniteetin synnyttäminen tiettyä taudinaiheuttajaa vastaan. Rokotteessa on tapettuja tai heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden osia tai molekyylejä, jotka toimivat antigeeneina ja käynnistävät elimistön immuunireaktion. RNA- ja DNA-rokotteissa on vain taudinaiheuttajan perimää, joka saa kehon solut muodostamaan antigeenia.

roturace

Saman eläinlajin ominaisuuksiltaan erilaisia, jalostuksen tuloksena muodostuneita populaatioita. Saman lajien eri rodut voivat lisääntyä keskenään ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

R-pisterestriction point

Solun elämänkierron vaihe, jonka jälkeen solu voi aloittaa valmistautumisen jakautumiseen. Solussa summautuvat ulkoa ja sisältä tulevat viestit, jotka joko mahdollistavat tai estävät solun elämänkierron etenemisen kohti jakautumista.

R-strategiaR selection

Elinkiertostrategia, jossa lajille on tyypillistä nopea ja runsas jälkeläisten tuottaminen, jälkeläisten jättäminen ilman huolenpitoa, pieni ruumiin koko ja lyhytikäisyys. Esimerkiksi hyttynen.

ruisvehnätriticale

Rukiin ja vehnän risteytys, joka on steriili. Kromosomisto voidaan kaksinkertaistaa kolkisiinilla, jolloin lajike on taas hedelmällinen.

räme

Suomalaisen suotyyppiluokituksen kuivahko ja vähäravinteinen, puustoinen suo, jonka puuston muodostaa mänty. Varpuja ja rahkasammaleita runsaasti.

S

saaste, pollution

Saaste on usein ihmistoiminnasta peräisin oleva fysikaalinen tai kemiallinen tekijä, joka aiheuttaa haittaa eliöille tai elinympäristölle. Saasteet aiheuttavat ilma- ja vesikehän sekä maaperän pilaantumista. Lisäksi voidaan puhua myös melu- ja valosaasteesta.

sairaalabakteeri-infektiohospital-acquired infection

Lähinnä mediassa käytettävä termi sellaisen bakteerin aiheuttamalle infektiolle, joka on erityisen vastustuskykyinen yhdelle tai jopa useammalle antibiootille. Tunnetuin sairaalabakteeri on MRSA.

sakkaraasisaccharase

Ohutsuolen erittämä ruuansulatusentsyymi, joka pilkkoo ravinnon sakkaroosia eli ruokosokeria glukoosiksi ja fruktoosiksi.

sakkaroosisaccharose

Disakkaridi, joka koostuu yhdestä glukoosimolekyylistä ja yhdestä fruktoosimolekyylistä.

sammunut geeniextinguished gene

Geeni, joka on muuttunut mutaatioiden seurauksena toimimattomaksi mutta periytyy muun DNA:n mukana sukupolvelta toiselle.

sarkomeerisarcomere

Poikkijuovaisen luustolihassolun sekä sydänlihassolujen rakenne, jossa aktiini- ja myosiiniproteiinit ovat järjestäytyneet limittäin. Sarkomeerien supistuessa lihassolu supistuu. Sarkomeerit saavat lihassolun näyttämään poikkijuovaiselta.

sarkoplasmakalvostosarcoplasmic reticulum

Lihassolun solulimakalvosto, joka toimii lihassolun supistusta laukaisevan kalsiumionin varastona.

sateenvarjolajiumbrella species

Laji, jonka suojeleminen turvaa myös muiden saman elinympäristön lajien säilymistä. Esimerkiksi valkoselkätikan suojelu turvaa samalla myös muita lahopuita tarvitsevia harvinaisia tai vaikeasti havaittavia lajeja.

sauvasolurod cell

Silmän verkkokalvon aistinsolu, joka toimii heikossa valossa mutta ei erottele värejä.

sedimentoitua, sediment

Sedimentoituminen tarkoittaa vedessä olevan kiinteän aineksen laskeutumista ja kerrostumista järven tai meren pohjaan.

sekovartinenthallus

Kasvi, jolla ei ole erilaistunutta vartta ja lehtiä. Esimerkiksi sammalet.

sekundaarirakennesecondary structure

Proteiinien rakennetaso, joka kuvaa aminohappoketjuun muodostuvia kierteitä, levymäisiä tasoja ja epäsäännöllisiä mutkia. Sekundaarirakenteet aiheutuvat proteiinin aminohappojen välille muodostuvista heikoista sidoksista.

sekvenssisequence

Sekvenssillä tarkoitetaan DNA:n tai RNA:n emäsjärjestystä tai aminohappojen järjestystä proteiinin primaarirakenteessa. Esimerkiksi emästen sekvenssi DNA-juosteessa voi olla TACGAGCCC.

sekvensointisequencing

DNA:n tai RNA:n emäsjärjestyksen tai proteiinin aminohappojärjestyksen eli -sekvenssin selvittäminen. Selvittämisessä voidaan käyttää eri menetelmiä, esimerkiksi nk. Sangerin menetelmää.

selkärankaiset, vertebrates

Selkäjänteisten pääjaksoon kuuluva alajakso, johon kuuluvat kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät.

sellulaasi, cellulase

Entsyymi, jonka avulla voidaan rikkoa kasvisolujen selluloosasta koostuva soluseinä. Jäljelle jää soluseinätön kasvisolu eli protoplasti.

selluloosacellulose

Polysakkaridi; hiilihydraatti, joka muodostuu haarautumattomista glukoosiketjuista. Selluloosa on kasvien soluseinän pääaines.

sensorinen hermoratasensory nerve fiber

Peräkkäisten hermosolujen muodostama hermorata, joka kuljettaa hermoimpulsseja aistinelimestä tai aistinsoluista aivokuoren aistialueille.

sentrifugi, sentrifuge

Sentrifugi on laite, jonka avulla voidaan erotella nestemäisestä aineksesta molekyylejä tai hiukkasia niiden painon perusteella. Erottelu perustuu nopean pyörimisliikkeen aiheuttamaan keskipakoisvoimaan, jolloin eripainoiset molekyylit ja hiukkaset asettuvat painon mukaiseen järjestykseen esimerkiksi koeputkessa.

sentromeericentromere

Tumallisen solun kromosomin keskellä oleva kohta, jossa sen kaksi kromatidia on kiinni toisissaan.

sepelverenkiertocoronary circulation

Sydämen pinnalla kulkevat kaksi sepelvaltimoa (haarautuvat aortasta) ja niistä sydänlihakseen haarautuvat hiussuonet, jotka huolehtivat sydänlihassolujen hapen ja ravintoaineiden saannista. Veri poistuu sepellaskimoon.

serotoniiniserotonin

Keskushermoston välittäjäaine, joka vaikuttaa esimerkiksi mielialaan, vireystilaan sekä verenpaineen säätelyyn.

sertifikaatti, certificate

Sertifikaatti on osoitus tai todistus esimerkiksi jonkin tuotteen laadusta tai materiaaleista. Ympäristösertifikaatit kertovat kuluttajalle tuotteen ympäristövaikutuksista. Suomen yleisin ympäristösertifikaatti on Joutsenmerkki.

