Notes: HI03.2 Itsenäisen Suomen historia (LOPS 2021) - Comprehensive BULLET POINT Study Notes

3 Autonominen Suomi osana Venäjää (HI03.2)

• Itsenäisen Suomen historiaa tarkastellaan sekä menestyksen että riidan kautta: itsenäistymisestä 1917 lähtien koetut voitot ja traumat, sekä maailmansotien maailmankin mittaiset liittosuhteet.
• Ydinväite: Suomi kuului suurvaltojen valtapiirien mullistuessa ja pienet maat joutuivat sotakentille; Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Venäjästä.

3.1 Maatalous muuttaa muotoaan, teollistuminen lähtee liikkeelle

• Runebergin Vårt land -runo 1800-luvun puolivälissä: Suomi köyhä ja harvaanasuttu, maatalous tehotonta; katovuodet toistuneet.
• 1860-luvun jälkeen maataloudessa tapahtui rakenneuudistus: viljan viljely karjatalouteen, maitotuotteet vientiin; metsäteollisuus nousi voimakkaasti ja metsien arvo kasvoi.
• Katovuodet ja nälkävuodet (esim. 1866–1868): kuolleisuus arviolta jopa ~10 % väestöstä; syynä pitkät talvet, kylmät ja sateiset kesät, sekä ulkoinen riippuvuus viljasta.
• Maaseudun tuloerot kasvivat: tilallisista ylempiä saivat vaurastua; tilattomien asema heikkeni; sääty-yhteiskunta mureni, kun teollistuminen toi luokkamuutoksia.
• Teollistumisen alku kytkeytyi Venäjän talousuudistuksiin ja liberalismin kasvuun sekä länsimaiseen kysyntään; metsäteollisuus ja puunkuljetus kasvoivat; suurkaupunkien teollisuustyö väistyi ja maatalous jäi tärkeäksi, mutta työvoima muuttui.
• Liikenneparannukset: Saimaan kanava (1845–1856) yhdisti sisävesialueen Itämeren suuntaan; ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan vuonna 1862; myöhemmin yhteydet Viipuriin, Pietariin ja Tampereelle; rautateiden myötä logistiikka ja teollisuus laajenivat.
• Kansainväliset kauppasuhteet ja vienti: aikaisemmin kalat ja turkisteollisuus, tervanpoltto Pohjanmaalla; merentakaisten markkinoiden hyödyntäminen.
• 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakenneuudistukset johtivat lohkoroituneeseen talouteen, jossa metsäteollisuus muodosti suurimman osan viennistä.
• Maatilojen muutokset: maatalous tehostui 1800-luvun lopulla koneellistumisen kautta; tilattoman väestön määrä kasvoi, ja maaseudun sosialinen rakenne muuttui; siirtolaisuus Amerikkaan ja Venäjälle lisääntyi.
• Työvoiman ja muuttoliikkeen vaikutus: väestönkasvu ja maaseudun ylitarjonta laskevat palkkoja; teollisuuden kasvun myötä kaupungistuminen etenee.

3.2 Uudistuksia koko yhteiskunnassa

• Kielikysymys (1863): Aleksanteri II antoi Snellmanin esityksestä kieliasetuksen, jossa suomi nostettiin hallintokieleksi ruotsin ja venäjän rinnalle; ruotsinkielinen virkamiehistö kuitenkin aiheutti jarrua, suomen käyttö yleistyi vasta 1900-luvun alusta.
• Kansakoulutuksen ja kansakoulun uudistukset: kansakoulujen järjestäminen kuntien tehtäväksi; nelivuotinen kansakoulu, opettajankoulutuksen parantaminen (Jyväskylän seminaari 1863); siirtyminen kirkon kiertokoulusta laajempaan kansanopetukseen; koulutuksen suunnitelmien kehittäminen; koulutuksesta tuli tärkeä osa kansallisen itsetunnon kohottamista.
• Sääty-yhteiskunnan kehityksen mureneminen: teollistumisen myötä varallisuutta karttuu ja syntyy luokkayhteiskunta; säätyihin sidoksista luovutaan asteittain, ja luokka määrittää aseman yhteiskunnassa enemmän kuin syntyperä.
• Paikallinen hallinto ja kansanopetus: kunnalliset uudistukset mahdollistivat paikallisten asioiden parempaa hallintaa; kansakoulujen ja kunnallisen opetuksen laajentuminen.
• Kansalaisyhteiskunnan alku: järjestöt ja yhdistykset kasvattavat kansalaisaktiivisuutta; tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen; naisasialiike ja työväenliike syntyvät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa; kansalaisuus ja yhteiskunnallinen toimijuus korvavat alamaisuutta.
• Esimerkkeinä kansalaisyhteiskunnan toiminnasta: Minna Canth ja hänen roolinsa naisliikkeessä; Alfred Kordelin ja säätiöt kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä.

