Kulttuurien tutkimus 3-3.3 / ET3 Kulttuurit

3 Kulttuurien tutkimus

Kulttuurintutkimus tuottaa meille tietoa, joka avartaa maailmankuvaamme, lisää yleissivistystämme ja auttaa meitä hahmottamaan yhteiskuntamme muuttuvia ilmiöitä

3.1 Kulttuurien tutkimus on monitieteellinen ala

kulttuurien tutkimus on oma tieteenalansa, mutta siinä hyödynnetään esim. historiaa, sosiologiaa, uskontotiedettä ja filosofiaa
- esim arkeologia, taidehistoria, folkloristiikka,
Geert Hofstede (1928–2020) jaotteli ja analysoi kulttuureja kuuden ulottuvuuden mukaan
Richard D. Lewis (s. 1930) luokittelee kulttuureja kolmen kategorian mukaan
- lineaariset kulttuurit - aikakäsitys on täsmällinen, tehokkuutta arvostetaan (esim. länsimaat)
- multiaktiiviset kulttuurit - ihmisläheisiä monitoimijoita (esim. Lähi-Itä ja Venäjä)
- reaktiiviset kulttuurit - kuuntelevia ja kärsivällisiä (esim. Aasia)
kuvailee kulttuurien ja eri maiden välisiä eroja myös esimerkiksi niiden totuuskäsitysten avulla (joissakin kulttuureissa totuus on neuvoteltavissa, toisissa se pragmaattisesti hyväksytään)
semiotiikka tutkii kulttuurin kielellisiä merkityksiä
- merkkioppi, tutkii kielen ja todellisuuden välistä merkitystä
Roland Barthes (1915–1980) jaotteli merkityksellistämisen (mikä merkitys sanalla on?) prosessin kahteen tasoon
- detonaatio - sanan kaikkein ilmeisin ja selkein vastine
- konnotaatio - sanaan liitetty lisämerkitys

3.2 Kulttuurien tutkimuksen välineitä

Kulttuureita tutkitaan eri menetelmillä
- kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, kuten havainnointi, kirjalliset lähteet
- kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, tilastotieto
haastattelut ja kyselytutkimukset
- voidaan saada selville esimerkiksi asenteisiin, arvoihin tai uskomuksiin liittyviä tietoja
- aineisto kootaan usein tilastolliseen muotoon
kenttätutkimus
- tutkija osallistuu ja havainnoi tutkimusryhmää
- osallistuva havainnointi - emic, aktiivista havainnointia ryhmän sisällä
- ulkopuolinen tarkkailu - etic, passiivista tarkkailua ryhmän ulkopuolella