Sertolin solutSertoli cells

Kivesten siementiehyiden sisäseinämässä olevia soluja, jotka ravitsevat kehittyviä siittiöitä.

side- ja tukikudosconnective tissue

Elimistön kudostyypeistä monimuotoisin. Solujen lisäksi runsaasti soluväliainetta, jonka tärkein proteiini on kollageeni. Jänteet, siteet, luusto, rusto, rasvakudos sekä veri ovat side- ja tukikudosta.

sideliitossuture

Luuliitos, jossa luut ovat toisissaan kiinni vahvasti sidekudossäikeillä; esimerkiksi aivokopan luiden välillä.

sienieläimet, porifera

Eläinkunnan varhaisin pääjakso, jonka kudokset ovat erilaistumattomia ja rakenne epäsymmetrinen. Esimerkiksi pesusienet.

sietoaluetolerance range

Sietoalue (sietoisuusalue) on tietyn ympäristötekijän muutosten sopiva vaihteluväli, jossa eliö tulee toimeen.

siirtogeeninentransgenic organism

Muuntogeeninen eliö, jolle on siirretty yksi tai useampia vieraita geenejä.

sikiövaihefetal period

Yksilönkehityksen viimeinen vaihe, jossa uuden yksilön solut ovat jo erilaistuneet ja elimet muodostuneet mutta yksilö kasvaa enää kokoa.

sileä lihaskudossmooth muscle cell

Yksitumaisista, lyhyistä ja sukkulamaisista lihassoluista koostuva kudos, jota on muun muassa ruuansulatuskanavan, verisuonten, hengitysteiden, virtsarakon ja kohdun seinämissä. Sisältää aktiinia ja myosiinia, mutta sarkomeerirakennetta ei ole.

sileä solulimakalvostosmooth endoplasmic reticulum, smooth ER

Tumallisten solujen soluelin, joka koostuu litteistä ja putkimaisista kalvopusseista. Sileän solulimakalvoston pinnalla ei ole ribosomeja. Kalvoston tehtävänä on valmistaa ja muokata solun tarvitsemia lipidejä.

silmukointisplicing

Tumallisten eliöiden proteiininvalmistukseen liittyvä tapahtuma, jossa esiaste-RNA:sta poistetaan intronit. Jäljelle jääneet eksonit yhdistetään valmiiksi lähetti-RNA:ksi. Silmukointi tapahtuu tumassa.

sinussolmukesinoatrial node

Oikean eteisen seinämässä oleva sydämen supistumisen tahdistaja.

sisarkromatiditsister chromatids

Saman kromosomin kaksi erillistä ja samanlaista DNA-juostetta eli kromatidia, jotka ovat kiinni toisissaan sentromeerissä.

sisäinen kuormitus, internal loading

Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan hapettomissa oloissa tapahtuvaa fosforin vapautumista vesialtaan pohjasedimenteistä. Sisäinen kuormitus rehevöittää vesistöä, vaikka altaan ulkopuolelta ei fosforia tulisikaan.

sisäiset sukuelimet, internal reproductive organs

Miesten sisäisiin sukuelimiin kuuluvat kivekset, lisäkivekset ja siemenjohdinten alkuosat. Naisten sisäisiin sukuelimiin kuuluvat emätin, kohtu, munasarjat ja munanjohtimet.

sirppisoluanemiasickle cell anaemia

Perinnöllinen autosomaalinen ja resessiivinen sairaus, jossa hemoglobiinin muoto on virheellinen ja osa punasoluista muodoltaan sirppimäisiä. Yleisin afrikkalaisperäisessä väestössä.

sitruunahappokierto, Krebsin syklicitric acid cycle, Krebs cycle

Soluhengityksen toinen vaihe (glykolyysin jälkeen, ennen elektroninsiirtoketjua), jossa pyruvaatti pilkkoutuu monen vaiheen kautta hiilidioksidiksi ja vetyioneiksi. Samalla muodostuu kaksi ATP-molekyyliä alkuperäistä glukoosia kohden. Sitruunahappokierto tapahtuu tumallisilla mitokondrioissa, tumattomilla solulimassa.

snippiSNPsingle nucleotid polymorphism

Pistemutaation aiheuttama yhden nukleotidiparin muutos geenissä.

sokerisugar

Hiilihydraatteja, jotka ovat joko mono- tai disakkarideja. Esimerkiksi glukoosi ja sakkaroosi.

solubiologia, cell biology

Solubiologia on tiede, joka tutkii soluja, esimerkiksi niiden fysiologisia ominaisuuksia, rakennetta ja solun jakautumista sekä solujen vuorovaikutusta ympäristön kanssa.

soluhengityscellular respiration

Kemiallinen reaktio, jossa ravintoaineiden sisältämää energiaa muutetaan monivaiheisesti soluille sopivampaan muotoon (ATP-energiaksi). Reaktio kuluttaa happea. Yhden glukoosin energia muunnetaan noin 32 ATP:n energiaksi. Lopputuloksena syntyy myös vettä ja hiilidioksidia.

solunjakautumisvaihegerminal stage

Alkiovaiheen ensimmäinen vaihe, jossa hedelmöittynyt munasolu muodostaa alkiorakkulan ja kiinnittyy kohdun seinämään.

solukalvoplasma membrane, cell membrane

Solulimaa ympäröivä kahdesta fosfolipidikerroksesta ja lukuisista kalvoproteiineista muodostunut puoliläpäisevä kalvo. Eläinsolujen solukalvoissa on myös kolesterolimolekyylejä. Solukalvo säätelee erilaisten aineiden kulkua soluun ja solusta ulos. Lisäksi se vastaanottaa viestejä ja voi kiinnittyä solutukirankaan ja soluväliaineeseen.

solukko, tissue

Solukko muodostuu samanlaisista tai samaan tehtävään osallistuvista kasvisoluista. Solukkoja on erilaisia, kuten juurisolukko ja lehtien pintasolukko. Erilaiset solukot muodostavat elimiä, esimerkiksi juuria ja lehtiä.

solukkoviljely, tissue culture

Jalostuksessa käytettävä kasvisolujen kasvatustapa, jossa kasvatetaan kantasoluista erilaistumatonta solumassaa. Jokaisesta solusta voidaan saada kasvihormonien avulla kasvamaan uusi yksilö.

solukorvaushoitocell replacement therapy

Joitakin sairauksia voidaan hoitaa siirtämällä potilaan kehoon soluja, jotka korvaavat potilaan omat tuhoutuneet tai virheellisesti toimivat solut. Sopivaa kudosta saadaan luovuttajalta, kantasoluista tai iPS-soluista.

solulimacytoplasm

Solun täyttävä nestemäinen aines, jossa on vettä, proteiineja, RNA:ta, glukoosia ja lukuisia muita molekyylejä. Suuri osa solun aineenvaihdunnan reaktioista tapahtuu solulimassa.

solulimakalvostoendoplasmic reticulum

Tumallisten solujen soluelin, joka koostuu litteistä kalvorakkuloista ja -putkista. Karkean solulimakalvoston pinnalle on kiinnittyneenä ribosomeja, ja sen sisällä muokataan proteiineja. Sileässä solulimakalvostossa muokataan lipidejä.

solumaatalous, cellular agriculture

Menetelmä, jolla tuotetaan alun perin eläinperäisiä elintarvikkeita eläinten kantasoluista ilman varsinaista eläintä ja eläintuotantoa. Menetelmällä voidaan tuottaa kanan, naudan tai sian lihaa sekä esimerkiksi kananmunan ovalbumiiniproteiinia ilman itse eläintä.

