KPL 9 Uuden suursodan uhka

Uuden suursodan uhka ja ydinasetalous

  • Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välit heikkenivät: yhteiset viholliset olivat kukistettu, ja ideologinen vastakkainasettelu nousi esiin.

  • Ydinaseiden merkitys: Neuvostoliitto kehitti ydinaseohjelmansa sodan jälkeen; ensimmäiset ydinasevallat olivat USA (1945), Neuvostoliitto (1949), Iso-Britannia (1952), Ranska (1960) ja Kiina (1964). Uhka ydinsodasta loi kauhun tasapainon, jossa ydinsodan riski piti osapuolet kurissa.

  • Ydinaseteknologia muutti kansainvälistä politiikkaa peruuttamattomasti; ydinasevaltioiden voima perustui pelkoon, ei vain käyttöön.


YK:n ja UNHCR:n rooli

  • Yhdistyneet kansakunnat (YK) perustettiin 1945 estämään valtioiden välisten konfliktien eskaloituminen sodaksi.

  • UNHCR, YK:n pakolaisjärjestö, perustettiin 1950 hoitamaan toisen maailmansodan jälkeistä valtavaa pakolaisongelmaa.

  • Nykytoiminta: UNHCR suojelee pakolaisia, pakolaisleirejä ja toimii kriisialueilla. Lisäksi se tukee kotouttamista, palautuksia ja hätäapua ympäri maailmaa.


Euroopan jälleenrakennus

  • Suuri osa Euroopasta tuhoutui sodassa, erityisesti Saksan kaupungit.

  • Pakolaiskysymys: 20 miljoonaa ihmistä kodeistaan, miljoonat sotavangit ja pakolaisleirit.

  • Nürnbergin oikeudenkäynnit: natsijohtajat tuomittiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Samankaltaisia tuomioita on annettu myöhemmin myös muun muassa Jugoslavian ja Ruandan kansanmurhien oikeudenkäynneissä kansainvälisissä tribunaleissa.


Kylmä sota ja Saksan kysymys

  • Eurooppa jakautui rautaesiripun myötä kahteen ideologiseen leiriin (Churchillin puhe, 1946).

  • Yhdysvallat pyrki Trumanin opin mukaisesti estämään kommunismin leviämisen: taloudellinen apu (Marshall-apu) vahvisti länsimaiden asemaa.

  • Neuvostoliitto puolestaan muodosti puskurivyöhykkeen Itä-Eurooppaan: kommunistiset kansandemokratiat, sananvapauden tukahdutus, taloudellinen kollektivointi, teollistaminen, turvallisuuspalvelun valvonta.

  • Berliinin saarto 1948–1949 ja ilmasilta osoittivat länsivaltojen sitoutumisen. Tämä loi perustan Naton (1949) ja Varsovan liiton (1955) syntymiselle.


Neuvostoliitto sodan jälkeen

  • Sotavauriot, vankileirit ja pakkokarkotukset itäisillä alueilla (Baltia, Ukraina).

  • Stalinin kuolema 1953 → Hruštšovin valta, suojasää, osittainen liberalisaatio.

  • 1960-luvulla kontrolli ja sensuuri kiristyivät jälleen.


Yhdysvallat sodan jälkeen

  • Nopea vaurastuminen, keskiluokan nousu, koulutuksen laajentuminen sotaveteraaneille.

  • Kommunismi esitettiin absoluuttisena vihollisena: propagandaa, Hollywoodia ja mediaa käytettiin tukena.

  • Rotuerottelun purkaminen alkoi 1948 (armeija) ja laajemmin 1950-luvun puolivälin jälkeen.