Untitled Notes

6 Politiikka ja vaikuttaminen
- 6.1 Demokratia ja vaalit
- 6.2 Puolueet ja ideologiat
7 Poliittinen päätöksenteko
  - 7.1 Kunnat ja hyvinvointialueet
  - 7.2 Eduskunta
  - 7.3 Hallitus
  - 7.4 Presidentti
  - 7.5 Euroopan unioni
  - 7.6 Kertaus

Suomi on demokratia: Suomi toimii kansanvallan periaatteella, jossa jokaisella on oikeus osallistua päätöksentekoon.
Demokratian toteutustradit:
- Kansalaiset käyttävät demokraattista valtaansa äänestämällä vaaleissa.
- Edustuksellinen demokratia: Eniten ääniä saaneet ehdokkaat valitaan edustajiksi, mikä tarkoittaa päätöksentekoa koko kansan puolesta.
Ero diktaattorin ja demokratian välillä: Diktatuurissa valta on keskitetty yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle, jolloin kansalla ei ole valtaa.
Suora demokratia: Kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksiin suoraan, esim. kansanäänestyksissä. Suomessa kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia, eikä niiden tulos sido eduskuntaa tai hallitusta.
Demokratian merkit: Vaalit järjestetään säännöllisesti, ovat vapaita ja rehellisiä. Kaikilla on yhtäläiset oikeudet osallistua päätöksentekoon.
Äänestysoikeus:
- Ensimmäinen tilanne, jossa naisille myönnettiin ääni- ja ehdokasoikeus Suomessa oli vuonna 1906.
- Suomessa eduskuntavaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa.

Kuntavaalit: Kusvaalit valitsevat kunnanvaltuustojen jäsenet neljäksi vuodeksi.
Aluevaalit: Valitsevat edustajat hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin; Suomi jakautuu 21 hyvinvointialueeseen.
Presidentinvaalit: Presidentti valitaan kuuden vuoden välein enemmistövaalitapahtumalla; toinen kierros tarvitaan, jos kukaan ei saa yli puolta annetuista äänistä.
Europarlamenttivaalit: Suomesta valitaan 15 meppiä, jotka edustavat Suomea Euroopan parlamentissa.

Puolueiden toiminta: Puolueet edustavat keskeisiä arvoja ja periaatteita yhteiskunnassa.
Uuden puolueen perustaminen: 5,000 äänioikeutetun allekirjoitus vaaditaan.
Monipuoluejärjestelmä: Suomessa toimii useita puolueita (9 erilaista puoluekatso vuonna 2025).
Puolueet jaotellaan vasemmistoon ja oikeistoon ideologian mukaan.
Vasemmisto: Kannattaa voimakasta valtion roolia ja hyvinvointivaltiota. Suomessa SDP ja Vasemmistoliitto ovat esimerkkejä.
Oikeisto: Markkinatalouden ja yksilön vapauksien tukeminen. Mukana Kokoomus ja Perussuomalaiset.
Liberaalit ja konservatiivit: Eri näkemykset yhteiskunnasta; liberaalit korostavat yksilönvapauksia, konservatiivit taas perinteisiä arvoja.
Paikalliset ja globaalit kysymykset: Kaupunkien ja maaseudun tarpeiden huomioiminen poliittisessa toiminnassa, johon vaikuttavat eri arvot ja ideologiat.

Kuntien toiminta: Kunnat järjestävät peruspalveluita.
Taloudelliset haasteet: Kunnat kohtaavat taloudellisia ongelmia väestön ikääntymisen myötä.
Hyvinvointialueet: 21 hyvinvointialuetta Suomessa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut.

Eduskunnan tehtävät: Suurin tehtävä on tehdä lakeja ja hyväksyä valtion talousarvio.
Eduskuntaryhmät ja valiokunnat tekevät valmistelutyötä päätöksenteon pohjaksi.

Hallituksen tehtävät: Hallitus johtaa ja hoitaa Suomen politiikkaa.
Hallitusohjelman mukaisesti se laatii valtion talousarvion ja kehittää lainsäädäntöä.

Presidentin rooli: Tasavallan presidentti on valtionpää ja toimii yhteistyössä hallituksen kanssa.
Presidentillä on muodollisia ja erikoistehtäviä.

EU:n jäsenyys: 27 jäsenmaat tekevät taloudellista yhteistyötä; EU:n vaikutus ja kriteerit jäsenyyteen.
EU:n päätoimielimet ja niiden toimintaa.
Asennot ja haasteet EU-jäsenyyden suhteen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Keskeiset käsitteet: Kunta, hyvinvointialue, eduskunta, hallitus, presidentti, Euroopan unioni, demokratia.