solun tukirankacytoskeleton

Tumallisten solujen solulimassa oleva eripaksuisista proteiinisäikeistä ja -putkista koostuva rakenne. Tukee solua ja pitää soluelimiä paikoillaan. Mitoosin ja meioosin aikana muodostuvat sukkularihmat ovat solun tukirangan mikroputkia.

soluseinäcell wall

Solukalvon ulkopuolella oleva solua tukeva seinämä. Arkeonien soluseinä koostuu proteiineista, bakteerien soluseinä mureiinista, kasvisolujen soluseinä pääasiassa selluloosasta ja sienisolujen soluseinä kitiinistä. Eläinsoluissa ei ole soluseinää.

solusyklicell cycle

Solusykli eli solukierto sisältää solun elämänvaiheet jakautumisesta seuraavaan jakautumiseen. Solusykli jaetaan välivaiheeseen, mitoosiin tai meioosiin ja solunjakautumiseen.

soluviljelytissue culture

Sekä yksi- että monisoluisten eliöiden soluja voidaan kasvattaa laboratoriossa säädellyissä olosuhteissa, jolloin soluille annetaan niiden tarvitsemia ravintoaineita ja niiden elinolosuhteita säädellään tarkasti. Soluja kasvatetaan joko kiinteällä hyytelömäisellä kasvatusalustalla tai nestemäisessä kasvatusliuoksessa.

soluväliaineextracellular matrix

Eläinten monissa kudoksissa on soluväliainetta. Se koostuu solujen ympärilleen tuottamista proteiineista ja hiilihydraateista. Keskeinen proteiini on esimerkiksi kollageeni. Soluväliainetta on erityisesti side- ja tukikudoksessa, rasvakudosta lukuun ottamatta. Luukudoksen soluväliaineessa on proteiinien lisäksi mineraaleja, jotka tekevät kudoksesta kovan.

somatotropiini, somatotropin hormone

Somatotropiini eli kasvuhormoni. Aivolisäkkeen etulohkon erittämä hormoni, joka tehostaa luiden pituuskasvua, solujen proteiinisynteesiä sekä maksan glykogeenin pilkkoutumista glukoosiksi. Nostaa verensokeria.

sopeuma, sopeutumaadaptation

Eliöiden fyysiseen rakenteeseen tai toimintaan (eläimillä myös käyttäytymiseen) liittyvä ominaisuus, jonka avulla eliöt parantavat selviytymiskykyään tietyssä ympäristössä. Sopeuma parantaa eliön kelpoisuutta ja vaikuttaa lajin evolutiiviseen kehitykseen sekä menestymiseen. Esimerkiksi lintujen lentokyky, matelijoiden muna, siemenkasvien siemen.

spesialisti, specialist

Eliölaji, jolla on kapea sietoalue ja joka voi elää vain tietynlaisissa elinympäristöissä. Esimerkiksi naali, liito-orava, pikkulimaska.

statiinistatin hormone

Hypotalamuksen aivolisäkkeeseen erittämiä estäviä, hillitseviä hormoneita.

steroidisteroid

Lipideihin eli rasva-aineisiin kuuluvia molekyylejä, kuten kolesteroli.

substraattisubstrate

Aine tai aineet, joiden reaktiota tietty entsyymi katalysoi.

sukkessioecological succession

Sukkessio on tietyn alueen eliöyhteisön ajallinen kehityskulku. Sukkession aikana eliöyhteisössä tapahtuu muutoksia biomassan ja lahoavan aineksen määrässä sekä lajistossa. Sukkessiota tapahtuu, sillä eliöyhteisö muuttaa itse ympäristönsä bioottisia ja abioottisia olosuhteita.

sukupolvenvuorottelualternation of generations

Elinkiertomalli, jossa suvullisen ja suvuttoman lisääntymisen vaiheet vuorottelevat. Esiintyy yksinkertaisilla eläinlajeilla, kuten meduusoilla, sekä useimmilla kasvilajeista.

sukupuuttoextinction

Jonkin eliölajin tai sen alalajin häviäminen lopullisesti, kun sen kaikki yksilöt ovat kuolleet.

sukupuuttoaalto, mass extinction

Sukupuuttoaallolla tarkoitetaan maapallon eliöhistorian ajanjaksoa, jolloin eliöitä kuolee nopeasti lyhyen ajan sisällä. Sukupuuttoaaltoja on ollut monisoluisten eliöiden aikana viisi, ja kuudes on käynnissä nyt.

sukupuuttovelkaextinction debt

Uhanalaisiin lajeihin liittyvä käsite. Laji ei ole vielä hävinnyt, mutta se häviää väistämättä, koska sille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet kriittisen rajan alle.

sukusiitosinbreeding

Eläinjalostuksen menetelmä, jossa sukua olevia yksilöitä risteytetään keskenään.

suljettu verenkierto, closed circulatory system

Eläinten verenkiertojärjestelmä, jossa sydän pumppaa verta verisuonissa kudoksiin, joista veri palautuu versisuonia pitkin sydämeen. Kaikilla selkäjänteisillä on suljettu verenkierto.

suolavesipulssiMajor Baltic inflow

Voimakkaiden tuulien seurauksena Tanskan salmien kautta saattaa virrata Itämereen happirikasta ja murtovettä suolaisempaa vettä. Murtovettä raskaampana vesi siirtyy pohjaa myöten eteenpäin, ja sekoittuessaan pohjan hapettomien alueiden veden kanssa se parantaa Itämeren pohjan happitilannetta. Syn. suolapulssi.

suojelualue, nature reserve

Suojelualue on joko kokonaan tai osittain ihmistoiminnalta suojeltu alue, luonnontilainen alue. Suojelualue suojelee yleisesti monimuotoisuutta ja erityisesti tiettyjä biotooppeja tai lajeja. Suomessa ja maailmalla on monen nimisiä ja suojelutasoltaan erilaisia suojelualueita, kuten luonnonpuistoja, kansallispuistoja, soidensuojelualueita, aarnialueita jne.

suomalainen tautiperintöFinnish disease heritage

Noin 40 lähinnä vain suomalaisväestössä esiintyvää harvinaista perinnöllistä sairautta, kuten AGU-tauti ja vastasyntyneiden munuaissairaus.

suonikalvochoroid

Osa sikiökalvoja. Muodostuu alkionkehityksen aikana. Toimii kaasujenvaihtumispintana ennen varsinaisen istukan kehittymistä.

superovulaatio, superovulation

Hormonihoitojen seurauksena naisella tai naaraalla kehittyy useita munasoluja yhtä aikaa.

surkastumarudiment

Rakenteita, jotka ovat jossakin kehityksen vaiheessa olleet hyödyllisiä mutta jotka ovat evoluution edetessä muuttuneet jostain syystä tarpeettomiksi. Esimerkiksi ihmisen umpilisäke, vilkkuluomi.

suuntaava valintadirectional selection

Yksi luonnonvalinnan tyypeistä, jossa aikaisemmin eliöpopulaatiossa harvinaisempana ollut ominaisuus yleistyy, kun ominaisuutta aiheuttavat alleelit yleistyvät populaatiossa.

suvullinen lisääntyminensexual reproduction

Lisääntymistä muna- ja siittiösolujen avulla. Siittiö hedelmöittää munasolun, ja niiden haploidit kromosomistot yhdistyvät jälkeläisen diploidiksi kromosomistoksi. Näin vanhempien perimät yhdistyvät jälkeläisessä. Tapahtuu rekombinaatiota ja syntyy muuntelua. Suvullista lisääntymistä on lähes kaikilla monisoluisilla ja myös joillakin yksisoluisilla tumallisilla.

suvuton lisääntyminenasexual reproduction

Lisääntyminen ilman muna- ja siittiösoluja ja hedelmöitystä. Suvutonta lisääntymistä on esimerkiksi jakautuminen ja silmikoituminen sekä kasvien kasvullinen lisääntyminen muun muassa rönsyjen, sipulien tai maavarsien avulla.

