KPL 4 Tasapaino järkkyy ja murenee

Tasapaino järkkyy ja murenee – Muistiinpanot

1. Ensimmäisen maailmansodan taustat

  • Sota syttyi vuonna 1914.

  • Syyt:

    • Rakenteelliset syyt (pitkän aikavälin kehitys).

    • Ajankohtaiset poliittiset syyt.

  • 1800-luvun alussa luotu Euroopan tasapainojärjestelmä ei enää kestänyt valtioiden muutoksia.

2. Suurvaltojen liittokunnat

Kolmiliitto (1882)

  • Saksa

  • Itävalta-Unkari

  • Italia

Ranskan ja Venäjän kaksiliitto (1893)

  • Yllättävä liitto:

    • Ranska = tasavalta

    • Venäjä = itsevaltainen keisarikunta

  • Yhdistävä tekijä: Saksan uhka

  • Ranska tuki Venäjää taloudellisesti.

Entente (1904–1907)

  • Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä.

  • Ei virallinen puolustusliitto, mutta käytännössä vastakkainen blokki kolmiliitolle.

  • Iso-Britannia huolestui Saksan laivaston kasvusta.

➡ Eurooppa jakautui kahteen vastakkaiseen liittokuntaan → kriisi saattoi vetää kaikki suurvallat sotaan.

3. Saksa “hermostuneena suurvaltana”

  • Saksan ja Italian yhdistyminen muutti tasapainoa.

  • Saksa koki asemansa liian heikoksi voimavaroihinsa nähden.

  • Pelko Venäjän teollistumisesta.

  • Saksa halusi johtavan aseman Euroopassa.

4. Nationalismin merkitys

  • Nationalismi teki sodasta kansojen sodan, ei vain hallitsijoiden.

  • Lisäsi:

    • Viholliskuvia

    • Sodan tuhoisuutta

    • Kansalaisten sitoutumista

Esimerkkejä:

  • Saksan ja Italian yhdistyminen.

  • Balkanin sodat (1912–1913).

  • Balkanilla:

    • Itävalta-Unkari

    • Venäjä

    • Osmanien valtakunta

    • Serbia (Suur-Serbia-ajatus)

➡ Balkanin kriisit olivat keskeinen syy sodan syttymiseen.

5. Kansallisuuskysymykset ja viholliskuvat

Ranska vs. Saksa

  • Ranska menetti Elsassin ja Lothringenin 1871.

  • Alueiden takaisin saaminen oli keskeinen tavoite.

  • Nationalismi vahvistui kouluopetuksessa.

  • Kansallissymbolit:

    • La Marseillaise

    1. heinäkuuta (vallankumouksen muistopäivä)

Itävalta-Unkari

  • Saksalaiset ja unkarilaiset hallitsivat.

  • Puolalaiset, romanialaiset ja Balkanin kansat alistetussa asemassa.

Muut esimerkit

  • Baltia: saksalainen yläluokka, venäläinen hallinto.

  • Kreikka: Suur-Kreikka-ajatus.

  • Irlanti: pyrkimys irtautua Isosta-Britanniasta.

  • Espanja: baskit ja katalaanit.

6. Sosialismi ja luokkavastakkainasettelu

  • Marxismi korosti luokkataistelua.

  • Työväenliike ei yleensä kannattanut väkivaltaa, mutta:

    • Luokkaviha syvensi vastakkainasettelua.

  • Maailmansodan loppuvaiheessa → vallankumouksia ja sisällissotia.

7. Teollistuminen ja propaganda

  • Kaupungistuminen ja sanomalehdet levittivät viholliskuvia tehokkaasti.

  • Vaalitaisteluissa totuttiin vastakkainasetteluun.

  • Massat vedettiin mukaan politiikkaan.

8. Optimismi sodan taustalla

  • Uskottiin edistykseen ja parempaan tulevaisuuteen.

  • Ei suurta Euroopan sotaa vuosisataan.

  • 1800-luvun sodat:

    • Lyhyitä

    • Pieniä armeijoita

  • Balkanin sodat näyttivät lyhyiltä ja ratkaisevilta.

➡ Ei osattu kuvitella pitkää, totaalista maailmansotaa.

9. Haagin rauhankonferenssit (1899, 1907)

  • Koollekutsujat:

    • Nikolai II

    • Theodore Roosevelt

  • Sovittiin:

    • Rauhanvälityksestä

    • Sodankäynnin säännöistä

  • Vahvistivat uskoa sivistyneeseen kehitykseen.

  • Sodan pelko jopa väheni.

10. Innokkuus sodan alussa (1914)

  • Sodan uskottiin:

    • Olevan lyhyt

    • Sankarillinen

    • Voitokas

  • Ei uskottu yhteiskuntien muuttuvan.

  • Nationalistit uskoivat sodan “jalostavan” kansakuntaa.

  • Painostus värväytyä armeijaan (esim. Britanniassa).

  • Myös monet sosialistit tukivat sotaa isänmaallisuuden vuoksi.

11. Toisinajattelijat

  • Edward Grey: “Valot sammuvat Euroopassa.”

  • Grigori Rasputin: varoitti sodan johtavan vallankumoukseen.

  • Jean Jaurès:

    • Antimilitaristi

    • Vastusti sotaa

    • Murhattiin heinäkuussa 1914.

Keskeinen ajatus

Euroopan suurvaltojen liittoutuminen, nationalismin voimistuminen, kansallisuuskysymykset ja yleinen usko edistykseen loivat tilanteen, jossa sota nähtiin todennäköisenä mutta hallittavana. Kun kriisi syttyi, koko järjestelmä romahti ja Eurooppa ajautui maailmansotaan.