Untitled Flashcards Set

Keskiajan sääty-yhteiskunta

1)Maallinen rälssi, myöh. aatelisto

Verovapaus ratsupalvelusta vastaan

Oikeus korkeimpiin virkoihin

(Suomessa esim. tuomareita, vouteja,

piispan asemiehiä)

Valtaneuvostoon mahtavimmat ylimykset

Rälssisuvuista n. 1500-luvulla aatelisto

2)Hengellinen rälssi = papisto

Verovapaus

Verotusoikeus

Oma tuomiovalta, ns. kanoninen oikeus

Itsehallinto, valitsivat omat

virkamiehensä

Piispat kuuluivat valtaneuvostoon

Kristillisen opin levitys, kansansivistys,

hyväntekeväisyys

3) Porvaristo

Yksinoikeus kauppaan ja käsityöhön

Veronmaksu

Raadit keskiajalla käyttivät hallintovaltaa

kaupungeissa

Saksalaisten kauppiaiden osuus

merkittävä, vähentyi keskiajan lopulla

Ulkomaankauppaoikeudet kaupungille

kuninkaalta

4)Talonpojat, yhteinen kansa

Velvollisuudet:

Veronmaksu

Sotamiehiä

Rakensivat linnat ja kirkot, tiet, sillat jne.

Kyyditys ja kestitys kruunulle

Oikeudet:

Muiden säätyjen tavoin oikeus lähettää

edustajansa kuninkaanvaaliin, oikeus vedota

kuninkaaseen ja pitäjien itsehallinto keskiajalla

HUOM! Suomalainen talonpoika ei vaipunut

maaorjan asemaan , kuten useimmissa muissa

Euroopan maissa keskiajalla tapahtui

4. Ruotsin maallinen valta laajenee Suomeen

Tietoisku: Keskiajan hallinto Suomessa

5

Forum Historia

Kuningas

Ruotsin kuninkaan valitsivat keskiajalla Moran kiville kokoontuneet

maakuntien mahtimiehet ja talonpoikien ja pappien edustajat.

Suomalaiset saivat oikeuden osallistua vaaliin 1360-luvulla.

Kuninkaan valta kasvoi keskiajalla, mutta se ei vielä ulottunut

tehokkaasti valtakunnan kaukaisimpiin kolkkiin. Valituksi tultuaan

kuningas tekikin kuninkaan kierroksen valtakunnan eri osissa

näyttääkseen valtaansa.

Kuningas päätti valtakunnan asioista ja esim. oikeudenkäytöstä, mutta

esim. uusien verojen määräämiselle hän tarvitsi maakuntakäräjien

vahvistuksen.

Tarvittaessa kuningas kutsui avukseen valtaneuvoston, joka koostui

korkeista virkamiehistä, ylimyksistä ja piispoista.

Forum Historia 5, Luku 4

Linnat ja linnaläänit

Linnat olivat maallisen vallan tärkeimpiä keskuksia keskiajalla.

Turun, Hämeen ja Viipurin linnat rakennettiin 1200–1300-lukujen

vaihteessa, Olavinlinna Savoon 1400-luvun lopulla.

Valtakunta oli jaettu linnanpäälliköiden johtamiin linnalääneihin.

Linnanpäällikkö huolehti puolustuksen järjestämisestä ja verojen

keräämisestä, mutta myös oikeuden jakamisesta ja hallinnosta.

Linnoista käsin valvottiin kruunun etua ja resursseja. Linnaläänit eivät

periytyneet vaan palautuivat aina kuninkaalle.

Forum Historia 5, Luku 4

Paikallishallinto

Nimismiehet olivat talonpoikien edustajia ja paikallisia yhdysmiehiä

kruunun suuntaan. He:

keräsivät veroja

järjestivät käräjiä, joissa ratkaistiin rikos- ja riita-asioita ja hoidettiin

alueen yhteisiä asioita (kuten teiden rakentamista, yhteismetsien

hoitamista ja rajankäyntejä)

järjestivät kruunun virkamiesten kestityksen

hoitivat viestien välitystä kruunulta kansalle

Kirkko oli tärkeä paikallishallinnon hoitaja ja joka pitäjässä olikin oma

seurakunta.

Kristinusko saapuu

Vaikutteita kauppiaiden mukana 500-luvulta lähtien

1000- ja 1100-luvuilla mahdollisesti lähetyssaarnaajia

Skandinaviasta ja Englannista

ensimmäisinä kristityiksi kääntyivät Lounais-Suomen asukkaat

kääntymisestä oli hyötyä kaupankäynnissä kristittyjen

eurooppalaisten kanssa

kristikunta jakaantui kahtia 1054 katoliseksi ja ortodoksiseksi

kirkoksi 🡪 Suomi lännen ja idän kirkkojen rajamailla

Forum Historia 5, luku 3

Ruotsalaisten retket Suomeen

1. (risti)retki

noin vuonna 1155

mahdollisesti ruotsalaisen kuninkaan järjestämä ryöstöretki

retken historiallisuudesta ei varmuutta

2. (risti)retki

ruotsalaisten retki Hämeeseen 1200-luvulla

tämänkään retken historiallisuudesta ei ole varmuutta

retkestä on kerrottu ruotsalaisessa keskiaikaisessa

riimirunossa, Eerikinkronikassa

Hämeen linna rakennettiin 1200-luvun lopulla

Forum Historia 5, luku 3

Ruotsalaisten retket Suomeen

3. (risti)retki

ruotsalaisten retki Karjalaan 1200-luvun lopulla, vastaisku

novgorodilaisten aiemmalle hävitysretkelle

ruotsalaiset valtasivat Karjalan kannaksen eteläosan ja

aloittivat Viipurin linnan rakentamisen

Forum Historia 5, luku 3

Pähkinäsaaren rauha 1323

päätti Ruotsin ja Novgorodin väliset vihollisuudet ja

vakiinnutti niiden valta-alueet

sopimus vakiinnutti myös lännen ja idän kirkkojen alueet

Ruotsin valtakunnaksi muotoutui 1300-luvun alkuun tultaessa

svealaisten, götalaisten ja suomalaisten alueiden kokonaisuus

Ruotsin alueelta muutti Suomeen paljon väestöä

KPL:8 Kustaa Vaasan keskeiset uudistukset Suomen

osalta olivat mm. :

- 1) verouudistus ja Helsingin perustaminen

- 2) uudisasutuksen suosiminen ja Suomi Juhanan

herttuakunnaksi (tästä etsi tietoa netistä)

- 3) reformaatio ja M. Agricolan työ

- 4) hallinnon ja rangaistusten uudistaminen

Arvioi uudistuksen osalta sen merkitystä/vaikutuksia