S-vaihesynthesis

Synteesi on solusyklin vaihe, jossa DNA kahdentuu.

syanobakteericyanobacterium

Ryhmä bakteerilajeja, jotka kykenevät fotosynteesiin, kuten kasvit. Syanobakteerit ovat erityisen tärkeitä tuottajia vesiekosysteemeissä, mutta niitä tavataan myös maaekosysteemeissä. Jotkin lajit ovat jäkälien yhteyttäviä osakkaita. Mediassa syanobakteereista käytetään myös nimeä sinilevä.

sydänlihaskudoscardiac muscle tissue

Poikkijuovaista, haaraisista soluista muodostuvaa verkkomaista kudosta. Supistuu autonomisesti sinussolmukkeen ohjaamana.

sydänpussipericardium

Sydäntä ympäröivä kaksilehtinen sidekudoskalvo, jonka lehtien välissä on kitkaa vähentävää nestettä.

symbioosisymbiosis

Kahden tai useamman eliölajin välinen tiivis vuorovaikutussuhde, esimerkiksi eläimen ja sen suolistobakteerien suhde tai eläimen ja loisen välinen suhde. Symbioottiset suhteet voivat olla eri osapuolille hyödyllisiä tai haitallisia.

systeemibiologiasystems biology

Biologian tutkimusalue, jossa tutkitaan biologisten systeemien, kuten solujen ja genomien, toimintaa tietojenkäsittelytieteen ja matemaattisen mallintamisen keinoin.

synapsisynapse

Kahden hermosolun tai hermosolun ja lihassolun tai aistisolun ja hermosolun välinen liittymä, jossa hermoimpulssi siirtyy solusta toiseen välittäjäaineen avulla.

synapsirakosynaptic cleft

Kahden hermosolun solukalvojen välinen kudosnesteen täyttämä rako, jonka kautta välittäjäaineet siirtyvät ensimmäisestä hermosolusta toisen hermosolun solukalvon välittäjäainereseptoreihin.

synteettinen biologiasynthetic biology

Geenitekniikkaan ja genomitutkimuksiin perustuva biologian ala, jossa tavoitteena on rakentaa keinotekoisia biologisia järjestelmiä, kuten geenejä ja soluja.

systematiikka, systematics

Tieteenala, joka tutkii lajien sukulaisuussuhteita ja eliöiden alkuperää.

systolesystole

Sydämen työvaihe, jossa eteiset ja kammiot supistuvat peräkkäin, kammio-valtimoläpät avautuvat ja veri työntyy aorttaan ja keuhkovaltimoihin.

sytokiinicytokine

T-auttajien tuottamia kudoshormoneita; kiihottavat kaikkien muiden valkosolujen toimintaa.

syöjäsolumacrophage

Makrofageja, jotka tuhoavat soluja ja molekyylejä fagosytoosin eli solusyönnin avulla.

syöpäcancer

Syövät ovat ryhmä sairauksia, joille on yhteistä solujen vilkas ja hallitsematon jakautuminen. Syövät aiheutuvat solujen jakautumista estävien geenien eli esisyöpägeenien tai syövänestogeenien mutaatioista, minkä seurauksena solut jakautuvat hallitsemattomasti.

syöttösolumast cell

Syöttösolut eli mast-solut; sidekudoksen valkosoluja. Syöttösolujen toiminta liittyy allergioihin, mutta ne osallistuvat myös normaaliin immuunipuolustukseen.

säätelyalueregulatory sequence

Geenin alussa oleva DNA-jakso, joka säätelee geenin luennan aktiivisuutta. Säätelyalueella sijaitsevat tehostajajaksot ja promoottorijakso.

säätelyproteiiniregulatory proteins

Säätelygeenien koodaamia proteiineja, jotka kiinnittyvät tiettyjen geenien koodaamista sääteleville DNA-alueille eli säätelyalueille ja tehostavat näin geenien proteiinisynteesiä.

T

T-aaltoT wave

EKG:n eli sydänsähkökäyrän vaihe, joka kuvaa kammioiden rentoutumista.

taksoni, taxon

Eliökunnan luokittelujärjestelmän taso. Esimerkiksi domeeni, kunta, heimo ja laji.

taksonomia, taxonomy

Biologian tieteenala, joka kuvaa uusia ja jo sukupuuttoon kuolleita eliölajeja sekä nimeää ja luokittelee näitä. Tavoitteena selvittää eliölajien alkuperää ja sukulaisuussuhteita.

talassemiathalassemia

Autosomaalisesti ja resessiivisesti periytyvä sairaus, jossa hemoglobiinin tuotanto on heikentynyt; seurauksena anemia. Yleisin Välimeren alueen väestössä.

talvihorros, hibernation

Nisäkkäiden talvehtimistapa, jossa ruumiinlämpö laskee lähelle 0 ºC. Esimerkiksi siili ja lepakko viettävät talven talvihorroksessa.

talviuni, winter sleep, hibernation

Nisäkkäiden talvehtimistapa, jossa ruumiinlämpö laskee lähelle +30 ºC. Esimerkiksi karhu ja mäyrä nukkuvat talviunta.

tappisolucone cell

Silmän verkkokalvon aistinsolu, joka ärtyy punaisesta, vihreästä tai sinisestä aallonpituudesta. Eniten tarkannäönpisteessä keskikuopassa. Värejä voidaan aistia vain valossa.

tartuntatauti, infectious disease

Mikrobien, kuten bakteerien ja virusten, aiheuttamia tauteja (infektiotauteja).

tasalämpöinen, homeothermic

Eläin, joka voi itse säädellä ruumiinlämpöään ja pitää sen tasaisena. Nisäkkäät ja linnut sekä jotkin matelijat ovat tasalämpöisiä.

tasausjakomeiosis II

Meioottisen solunjakautumisen toinen jakautuminen eli meioosi II; hyvin samanlainen kuin mitoosi. Syntyvissä tytärsoluissa on sama kromosomiluku kuin emosolussa.

tautialleeli, tautigeeni, pathogenic variant

Geenimuoto, alleeli, joka aiheuttaa tietyn perinnöllisen sairauden.

tautialttiusgeeni

Geenimuoto, alleeli, joka lisää riskiä eli alttiutta sairastua johonkin kansantautiin.

tautimallidisease model

Useimmiten muuntogeenisiä hiiriä, jotka sairastavat jotakin ihmisen sairautta. Niiden avulla voidaan seurata sairauden kehittymistä sekä kehittää ja testata hoitomenetelmiä. Nykyisin myös kantasoluviljelmiä voidaan joissain tapauksissa käyttää tautimalleina.