4 Venäläistäminen: yhtenäistämistä vai sortoa? (HI03.2)

• Taustalla oli Venäjän tarve vahvistaa otetta Suomesta länsimielisyyden ja emämaan erojen vuoksi; valtakunnan yhtenäistäminen Slavofiliaa korostamalla ja kielivaltion korostamalla.
• Helmi- ja helmikuun manifestit sekä postilaitoksen ja valuutan alistaminen Venäjän alta: 1890 postilaitos alistettiin Venäjän postilaitoksen alaisuuteen; Suomen markka lakkauttamista ei toteutettu, mutta Venäjä piti Suomen tullirajan omana talousalueenaan.
• 1900-luvun alun venäläistämistoimet: ministerivaltakunnan purkaminen, lainsäädäntövalta siirretään Pietariin; kansallinen vastustus ja vastarinta sekä taide- ja kulttuurielämän ymmärtäminen kansallisen itsenäisyyden merkiksi.
• 1905–1906 depoitukset ja eduskuntauudistus: Venäjän sisäiseen pakokauhuun liittyen suomalaiset järjestivät laajoja mielenosoituksia ja yleislakon, ja 1906 eduskuntauudistus vapautti äänioikeuden mutta poisti sääty-painotteisuuden; valtioaseman ja oikeuksien laajentaminen koettiin tärkeäksi.
• 1908 venäläistämistoimien uusinta ja 1912 yhdenvertaisuuslaki: Venäjä laajensi valtaansa, mutta Suomen kehitys keskittyi länteen; 1) postilaitos ja 2) valuuttaa koskevat kysymykset pysyivät kiistanaiheina; 3) 1912 yhdenvertaisuuslaki lisäsi mahdollisuuksia suomalaisille asettua hallinnon tehtäviin.
• Eri reaktiot: osa vasemmistosta vastusti, osa passiivisesti; taiteilijat ja kirjailijat vastustivat; yleisesti nähtiin, että venäläistämistoimet olivat sortotoimia.

4.1 Suomalaiset reagoivat venäläistämistoimiin eri tavoin

• Helmikuun manifestista syntyi suuria adresseja ja vastarintaa; suomalaiset katsoivat keisarin hyväntahtoisena, mutta tuo ajatus mureni hyväksynnän puutteeseen.
• Kansallinen taide-elämä ja kulttuuri vahvistuivat venäläistämisvastustuksen kautta; Helsinki ja Pariisin maatalähetykset vahvistivat suomalaista identiteettiä.
• Aktivismi ja terroriteot: Schauman ja Hohenthalin murhat; taide- ja kulttuuritaiteilijoiden rooli; innoittajina kansallinen identiteetti.
• Julkinen keskustelu Venäläistämisestä jakoi yhteiskuntaa: perustuslailliset pyrkivät vastustamaan, mutta arvoihin ja oikeuteen liittyvät kysymykset olivat kiistanalaisia.

4.2 Venäläistämisen keskeyttäminen ja eduskuntauudistus

• Vuoden 1905 rauhattomuudet ja vuoden 1906 eduskuntauudistus; säätövalta siirtyi eduskunnalle, mikä johti uudenlaiseen valtiojärjestykseen. Eduskuntauudistus: äänioikeus kaikille, sukupuolesta riippumatta, ja vähemmistön oikeuksien vahvistaminen; kuitenkin romanien äänioikeus puuttui.
• Eduskuntavaaleissa vuonna 1907 SDP sai suurimman äänisaaliin; köyhä ja porvari äänestivät tasapuolisesti; valtiopäivien toiminta säätää uudenlaisen vallan jakautumisen.
• Venäjän sisäiset mullistukset vuonna 1905–1906; 1907–1912kin venäläistämistoimet jatkuivat; lopulta vuonna 1917 Venäjän helmikuun vallankumouksen myötä Suomella oli mahdollisuus säätää itsenäisyyden ja valtiomuodon ratkaisuja.

