Untitled Flashcards Set

• Euroopan arvot on kirjattu perussopimukseen. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan niitä.

• Arvot ovat ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisoikeudet.

• Ihmisoikeudet on Euroopassa kirjattu perusoikeuskirjaan. Ne ulottuvat laajalle ihmisten elämään.

• Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee ihmisoikeuksien loukkauksia.

• Eurooppalaiset arvot eivät toteudu samalla tavoin kaikissa Euroopan maissa. Arvojen tärkeysjärjestys vaihtelee sekä se, miten niitä edistetään.

Euroopan unioni vahvistaa eurooppalaisia arvoja

EU:n tavoitteena on edistää rauhaa ja eurooppalaisten hyvinvointia. Sen lisäksi sen päämääriin kuuluu eurooppalaisten arvojen edistäminen. Tavoitteena on, että kaikki voivat elää yhteiskunnassa, jossa vaalitaan “osallisuuden, suvaitsevaisuuden, oikeusvaltion, solidaarisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita”.

Arvot on kirjattu vuonna 2009 voimaan tulleeseen Lissabonin sopimukseen ja EU:n perusoikeusasiakirjaan. Unionin jäsenmaat ovat hyväksyneet sopimukset. Näin ne ovat sitoutuneet noudattamaan ja edistämään yhteisesti sovittuja arvoja.

EU:n keskeiset arvot jakautuvat kuuteen osaan, joita ovat ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisoikeudet. Ihmisarvon loukkaamattomuus on kaikkien perusoikeuksien pohjana. Vapaus merkitsee esimerkiksi vapautta liikkua vapaasti unionin alueella, ajatuksen ja uskonnon vapautta ja sananvapautta. EU:n perusoikeuskirjassa on lueteltu kaikki EU:n kansalaisten vapausoikeudet.

EU:n toiminta perustuu demokratiaan. Käytännössä se näkyy muun muassa siinä, että täysi-ikäisillä unionin kansalaisilla on oikeus osallistua vaaleihin joko kotimaassaan tai Euroopan parlamentin vaaleissa. Tasa-arvo merkitsee ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä sekä pyrkimystä muun muassa sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että kaikkien EU:n alueella toimivien tuomioistuinten on oltava riippumattomia eivätkä muut vallankäyttäjät saa puuttua niiden toimintaan. Tuomioistuinten päätöksiä on kunnioitettava. Periaate merkitsee myös sitä, että EU:n oman toiminnan on pohjauduttava lakeihin ja unionin perussopimuksiin. Unioniin liittyvissä asioissa jäsenvaltiot ovat luovuttaneet korkeimman tuomiovallan unionin omalle tuomioistuimelle.

EU:n kansalaisilla on oikeus asettua asumaan mihin tahansa unionin jäsenmaahan. Heidän turvanaan ovat eurooppalaiset perusoikeudet, jotka antavat oikeuden äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomessa vakituisesti asuvat EU:n kansalaiset voivat äänestää kunnallisvaaleissa. Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat asettuneet asumaan Espanjaan ja muihin Välimeren alueen maihin. Useimmat ovat eläkeläisiä. Nizzan pormestari (kuvassa keskellä) tervehtii Etelä-Ranskassa joulua viettäviä suomalaisia vuonna 2017.

Perusoikeuskirja takaa ihmisoikeudet Euroopassa

Kaikista laajimman kokonaisuuden eurooppalaisia arvoja muodostavat ihmisoikeudet, joista käytetään myös perusoikeuksien nimitystä. Ne on koottu kaikkia EU:n jäsenvaltiota sitovaan EU:n perusoikeuskirjaan. Siinä lueteltujen perusoikeuksien taustalla on kansainvälisissä sopimuksissa, kuten YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, luetellut oikeudet.

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta on Euroopassa yksittäisten valtioiden lisäksi EU:n toimielinten, eurooppalaisten viranomaisten ja Euroopan neuvoston yhteydessä toimivan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vastuulla.