T-DNA, T-DNA

T-DNA tarkoittaa agrobakteerin Ti-plasmidin sitä osaa, joka integroituu kasvin perimään.

tehostajajaksotenhancer region

DNA-molekyylin alueita geenin säätelyalueella. Tehostajajaksoihin kiinnittyvät säätelyproteiinit säätelevät geenin proteiinisynteesin aktiivisuutta.

tehosteaineadjuvant

Rokotteissa käytettäviä lisäaineita, jotka parantavat rokotteen tehoa ja kiihdyttävät immuunireaktion alkamista.

telofaasitelophase

Telofaasi eli loppuvaihe on solunjakautumisen viimeinen vaihe, jossa solun eri puolille vedettyjen kromosomien ympärille muodostuu tumakotelot ja solu jakautuu.

telomeerittelomeres

Tumallisen eliön kromosomin päät. Nämä DNA-jaksot eivät sisällä geenejä, ja ne lyhenevät aina, kun kromosomin DNA kahdentuu.

telomeraasitelomerase

Telomeereja pidentäviä entsyymeitä, jotka toimivat ituradan jatkuvasti jakautuvissa soluissa. Myös syöpäsoluissa voi olla aktiivisia telomeraaseja.

testosteronitestosterone

Androgeeneihin kuuluva kivesten Leydigin solujen tuottama hormoni, joka tehostaa siittiöiden muodostumista. Saa aikaan miesten primaaristen ja sekundaaristen sukupuolitunnusmerkkien kehittymisen. Edistää maskuliinista käyttäytymistä sekä lisää proteiinisynteesiä.

termofiilinenthermophilic

Mikrobeja, jotka menestyvät vain korkeissa lämpötiloissa, kuten kuumissa lähteissä.

tertiaarirakennetertiary structure

Proteiinin kolmiulotteinen rakenne, joka perustuu aminohappojen välille muodostuviin vetysidoksiin ja muihin heikkoihin sidoksiin. Aminohappojen järjestys proteiinissa määrää tertiaarirakenteen, joka puolestaan määrää proteiinin tehtävän ja toiminnan.

tieteellinen tietoscientific knowledge

Perustuu tutkimukseen ja tieteellisiin menetelmiin. Tieteellinen tieto voi muuttua, jos ilmiöstä saadaan lisää tietoa uusien tutkimusten perusteella.

Ti-plasmidi, Tumor induced plasmid

Ti-plasmidi on patogeenisiltä agrobakteereilta löydetty plasmidi, jonka sisältämä geeni aiheuttaa kasveissä äkämien kasvua.

toimintajännite, aktiopotentiaaliaction potential

Hermosolun jännite, kun solu vie viestiä eteenpäin. Hermoimpulssin aikana hermosolun sisäpuoli on positiivisesti varautunut ja ulkopuoli on negatiivinen. Toimintajännitteen suuruus on noin +40 mV (millivolttia).

toistojaksotrepeated sequences, repetitive elements, repeating units

DNA:n sekvenssi, jossa toistuu jopa kymmeniä kertoja sama lyhyt, yleensä 2–6 emäsparin järjestys. Sijaitsee samassa kohdassa genomia kaikilla yksilöillä, mutta toistojen määrä vaihtelee eri yksilöillä. Käytetään yksilöntunnistuksessa.

toksiinitoxin

Eliön tuottama myrkyllinen aine. Usein toksiinilla viitataan nimenomaan bakteerien tuottamiin myrkkyihin.

totipotentti kantasolutotipotential stem cell

Varhaisen alkion kaikkikykyisiä kantasoluja, jotka voivat erilaistua miksi tahansa elimistön tai istukan soluiksi. Ihmisalkion solut ovat totipotentteja 16-soluasteeseen saakka.

transduktiotransduction

Bakteerien rekombinaation muoto, jossa bakteerivirus eli bakteriofagi siirtää yhden bakteeriyksilön perinnöllistä materiaalia toiselle bakteerille.

transformaatiotransformation

Bakteerien rekombinaation muoto. Transformaatiossa bakteerisoluun siirtyy sen ympäristöstä vapaata DNA:ta.

transkriptiotranscription

Transkriptio on solun proteiinisynteesin vaihe, jossa RNA-polymeraasi kopioi geenin informaation RNA-molekyyliin.

translaatiotranslation

Proteiinisynteesin vaihe, jossa proteiinin aminohappoketju kootaan ribosomilla. Lähetti-RNA:n informaation avulla kootaan siirtäjä-RNA:iden tuomat aminohapot oikeaan järjestykseen aminohappoketjuksi.

transposoni, hyppivä geenitransposon

DNA-jaksoja, jotka siirtyvät kromosomistossa paikasta toiseen. Uuteen paikkaan kiinnittyessään ne voivat häiritä tai estää kyseisen DNA-alueen geenien toimintaa, jolloin niiden vaikutus voi olla mutaatioiden kaltainen. Transposoneja esiintyy kaikissa soluissa.

triglyseriditriglyseride

Lipideihin kuuluvia rasvoja, joissa glyseroliin on kiinnittynyt kolme samanlaista tai erilaista rasvahappoa. Triglyseridit ovat solujen energiavarastoja ja eläinten ravinnon tärkeitä energianlähteitä.

trijodityroniinitrijodithyroine

Kilpirauhasen erittämä hormoni, joka tehostaa aineenvaihduntaa, kasvua ja lämmöntuotantoa.

trofiatasotrophic level

Trofiatasot ovat ravintoketjun tasoja. Alimmaisena ovat tuottajat, seuraavalla tasolla ovat 1. asteen kuluttajat eli kasvinsyöjät, kolmannella tasolla ovat 2. asteen kuluttajat eli lihansyöjät ja ylimmällä tasolla ovat huippupedot.

tropiikkitropics

Kääntöpiirien välinen alue (23,5° N – 23,5° S) tai alue, jolla vuoden jokaisen kuukauden keskilämpötila on vähintään +18 °C.

trypsiini, trypsin

Trypsiini on haiman tuottama ruuansulatusentsyymi, joka pilkkoo ohutsuolessa polypeptidiketjuja lyhyemmiksi ketjuiksi.

tulokaslajiinvasive species

Laji, joka leviää uudelle elinalueelle ilman ihmisen vaikutusta. Usein tulokaslaji on peräisin melko läheltä uutta levinneisyysaluetta.

tumanucleus

Tumallisen solun suurikokoinen soluelin, jota ympäröi tumakotelo. Tuman sisällä on DNA:sta ja proteiineista muodostunutta kromatiinia, jossa solun geenit sijaitsevat. Lisäksi tumassa on lukuisia entsyymejä ja muita proteiineja, tumajyvänen ja soluliman kaltaista tumalimaa.

tumakotelonuclear envelope

Tuman sisältöä suojaava kahdesta erillisestä kalvosta muodostunut rakenne. Tumakotelossa on reikiä, tumahuokosia, joiden läpi erilaiset molekyylit siirtyvät tumaan ja siitä ulos.

tumajyvänennucleolus

Tumassa sijaitseva kromatiinista muodostunut rakenne, jossa sijaitsevat ribosomaalista RNA:ta koodaavat geenit. Niistä kopioituvasta RNA:sta ja ribosomiproteiineista muodostuu tumajyväsessä ribosomien alayksiköitä.