5 Ensimmäinen maailmansota ja Suomen itsenäistyminen (HI03.2)

• 5.1 Venäjän vallankumoukset – Suomi tarttuu tilaisuuteen: 1905 yleislakko; 1917 helmikuun manifesti ja autonomiaa koskeva muutos; 1917 bolševikkiten johdon tunnustus; 1917 eduskuntavaalit ja uudenlaisen eduskunnan synty.
• 5.2 Sisällissota jakaa Suomen kahtia: taloudellinen ja sosiaalinen jakautuminen; punaisten ja valkoisten välinen konflikti; 1918 vallankumouksen yhteydessä kuohuvat hetket; 40 000 kuolemaa; suurin osa kuolonuhreista taisteluiden ulkopuolella; lopulta valkoiset voittivat.
• 5.3 Vapaussota vs vallankumous: vuoden 1918 tapahtumien nopea muutos ja terminologia; myöhemmin neutraalit nimet kuten sisällissota tai vuoden 1918 sota yleistyivät; Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla muuttaa historian ymmärtämistä ja antaa äänen sodan hävinneille punaisille.

6 Monarkia vai tasavalta? (HI03.2)

• 6.1 Valkoinen Suomi (1919–1939): Suojeluskunnat, Lotta Svärd; yleinen asevelvollisuus; äänioikeuden laajentuminen; porvarilliset ja työväen vaikutusvalta.
• 6.2 Lapuanliike ja oikeistoradikalismi: AKS, Lapuan liike 1929–1932; Mäntsälän kapina 1932; Tasavallan suojelulaki 1934; lopulta Lapuanliike lakkautettiin Mäntsälässä mutta oikeistoradikalismi jatkoi politiikassa.
• 6.3 Tasa-arvoa ja eheyttämistä: kansallinen eheyttämispolitiikka; torpparilaki 1918; lex Kallio maaseudun tilattomalle väestölle lainan turvin maatilan osto; naisten aseman parantaminen; äänioikeus kunnallisella tasolla 1918; enemmistöhallitukset 1920–1930-luvuilla; yhteiskunnan tasa-arvoistuminen.

7 Suomi toisessa maailmansodassa (HI03.2)

• 7.1 Välirauha (1940): Moskovan rauha; 2–3 vuosikymmentä rauhanoloja, joiden myötä Suomen relationaalinen asema Venäjään muuttui; Karjalan canava; Itä-Karjala, Petsamo; saksalainen kauttakulku; saksalaiset maahantulot lopulta 1940–1941.
• 7.2 Jatkosota (1941–1944): Barbarossa; Hurja sota Neuvostoliittoa vastaan; Itä-Karjalaan miehitys; Mannerheim-linja; Tampereen taistelu; 1944 Moskovan rauhanehdot; Suomen erillissota Saksaa vastaan; Porkkala-lähetysten purkaminen; Lapin sota 1944–1945; sotakorvaukset ja saksalaisten karkottaminen.
• 7.3 Lapin sota: Lapin sota 1944–1945; saksalaisten vetäytyminen; lasten ja siviilien kärsimykset; Lapin sota jälkikaiutukset; rauhan ehdot.
• 7.4 Kotirintama ja siviilien sota: säännöstely; kahdenlaisten ruoka- ja tavarantoimitusten rajoitukset; siviilien kärsimykset; sotalapset; desantit; sotalapset; partisaanit sekä sissisodankäynti; siviiliväestön suojaus ja rajankäynti.

8 Jälleenrakennus (HI03.2)

• 8.1 Vaaran vuodet (1944–1948): Vallankäyttö, Valvontakomissio; sotasyyllisyysoikeudenkäynnit; sisäinen politiikka ja Venäjä; Porkkalan vuokraus; saksalaisten karkottaminen; Suomi pysyy demokraattisena.
• 8.2 Politiikassa palataan normaaliin – kulttuurissa kurkotetaan korkealle: 1945–1950-luvut; sodan jälkeen politiikan vakaantuminen; valtion velka, Verotus, ja sosiaaliturva; kulttuurielämä ja aikaansaannokset; Lapuanliikkeen jälkimainingit.
• 8.3 Suomen ulkopoliittinen linjanveto: Paasikiven linja; YYA-sopimus (1948); Neuvostoliiton paino; 1950-luvun vakiintuminen; ETYK (1975); suomen ulkopolitiikka pysyy ruohonjuuritasolla ja diplomaattisissa suhteissa.
• 8.4 Ulko- ja sisäpolitiikka presidentin käsissä: Kekkonen (1960–1981) ja Koivisto (1982–1994); kahden lautasen politiikka, noottikriisi, suomettuminen; ETYK; perustuslakiuudistus (2000).