Sekä perus- että ihmisoikeuksissa tavoitellaan samantyyppisiä asioita, mutta oikeudellisesti erilaisin keinoin. Kansainväliset ihmisoikeudet on vahvistettu kansainvälisessä oikeudessa, valtioiden välisissä sopimuksissa ja julistuksissa. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistus on toiminut ohjenuorana valtioita velvoittaville sopimuksille ja kansainväliselle oikeudelle.

Perusoikeudet eroavat kansainvälisesti määritellyistä ihmisoikeuksista siinä, että ne pohjautuvat jonkin valtion tai EU:n omaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi Suomessa maan oma perustuslaki takaa kaikkien Suomessa olevien ihmisten perusoikeudet. Lisäksi ihmisten turvana ovat EU:n perusoikeuskirjan mukaiset oikeudet. Yhdessä nämä ovat kansainvälisiä ihmisoikeuksia kattavampia, ja niissä kerrotaan oikeuksista yksityiskohtaisemmin. Perusoikeudet eivät koske pelkästään Suomen tai EU:n omia kansalaisia, vaan kaikkia valtion tai unionin alueella oleskelevia ihmisiä.

Yksi EU:n perusoikeus on muun muassa kattava syrjinnän kielto. Ihmisiä ei saa syrjiä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Eurooppalaisilla on myös oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Oikeuksiin kuuluu myös se, että ihmisillä on oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Perusoikeudet ulottuvat laajalle ihmisten elämään, ja valtaosa niiden toteutumisesta on unionin jäsenvaltioiden vastuulla. Kunkin jäsenmaan omissa laeissa säädetään tarkemmin siitä, miten oikeudet toteutuvat ihmisten arjessa. Lisäksi viranomaisten on otet tava ihmisten perusoikeudet huomioon kaikessa toiminnassaan.

EU-kansalaisten perusoikeuksien toteutumista valvoo Euroopan unionin perusoikeusvirasto. Se antaa jäsenmaille neuvoja siitä, miten perusoikeuksia koskevaa EU-lainsäädäntöä pitää soveltaa.

Euroopassa asuu ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka eivät koe heille syntymässä määriteltyä sukupuolta oikeaksi. Heidän oikeuksistaan määritellä oma sukupuolensa säädellään niin kutsutulla translailla. Joidenkin Euroopan maiden translait loukkaavat järjestöjen mukaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sukupuolen juridiselle vahvistamiselle on asetettu lääketieteellisiä sekä muita ehtoja, jotka loukkaavat ihmisten itsemääräämisoikeutta. Amnestyn mukaan lakeja pitäisi muuttaa niin, että jokainen henkilö saisi itse päättää omasta sukupuolestaan. Näin on tehty muun muassa Tanskassa ja Norjassa. Miss Espanja Angela Ponce osallistui ensimmäisenä transnaisena Miss Universum -kilpailuun Thaimaassa vuonna 2018.

Ihmisoikeustuomioistuin ihmisten turvana

Mikäli jonkun ihmisen oikeuksia on loukattu, on asia mahdollista saada Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi. Ensin asia on käsiteltävä valtion omissa tuomioistuimissa. Niiden päätöksistä on kuitenkin mahdollista valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jonka päätökset velvoittavat jäsenvaltioita.

Jos ihmisoikeustuomioistuin katsoo jonkun yksilön oikeuksia loukatun, voi se määrätä niitä rikkoneen valtion maksamaan korvauksia tai muuttamaan toimintaansa. Vuonna 2020 EIT teki ratkaisun, jossa se katsoi Suomen valtion rikkoneen kymmenen kouluampumisessa kuolleen nuoren oikeutta elämään. Isku tapahtui Kauhajoella vuonna 2008. Tuomioistuin oli sitä mieltä, että paikallisen poliisin olisi pitänyt ottaa ampujalta ase pois, koska hänestä oli saatu hälyttäviä tietoja.