tumallineneukaryotic

Eläin-, kasvi- ja sienisolut ovat tumallisia soluja. Niissä on tumakotelon ympäröimä tuma ja solulimassa useita erilaisia kalvorakenteisia soluelimiä. Tumalliset solut ovat tumattomia soluja suurempia, ja niissä on yleensä paljon enemmän DNA:ta.

tumansiirtotekniikkanuclear transplantation

Tekniikka, jota käytetään eläinten kloonaamiseen. Kloonattavan eliön solun tuma siirretään esimerkiksi mikroinjektiolla sellaiseen munasoluun, jonka tuma on poistettu.

tumatonprocaryotic

Bakteeri- ja arkeonisolut ovat tumattomia soluja. Niiden DNA on vapaana solulimassa, ja tumakotelon lisäksi niiltä puuttuvat kaikki muutkin kalvorakenteiset soluelimet solukalvoa lukuun ottamatta.

tunturikangas

Tunturien puuton biotooppi, jonka valtalajeja ovat varvut, heinät sekä jäkälät.

tuore kangas

Suomessa yleinen kuusivaltainen metsätyyppi. Aluskasvillisuuden valtalajeina mustikka ja sammalet.

tuotantosolu, cell factory

Soluja, joita käytetään biotekniikassa proteiinien ja muiden molekyylien tuotantoon. Esimerkiksi bakteerisolut, hiivasolut tai nisäkässolut, joita kasvatetaan soluviljelmissä.

tuottajaautotroph

Omavarainen eliö, autotrofi. Sitoo energiaa orgaanisiin yhdisteisiin joko fotosynteesissä tai kemosynteesissä ja tuottaa näin ainetta ja energiaa paitsi itselleen myös ekosysteemin kuluttajille.

turve, peat

Kuolleesta rahkasammaleesta muodostunut orgaanisen aineksen hajoamaton kerros, jota kertyy hitaan hajoamisen, hapen puutteen sekä kylmyyden vuoksi soihin. Käytetään fossiilisena polttoaineena.

tutkimusasetelma, experiment design

Tutkimusasetelmalla tarkoitetaan tutkimuksen menetelmää, jolla hypoteesia pyritään testaamaan.

typensidontanitrogen fixation

Typen kiertokulkuun kuuluva ilmiö, jossa ilmakehän typpikaasu muunnetaan ammoniumioneiksi. Biologista typensidontaa tapahtuu joillakin syanobakteereilla sekä muillakin bakteerilajeilla, joista osa on kasvien symbionttisia kumppaneita. Abioottista typensidontaa taas tapahtuu ilmakehässä ja typpilannoitteita valmistettaessa. Se kuluttaa runsaasti energiaa.

tyreotropiini, TSHtyreothropine

Aivolisäkkeen etulohkon vapauttama hormoni, joka aktivoi kilpirauhasen erittämien hormonien, tyroksiinin ja trijodityroniinin, eritystä.

tyroksiinithyroxine

Kilpirauhasen erittämä hormoni, joka tehostaa aineenvaihduntaa, kasvua ja lämmöntuotantoa.

tyydyttymätön rasvahappounsaturated fatty acid

Rasvahappo, jossa hiiliatomien välillä on yksi tai useampia kaksoissidoksia. Jos kaksoissidoksia on enemmän kuin yksi, rasvahappo on monityydyttymätön. Esimerkiksi linolihappo.

tyydyttynyt rasvahapposaturated fatty acids

Rasvahappo, jossa hiiliatomien välillä on vain yksöissidoksia. Esimerkiksi voihappo.

tärkkelysstarch

Lukuisista glukoosimolekyyleistä muodostunut polysakkaridi, hiilihydraatti. Kasvien tärkeä varastohiilihydraatti ja eläinten ravitsemuksen tärkeä energiaravintoaine.

täsmälääketargeted drug

Lääkeaineita, jotka vaikuttavat spesifisti tiettyyn solutyyppiin tai solun aineenvaihdunnan reaktioon. Täsmälääkkeitä ovat esimerkiksi syöpien hoitoon käytettävät vasta-aineisiin perustuvat lääkkeet.

U

uhanalainen laji, endangered species

Laji, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon joko koko esiintymisalueeltaan tai osalta esiintymisalueista. Tällöin laji luokitellaan paikallisesti uhanalaiseksi.

uhanalaisuusluokitus, Red list categories

Uhanalaiset lajit luokitellaan niiden hävimisvaaran mukaisesti äärimmäisen uhanalaisiin, erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin.

ulkoinen puolustusexternal immune defense

Mikrobien pääsyä elimistöön estävät tai hidastavat tekijät, kuten iho, limakalvojen lima ja värekarvat, virtsateiden ja ruuansulatuskanavan nestevirtaus, kyynelnesteen ja syljen mikrobien lisääntymistä estävät aineet, mahanesteen ja emättimen happamuus sekä kehon normaali mikrobiomi.

ulkoiset sukuelimet, outer reproductive organs

Miesten ulkoisiin sukuelimiin kuuluvat kivespussit ja siitin. Naisten ulkoisiin sukuelimiin kuuluvat isot ja pienet häpyhuulet ja klitoris. Naisten ulkoisia sukuelimiä kutsutaan myös ulkosynnyttimiksi.

uusiutumattomat luonnonvarat, non-renewable resource

Uusiutumattomia luonnonvaroja on aina rajallinen määrä. Ne voidaan edelleen jaotella ehtyviin ja säilyviin. Ehtyvien luonnonvarojen, kuten esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, varannot vähenevät niitä käytettäessä. Säilyviä luonnonvaroja on myös rajallinen määrä, ja niiden lähteet ehtyvät käytettäessä. Niiden kokonaismäärä ei kuitenkaan vähene kestävästi hyödynnettäessä, koska ne voidaan käyttää aina uudelleen. Metallit ovat uusiutumattomia mutta säilyviä luonnonvaroja.

uusiutuvat luonnonvarat*, renewable resource*

Uusiutuvat luonnonvarat eivät ehdy, ellei niitä käytetä nopeammin kuin ne uusiutuvat. Esimerkiksi tuuli-, aurinko-, aalto- ja vesivoima sekä kestävästi hyödynnetty biomassa ovat uusiutuvia luonnonvaroja.

UV-säteily, UV radiation

Ultraviolettisäteily; näkyvää valoa lyhytaaltoisempaa sähkömagneettista säteilyä. Jaetaan UV-A-, UV-B- ja UV-C-säteilyyn.

umpirauhanenendocrine gland

Hormoneja verenkiertoon erittävät elimet, esimerkiksi aivolisäke, käpylisäke, lisäkilpirauhanen, kilpirauhanen, haima, lisämunuaiset, kivekset ja munasarjat.

unipontentti kantasoluunipotential stem cell

Aikuisen kantasoluja, jotka voivat erilaistua vain yhdeksi solutyypiksi. Esimerkiksi ihokantasolut jakautuvat ja erilaistuvat epidermin eli päällysketon soluiksi.

ureaurea

Virtsa-aine; CO(NH2)2. Aminohappojen aineenvaihdunnassa maksassa syntyvä typpipitoinen kuona-aine, joka poistetaan munuaisten avulla virtsaan.