9 Hyvinvointivaltion rakentaminen pala palalta (HI03.2)

• 9.1 Pula-ajasta hyvinvointivaltioon: oppivelvollisuus (1921), äitiysavustus (1948), kansaneläkelaki (1944), kansanterveyslaki (1972); varhainen sosiaaliturva ja verotuksen progressiivisuus; elintason nousu ja taloudellinen kasvu.
• 9.2 Peruskoulu ja päiväkoti muuttavat yhteiskuntaa: peruskoulu (1968); oppivelvollisuus ja tasa-arvo; päiväkoti 1970-luvulla; naisten työnjako ja tasa-arvon edistäminen; koulutus ja yhteiskunnallinen kehitys; televisio ja kulttuurimuotoilun murroksia; YK ja ETK-alan kehitys.
• 9.3 Kansainvälistyminen ja teknologinen muutos: Suomen koulutustaso ja maailmanlaajuiset mittarit; korkeakoulutus ja naisten aseman paraneminen; suomalainen muotoilu ja teollisuus; tiede ja teknologia elintason kasvun vetureina.

10 2000-luvun Suomi: hyvinvointivaltio kriisissä (HI03.2)

• 10.1 Suomalaiset muutosten keskellä: EU-, euron, ja Nato -jäsenyydet; EU-jäsenyys 1995, Schengen ja euro; 1999 euroa tilivaluutta, 2002 eurokäteinen; 2012 puhutaan EU:n roolista; vuoden 1990–2000-luvun talouden kyky sopeutua globalisaatioon; 2008 finanssikriisin vaikutukset; Nokian nousu ja lama sekä 2010-luvun haasteet; 2020-luvulle siirtyvät ilmiöt (maahanmuutto, väestön ikääntyminen, julkinen talous).
• 10.2 Globalisaatio ja työmarkkinat: Kirjoitus sekä teollisuuden siirtyminen ulkomaille; ulkoistaminen ja arvoketjujen laajentuminen; sosiaaliturvan kehityksen paineet.

11 2020-luku ja tulevaisuuden haasteet (HI03.2)

• Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen vääristyminen; syntyvyyslasku (1947–2023), 2023 syntyvyys alhaisin kautta tilastointihistorian; maahanmuuton rooli väestönmuutoksessa; EU/NATO-ohjaus; kriisit ja haasteet; Ukrainan kriisi ja pakolaisuus; Suomen asema turvallisuuspolitiikassa.
• 9.4 EU ja Nato: Suomen liittyi EU:iin 1995; yhä laajentuva eurooppalainen integraatio; Nato-jäsenyys 2023; Ukrainaa vastaan käyvä konflikti vahvisti turvallisuuspolitiikan painopisteitä.
• 10.1 Nykykeskustelu ja tulevaisuuden suuntaviivat: hyvinvointivaltion muutos; uusi hybridivaikutus; teknologia ja tekoälyn vaikutukset; some ja mediakentän muutokset; lasten ja nuorten arjen kehitys; koulutus ja tasa-arvon jatkokehitys; sekä kansainvälisen poliittisen kentän muutokset.

Keskeisiä numerot ja syntyvät kytkökset (Lyhyesti)