Euroopan unionin lisäksi myös muut järjestöt edistävät ihmis- ja perusoikeuksia Euroopassa. Euroopan neuvosto on toisen maailmansodan jälkeen perustettu järjestö, jonka tehtävänä on demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen paitsi Euroopassa myös sen lähialueilla. Se ei ole EU:n toimielin, joskin kaikki unionin jäsenmaat ovat myös sen jäseniä.

Euroopan valtioiden lisäksi Euroopan neuvoston jäseninä on aiemmin Neuvostoliittoon kuuluneita Keski-Aasian valtioita, eli sen jäsenkunta on huomattavasti EU:ta laajempi. Euroopan neuvosto valvoo jäsenmaitaan ja antaa niille suosituksia ja ohjeita demokratian ja ihmisoikeuksien parantamiseksi. Sillä ei kuitenkaan ole Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kaltaisia valtuuksia tehdä valtioita velvoittavia päätöksiä.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJIn historia juontaa juurensa kylmään sotaan. Helsingissä allekirjoitettiin vuonna 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirja, jossa sitouduttiin edistämään ihmisoikeuksia. ETYJ tarjoaa mahdollisuuden jäsenmaille vuoropuheluun turvallisuuteen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Se ei ole osa Euroopan unionia. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi myös Yhdysvallat ja Kanada ovat sen jäseniä. ETYJin vaalitarkkailijat valvovat vaaleja pyrkien ehkäisemään vaalivilppiä. Tarkkailijat valvoivat Pohjois-Makedonian presidentinvaaleja vuonna 2019.

Euroopan maat eroavat toisistaan arvoiltaan

Vaikka kaikki EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet yhteisiin arvoihin, eivät ne toteudu samalla tavoin kaikkialla. Viranomaiset eri maissa eivät välttämättä aina edistä ihmisten perusoikeuksia. Sellaisetkin maat, jotka ovat jo pitkään olleet hyvin toimivia demokratioita ja oikeusvaltioita, välillä rikkovat asukkaidensa oikeuksia joko tahtoen tai tahtomattaan. Suomessa on jo pitkään keskusteltu saamelaisten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Myös muissa maissa on kielellisiä ja muita vähemmistöjä, joiden kohdalla unionin yhteiset perusarvot eivät toteudu.

Eurooppalaisia arvoja ei myöskään kaikkialla tulkita samalla tavoin. Sellaiset perusarvot kuin vapaus ja tasa-arvo eivät välttämättä tarkoita samaa asiaa kaikkialla Euroopassa. Pohjoismaissa tasa-arvo tarkoittaa ihmisten konkreettista tasavertaisuutta, joka näkyy muuta Eurooppaa tasaisempana tulonjakona. Ihmisten tulojen ja varallisuuden eroja tasataan tulonsiirroilla ja verotuksella.

Iso-Britanniassa ja unionin itäisissä jäsenmaissa tasa-arvo merkitsee enemmänkin mahdollisuuksien tasa-arvoa, joissa ihmisille pyritään takaamaan samanlaiset lähtökohdat menestyä elämässään. Lopputuloksena voi kuitenkin olla tilanne, jossa tuloerot ovat suuret, koska jotkut onnistuvat muita paremmin pääsemään tavoitteisiinsa. Esimerkiksi Virossa tuloeroja ei juurikaan tasata verotuksen keinoin.

Myös arvojen tärkeysjärjestys voi vaihdella. Jossakin maassa saatetaan pitää tärkeimpinä arvoina yksilön oikeutta työhön ja toimeentuloon ja vastaavasti vähemmän tärkeänä ihmisten oikeutta puhua ja käyttää oman vähemmistöryhmän kieltä ja ylläpitää sen kulttuurisia perinteitä.