V, W

vaatelias laji, pretentious species

Laji, usein kasvi, joka vaatii elinympäristöltään aivan tiettyjä ominaisuuksia, kuten runsaasti valoa, kirkasta vettä tai kalkkipitoista maaperää. Jos kyseinen asia puuttuu, lajia ei esiinny alueella.

vaihtoehtoinen silmukointialternative splicing

Tumallisissa soluissa esi-lähetti-RNA:sta silmukoidaan pois intronien lisäksi myös osa eksoneista. Samasta geenistä voi siis syntyä erilaisia ja eripituisia lähetti-RNA:ita ja siten myös erilaisia proteiineja.

vaihtolämpöinen, heterothermic

Eläin, jonka ruumiinlämpö muuttuu ympäristön mukaan. Se myös säätelee itse ruumiinlämpöään ympäristön avulla. Esimerkiksi kalat, sammakkoeläimet ja valtaosa matelijoista.

vaippaenvelope

Joillakin viruksilla on proteiinikuoren ympärillä fosfolipidirakenteinen kalvo eli vaippa. Se on peräisin viruksen isäntäsolun solukalvosta.

vakuolisolunesterakkulavacuole

Erityisesti kasvisoluissa tavattava fosfolipidikalvon ympäröimä nesterakkula. Vakuoli varastoi vettä ja siihen liuenneita erilaisia epäorgaanisia ja orgaanisia aineita. Vanhoissa kasvisoluissa vakuoli saattaa täyttää suuren osan solun tilavuudesta.

valintajalostusartificial selection

Perinteisin jalostuksen muoto, jossa valitaan sukua jatkamaan ne eläin- tai kasviyksilöt, joilla on jalostuksen tavoitteiden kannalta parhaimmat ominaisuudet.

valkea ainewhite matter

Hermokudosta, jossa on pääasiassa myeliinitupellisia aksoneita. Esimerkiksi isoaivoissa aivokuoren alla, selkäytimessä ja ääreishermoissa.

valoreaktiolight reactions

Fotosynteesin ensimmäinen vaihe, jossa lehtivihreä virittyy valon vaikutuksesta, vesimolekyylit hajoavat hapeksi ja vetyioneiksi ja samanaikaisesti muodostuu ATP:tä.

valtalaji, dominant species

Valtalaji on ekosysteemissä runsaslukuinen tai biomassaltaan runsas laji. Esimerkiksi tuoreen kankaan valtalajeja ovat kuusi ja mustikka, nevojen valtalajeja erilaiset rahkasammalet.

valtimoartery

Sydämestä poispäin verta vievä verisuoni, jonka seinämä on joustava paksun sidekudoskerroksen ja sileän lihaskerroksen takia.

vasomotorinen keskusvasomotor center

Verenkierron säätelykeskus aivosillan ja ydinjatkeen alueella. Säätelee sekä sydämen sykettä että verisuoniston tilavuutta.

vasta-aineantibody

Immunoglobuliini. B-lymfosyyttien valmistamia tunnistusproteiineja, jotka merkitsevät taudinaiheuttajia ja näin edesauttavat niiden tuhoamista.

vasteresponse

Hormonin aiheuttama muutos kohdesolun toiminnassa.

vastin-DNAcDNA, complementary DNA

Lähetti-RNA:sta käänteiskopioijaentsyymillä kopioitu kaksijuosteinen DNA, joka sisältää lähetti-RNA:ta koodanneen geenin eksonien informaation.

vastin-DNA-kirjastocDNA library

Bakteerisoluviljelmä, jossa on tietyssä kudoksessa toimivien geenien cDNA-kopiot. Halutun kudoksen soluista eristetään lähetti-RNA:ta, joka kopioidaan käänteiskopioijaentsyymillä DNA:ksi eli cDNA:ksi. Kopioidut cDNA:t liitetään esimerkiksi plasmideihin ja siirretään bakteerisoluviljelmään.

vektorivector

Geenitekniikassa käytettävä geeninkuljetin. Esimerkiksi bakteerien ja hiivasolujen plasmidit sekä erilaiset virusvektorit.

verenpaineblood pressure

Sydämen pumppaustyön ja valtimoiden kimmoisuuden aiheuttama nesteen paine sydämen ja verisuonten seinämiä vasten. Käytetään lyhennettä RR.

veri-aivoesteblood brain barrier

Aivojen hiussuonten seinämät toimivat veren ja aivokudoksen välillä fyysisenä esteenä. Ne hidastavat tai estävät haitallisten aineiden ja mikrobien siirtymistä verenkierrosta aivoihin.

verihiutale, trombosyyttiplatelet

Pieni solukalvon ympäröimä solulimakappale, joka pystyy kiinnittymään verisuonten vauriokohtiin ja osallistuu varsinaisen verihyytymän muodostumiseen.

verisolun kantasolublood stem cell

Soluja, joiden jakautumisen ja erilaistumisen seurauksena muodostuu uusia verisoluja. Aikuisilla uusia soluja muodostuu pitkien luiden ja litteiden luiden luuytimissä, niin kutsutussa punaisessa luuytimessä. Lapsilla kantasoluja on kaikissa luuytimissä, ja alkioissa kantasoluja on ruskuaispussin seinämässä.

vesijalanjälki, water footprint

Vesijalanjälki on kestävän kehityksen mittari, joka kuvaa tuotteiden valmistuksessa ja niiden elinkaaren aikana kuluvaa vesimäärää. Sisältää suoran vedenkulutuksen sekä piiloveden, joka on kulunut tuotteen valmistuksessa.

vesikalvoamnion

Osa sikiökalvoja. Muodostuu alkionkehityksen aikana. Vesikalvo ympäröi sikiötä, ja sen sisällä on sikiötä suojaavaa sikiö- eli lapsivettä.

vesikkeli, vesicle

Vesikkeli eli kalvorakkula. Tumallisen solun rakkulamainen, fosfolipidikalvon peittämä rakenne, kuten lysosomit, peroksisomit, siirtorakkulat ja vakuolit.

vetykarbonaatti-ioni, bicarbonate ion

. Hiilidioksidin pääasiallinen kuljetusmuoto veren plasmassa.

vetysidoshydrogen bond

Vetysidokset ovat heikkoja sidoksia, jotka muodostuvat esimerkiksi DNA-juosteissa kahden emäksen välille tai aminohappojen välille aminohappohappoketjun laskostuessa sekundaari- ja tertiaarirakenteisiin.

vieraslaji, non-native species, alien species

Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet ihmisen joko vahingossa tai tarkoituksella kuljettamina uudelle alueelle. Osa vieraslajeista aiheuttaa monenlaisia haittoja uudella elinalueellaan. Näitä kutsutaan nimellä haitallinen vieraslaji tai erityisen haitallinen vieraslaji.

viestimolekyyli, signal molecule

Solujen välisiä viestejä välittävät molekyylit, esimerkiksi hormonit, kudoshormonit, kasvutekijät ja välittäjäaineet.

viherhiukkanenkloroplastichloroplast

Kasvi- ja leväsolujen kalvorakenteinen soluelin, jossa niiden fotosynteesi tapahtuu. Valoreaktiot tapahtuvat viherhiukkasen yhteyttämiskalvostossa, pimeäreaktiot nesteen täyttämässä välitilassa. Viherhiukkasissa on rengasmainen kromosomi, ribosomeja ja omaa proteiinisynteesiä.

virusvirus

DNA:ta tai RNA:ta sisältävä proteiinikuoren ympäröimä partikkeli. Virus lisääntyy vain sopivan isäntäsolun sisällä.

viruslääkeantiviral drug

Lääkeaineita, joita voidaan käyttää virusinfektioiden hoitoon. Viruslääkkeet voivat estää viruksen kiinnittymisen isäntäsoluun tai sen lisääntymisen isäntäsolun sisällä.

vähennysjakomeiosis I

Meioottisen jakautumisen ensimmäinen vaihe eli meioosi I, jossa kromosomiluku puolittuu.

välimuotoinen periytyminenintermediate inheritance

Kun ominaisuus periytyy välimuotoisesti, geenin alleelit ilmenevät kahden ominaisuuden välimuotona. Jos kukan väri periytyy välimuotoisesti, perimässä oleva valkoisen värin alleeli ja punaisen värin alleeli aiheuttavat kukalle vaaleanpunaisen värin.

välittäjäaine, neurotransmitter

Synapseissa viestiä kuljettavia viestimolekyylejä. Esimerkiksi asetyylikoliini, noraderenaliini, dopamiini, serotoniini ja gamma-aminovoihappo.