• 1866–1868: nälkävuodet; kuolleisuus arviolta ~10% väestöstä.
• 1862: ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan; myöhemmin Viipuriin ja Pietariin.
• 1906: eduskuntauudistus (valtiopäivät -> eduskunta; äänioikeus kaikille täysi-ikäisille, sukupuolesta riippumatta).
• 1917: itsenäistyminen Venäjästä; 1917 syntynyt sodan jälkeinen konflikti vaikutti poliittiseen järjestelmään.
• 1918: sisällissota; ~40 000 kuolonuhria; valkoiset vs punaiset; nationalistinen ja ideologinen jakautuminen.
• 1939–1940: talvisota; Moskovan rauha 1940; alueluovutukset; Petsamo; Karjalan kannas; Helsinki-lähetystön ja rintaman varustelu.
• 1941–1944: jatkosota; saksalaisten kanssa kumppanuutta; Itä-Karjalaan miehitys; Mannerheim-linja; Tampereen taistelu.
• 1944–1945: Lapin sota; saksalaisten vetäytyminen; siviilikentät; Porkkala; rauhanehdot Moskovassa 1944.
• 1948: YYA-sopimus; Suomi pysyi puolueettomana suurvaltojen suojeluksessa; Porkkala palautettiin 1955.
• 1952: Helsingin kesäolympialaiset; Armi Kuusela Miss Universe; sotakorvaukset maksettiin loppuun.
• 1995: Suomen EU-jäsenyys; 1999 euro; 2002 käteinen euro. Nato-jäsenyys 2023.
• 1960–1980-luvuilla: hyvinvointivaltion kasvu; koulutus- ja sosiaalipalvelujen laajentuminen; peruskoulun ja päiväkodin rakentaminen; teollistuminen ja kaupungistuminen.
• 2000-luvulla: globalisaation vaikutus; talouskriisit; teknologinen kehitys; telekommunikaatio ja digitalisaatio; some mediat ja uudenlaisen viestinnän aikakausi.

Myönteisiä ja kriittisiä näkökulmia sekä merkittäviä teoksia

• Kansallisen identiteetin vahvistaminen: Kalevala-aiheinen sota ja kulttuurinen vastarinta venäläistämistoimia vastaan; Gallen-Kallela, Sibelius ja muut taiteilijat vaikuttivat kansallistunteen kasvuun.
• Julkinen keskustelu ja historiantulkinnat: uusien historiantulkintojen ilmestyminen vähintään vuosikymmenten välein; 2016 suomalaista fasismia koskevat tulkinnat; uusien lähteiden ja näkökulmien jatkuva esiin nouseminen.
• Eettiset ja filosofiset ulottuvuudet: venäläistämistoimien legitimiteetti; sodan aikana valinta liittoutumisen ja sodan päämäärien välillä; sotarikostutkimus ja muistaminen.

Yhteydet ja real-world relevance

• Suomen historiaa voidaan lukea kautta muun maailman: pienellä maalla on ollut sekä vahva kansallinen identiteetti että riippuvuus ulkomaisista teollisuus- ja talousseurauksista.
• Syntyvät mallisiirrot: peruskoulutus, tasa-arvo ja hyvinvointivaltion rakenne ovat vaikuttaneet EU:n ja kansainvälisen politiikan paradigmoihin.
• Turvallisuuspolitiikka: Paasikiven-Kekkosen linja ja YYA-sopimus määrittelee Suomen ulkopolitiikan linjan kylmän sodan aikana; nykyään EU- ja NATO-jäsenyydet osoittavat muutosta geopoliittisessa kontekstissa.

ext{Esimerkkejä tärkeistä laskentakohdista:}

• ext{BKT growth}_{1920-1938} \ ext{≈ } 3.7\ ext{% per year}

• ext{Sotakorvaukset maksettiin loppuun vuonna } 1952

• ext{EU-jäsenyys vuonna } 1995, ext{ euroa käytössä vuonna } 2002

• ext{Naton jäsenyys Suomessa vuonna } 2023

• connections to previous lectures: historiallinen jatkuvuus ja murros; talousuudistusten vaikutus yhteiskunnan rakennemuutoksiin; sääty-yhteiskunnan mureneminen; transformatiiviset reformit (koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva) vaikuttivat sekä politiikkaan että identiteettiin.

• etiikka ja filosofia: venäläistämistoimet ja sisällissotien trauman käsittely; valtion ja yksilön rooli; kansalaisyhteiskunnan kehittyminen; menestyksen ja kärsimyksen rinnakkaiselo.

• voidaan käyttää seuraavia harjoitustehtäviä: vertaile Suomen ja toisen maan historian tulkintoja, pohdi miksi 1980-luvulla haluttiin kuvaa lottovoitosta ja onko 2010-luvulla samoin; keskity erityisesti kansallisen identiteetin, taloudellisen kehityksen ja ulkopolitiikan suhteisiin.