Keskiajalta alkaen Euroopassa asuneet romanit ovat olleet vainon ja väkivallan kohteena. Suomessa romaneja tiedetään asuneen 1500-luvulta alkaen. Euroopassa romaneja on yli 10 miljoonaa ja Suomessa heitä on noin 11 000. EU-maista suurimmat romanivähemmistöt ovat Romaniassa ja Bulgariassa, joissa suurin osa romaneista elää köyhyysrajan alapuolella. Maiden liittyminen EU:n jäseniksi vuonna 2007 toi romaneiden kokemat vaikeudet päivänvaloon. Eurooppalaisiin kaupunkeihin ilmaantui parempien elinolojen perässä kulkevia romanikerjäläisiä.

Liberaalit ja konservatiivit vastakkain

Euroopan unionin itäisissä jäsenmaissa, kuten Puolassa ja Unkarissa, ajatellaan monista asioista Hollannin ja Ranskan kaltaisia Länsi-Euroopan maita konservatiivisemmin. Arvokonservatiivisessa ajattelussa painotetaan perinteisiä perhearvoja, kuten avioliittoa miehen ja naisen välisenä suhteena, ja suhtaudutaan epäillen mahdollisuuksiin vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Liberaaleissa Länsi-Euroopan maissa korostetaan enemmän yksilön vapauksia eli individualismia, kun taas esimerkiksi perheen ja suvun merkitys on korostuneempi eteläisessä Euroopassa. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet toteutuvat unionin alueella parhaimmin Länsi-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Maailmanlaajuisessa vertailussa kaikki Euroopan maat ovat kuitenkin yhteiskuntia, joissa pidetään keskeisenä yksilön oikeuksia ja kunkin ihmisen mahdollisuuksia elää omaa elämäänsä haluamallaan tavalla.

On kuitenkin huomattava, että kaikki ihmiset eivät maiden sisälläkään ajattele arvoista samalla tavoin. Kuten Suomessa, myös muissa Euroopan maissa yhteiskunta jakautuu sisäisesti arvoiltaan. Ihmisryhmien välillä on eroja muun muassa perinteisellä poliittisella vasemmisto–oikeisto-akselilla, liberaalien ja konservatiivien välillä, nationalistisesti ja kansainvälisesti ajattelevien, kaupunkien ja maaseudun asukkaiden sekä eri ikäisten ihmisten välillä. Tällaiset erot ovat usein maiden välisiä eroja suurempia.

Monet ovat sitä mieltä, että Euroopassa yleiset yksilön oikeuksia ja demokratiaa korostavat arvot ovat niin tärkeitä, että niitä pitäisi noudattaa Euroopan lisäksi koko maailmassa. Tällaista ajatusta eurooppalaisten arvojen globaalista yleispätevyydestä kutsutaan arvoihin liittyväksi universalismiksi.

Rakkaus ei tunne rajoja, mutta seksuaalivähemmistöjen asema vaihtelee eri puolilla Eurooppaa. Puolassa yli 100 kuntaa ja kaupunkia julistautui vuosina 2019–2020 “LGBT-vapaiksi vyöhykkeiksi”. Kansallis-konservatiivisten puolueiden johtamat kunnat ja kaupungit vastustavat seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaista kohtelua. Euroopan parlamentti otti asiaan kantaa vuonna 2020 ja tuomitsi vyöhykkeiden perustamisen äänin 463–107. Kysymys jakaa vahvasti puolalaisia, ja liberaalit ovat yrittäneet kääntää kehityksen suunnan. Katowicen kaupungissa 2020 järjestetyssä Pride-kulkueessa useat sadat LGBT-aktivistit vastustivat sukupuolivähemmistöjen syrjintää.

Uskonto ja arvot

Uskonnon vaikutus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on katolisissa maissa yleisesti ottaen suurempi kuin protestanttisissa maissa. Esimerkiksi Irlannissa, Puolassa ja Italiassa katolisella kirkolla on merkittävää vaikutusvaltaa yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin.