Wernicken alueWernicke area

Puheen ymmärtämisen alue, joka sijaitsee aivojen vasemman ohimolohkon yläosassa. Tällä aivojen alueella ihminen prosessoi sanojen ja lauseiden merkityksiä.

X, Y, Z

X-kromosomiX chromosome

X-kromosomi on sukupuolikromosomi, joka löytyy kaikkien nisäkkäiden perimästä. Jos perimässä ei ole lisäksi toimivaa Y-kromosomia, määrää X-kromosomi yksilön kehittymisen naaraaksi.

X-kromosomaalinen, X-linked inheritance

Periytymismuoto, jossa ominaisuutta määräävä geeni sijaitsee X-kromosomissa

yhteisvallitseva periytyminencodominant inheritance

Joidenkin geenien eri alleelit ovat yhtä vahvoja. Kun ne sijaitsevat yhtä aikaa perimässä, ne tulevat näkyviin ilmiasussa yhtä vahvasti. Esimerkiksi ihmisen ABO-veriryhmän dominoivat alleelit periytyvät yhteisvallitsevasti.

yhdistelmä-DNA-tekniikkarecombinant DNA technique

Kaikki geenitekniikan menetelmät, joissa DNA:ta siirretään toiseen soluun, jossa se monistuu kyseisen solun lisääntyessä.

yhteyttäminen, fotosynteesiphotosynthesis

Reaktio, jossa hiilidioksidimolekyyleistä ja vesimolekyylin vedyistä valmistetaan glukoosia C6H12O6. Samalla säteilyenergiaa muunnetaan glukoosin sidosenergiaksi. Reaktion sivutuotteena muodostuu happea. Fotosynteesiä tapahtuu kasvien ja levien viherhiukkasissa, syanobakteereissa ja joissakin muissa bakteereissa sekä jäkälien levä- tai syanobakteeriosakkaissa.

yhteyttämiskalvostobacterial thylakoid

Syanobakteereilla esiintyviä solukalvopoimuja, joissa niiden fotosynteesi tapahtuu.

yhteyttämisväriaine, photosynthetic pigment

Värillisiä molekyylejä, joiden avulla solut sitovat säteilyenergiaa. Esimerkiksi vihreä klorofylli ja punakeltainen beetakaroteeni.

Y-kromosomiY chromosome

Y-kromosomi on sukupuolikromosomi, jossa sijaitsevat geenit, jotka ohjaavat nisäkkään kehittymistä urokseksi.

yksikotinenmonoicous

Kasvi, jonka emi- ja hedekukat ovat samassa yksilössä.

yksineuvoinenunisexual

Eliö, joka tuottaa vain yhdentyyppisiä sukusoluja eli joko siittiöitä tai munasoluja.

yksisirkkaisetmonocotyledons

Koppisiemenisten kasvien luokka, jossa alkiolle muodostuu yksilön kehityksen varhaisessa vaiheessa yksi sirkkalehti ja jonka johtojänteet sijaitsevat varressa hajallaan. Esimerkiksi heinäkasvit, palmut ja orkideat.

ympäristöenvironment

Ympäristöllä tarkoitetaan asiayhteydestä riippuen joko luonnonympäristöä, rakennettua kulttuurista ympäristöä tai molempia. Laajin määritelmä ympäristölle on se, että ympäristö käsittää kaiken, mikä ihmistä ympäröi.

ympäristö-DNA, environmental DNA, e-DNA

Ympäristö-DNA:ksi kutsutaan kaikkea eliöiden ympäristöönsä levittämää DNA:ta. Ympäristö-DNA-näytteitä voidaan kerätä esimerkiksi vedestä, lumesta, maaperästä ja ilmasta sekä eläinten jätöksistä ja karvoista.

ympäristömyrkky, environmental toxin, environmental poison

Aine (esim. raskasmetalli, kuten lyijy, elohopea, kadmium, tai orgaaninen myrkky, kuten DDT), jota ihminen levittää ympäristöön ja joka kertyy eliöihin ja on niille haitallinen pieninäkin pitoisuuksina.

ympäristön kantokykycarrying capacity

Kuvaa tietyn eliölajin yksilöiden määrää, jonka kyseisen alueen ympäristö pystyy ylläpitämään.

ympäristön pirstoutuminen, ympäristön pirstaloituminenhabitat fragmentation

Ennen yhtenäinen elinympäristö hajoaa useiksi erillisiksi laikuiksi esimerkiksi rakentamisen tai maatalouden takia. Samalla lajien populaatiot hajaantuvat erillisiksi paikallispopulaatioiksi eli metapopulaatioiksi, ja niiden välinen vuorovaikutus vähenee. Tämä voi vaarantaa lajien geneettisen monimuotoisuuden.

ympäristöongelmaenvironmental hazard

Ympäristöongelma on ympäristössä tapahtunut muutos, joka luokitellaan haitalliseksi joko ihmisen tai ekosysteemin toiminnan kannalta. Ympäristöongelmat voidaan jakaa esimerkiksi syntytavan (ihmisen tai luonnon aiheuttamat) tai niiden laajuuden (paikallinen–globaali) mukaan.

ympäristötieteet, environmental sciences

Laaja-alainen tieteenala, jossa yhdistyvät biologia, kemia, fysiikka, yhteiskuntatieteet, ympäristöpolitiikka ja taloustieteet. Se tutkii ihmisen vaikutusta ympäristöön, ja sen tavoitteena on löytää ratkaisuja luonnonvarojen kestävälle käytölle.

ympäristötietoisuusenvironmental awareness

Ympäristötietoisuus on tietoa ja ymmärrystä siitä, mihin ihmisen ja ympäristön suhde ja vuorovaikutus perustuvat. Ympäristötietoisuus voi johtaa ympäristövastuulliseen toimintaan eli toimintaan ympäristön hyväksi.

ympäristövastuullisuus, environmental responsibility

Ympäristövastuullisuus ilmenee yksilön toimintana ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Ympäristötietoisuus ilmenee asenteiden muutoksena.

zoonoosizoonosis

Mikrobisairauksia, joiden aiheuttajat voivat tarttua eläimistä ihmisiin ja myös päinvastoin.

Å, Ä, Ö

ääreishermostoperipheral nervous system

Hermoston osa, johon kuuluvat keskushermostoon viestejä vievät tuntohermot sekä keskushermostosta lihaksiin vievät liikehermot.