Katolisessa kirkossa suhtaudutaan kriittisesti ehkäisyyn ja naisten oikeuteen keskeyttää raskaus abortilla, mikä on vaikuttanut Irlannin ja Puolan muita maita tiukempaan lainsäädäntöön näissä kysymyksissä. Irlannissa abortti sallittiin vuonna 2018, kun maan kansalaisten enemmistö hyväksyi sen kansanäänestyksessä.

Muissakin maissa on uskonnolla kuitenkin oma vaikutuksensa ihmisten arvomaailmaan. Pohjoismaissa luterilaisuus on vaikuttanut hyvinvointivaltion taustalla oleviin arvoihin. Kirkko on niissä halunnut antaa valtiolle ja kunnille keskeisen roolin peruspalvelujen, kuten koulujen, terveydenhoidon ja ihmisten toimeentulon turvaajana. Katolisissa maissa nojataan enemmän kirkkoon ja yksittäisten ihmisten hyväntekeväisyyteen.

Ranskassa valtio ja uskonnon harjoittaminen on erotettu toisistaan, millä on haluttu korostaa sitä, että uskonto kuuluu ihmisten yksityiseen elämään eikä julkiseen vallankäyttöön. Globaalissa vertailussa eurooppalaiset yhteiskunnat ovat maallistuneita eli sekularisoituneita eli ihmisten uskonnollisuus on niissä ajan mittaan vähentynyt.

Katolisen kirkon vaikutus on vahva Irlannissa vallitseviin seksuaalisuutta koskeviin normeihin. Ehkäisy oli laitonta vuoteen 1980 asti, minkä jälkeenkin ehkäisyvälineiden hankkiminen oli hankalaa. Raskaudenkeskeytys eli abortti oli harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kielletty vuoteen 2018 asti, jolloin se hyväksyttiin kansanäänestyksessä. Abortin laillistamista kannattaneet vetosivat äänestystä edeltävässä kampanjassa naisten oikeuteen määrätä omasta kehostaan.

Kielten ja kulttuurien mosaiikki

Tyypillistä Euroopalle on, että sen valtioiden kansalaisilla on vahva kansallinen identiteetti. Taustalla on vuosisatainen yhteinen historia ja 1800-luvulta alkaen kaikkialla Euroopassa voimistunut kansallisuusaate eli nationalismi. Sen rinnalle on muodostunut yhteinen eurooppalainen identiteetti, joka kuitenkin harvoissa maissa on kansallista identiteettiä vahvempi. Maita, joissa eurooppalainen identiteetti on kansallista identiteettiä vahvempi, ovat Saksa ja Benelux-maat. Nuoremmat ikäluokat kokevat itsensä kuitenkin muuallakin vanhempiaan eurooppalaisemmiksi.

Merkittävä kansalliseen identiteettiin vaikuttava tekijä on äidinkieli. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä. Se tarkoittaa, että kaikki EU-lait ja viralliset asiakirjat ovat saatavilla näillä kielillä. Euroopan kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ja sen ylläpitäminen on keskeinen unionin tavoite.

Kielelliset oikeudet ovat keskeinen EU-kansalaisen perusoikeus. Virallisten kielten lisäksi Euroopassa on lukuisia vähemmistökieliä, joiden puhujien asema kuitenkin vaihtelee kunkin maan omien olosuhteiden mukaan.

Saamelaiset on Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu Pohjoismaissa 50 000–100 000 henkeä. Lukumäärän arviointiin vaikuttaa se, kenen katsotaan täyttävän saamelaisen kriteerit. Suomen noin 10 000 saamelaisesta puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään 3 000. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Suomen valtiota saamelaisten huonosta kohtelusta. Suomensaamelaisen ohjaajan Suvi Westin dokumenttielokuva Eatnameamet - hiljainen taistelumme (2021) kuvaa saamelaisten kamppailua oman kulttuurinsa ja identiteettinsä puolesta.