HI01.2

A

aateli, yhteiskunnan ylin ryhmä, jonka asema perustui alun perin (keskiajalla) sotapalvelukseen ja maaomistukseen, myöhemmin syntyperään

alemannit, germaaneja, jotka asuivat nykyisten Saksan ja Ranskan alueilla myöhäisantiikissa ja varhaiskeskiajalla

ammattikunnat, samaa ammattia harjoittavien muodostamia yhteenliittymiä, jotka kontrolloivat ammattiin pääsyä ja valvoivat jäsentensä etuja keskiajalta 1800-luvulle

antiikki, muinaisaika, erityisesti Välimeren alueen kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin aika, noin 1000 eaa.–500 jaa. 

antroposeeni, teollistumisen myötä alkanut geologinen ajanjakso, jonka aikana ihmisen toiminnan katsotaan saaneen aikaan geologisiin voimiin verrattavia muutoksia

arkeologinen tutkimus, muinaisjäännösten tutkimus, jossa tarkistetaan löytöpaikkoja, tehdään kaivauksia sekä käsitellään ja tulkitaan eri menetelmien avulla näin syntynyttä aineistoa

astrolabi, varhainen tähtitieteellinen mittauslaite, jonka avulla merenkävijät pystyivät navigoimaan

Atlantin kolmiokauppa, kaupan muoto, jossa Euroopasta kuljetettiin teollisuustuotteita Afrikkaan, missä tavarat vaihdettiin Amerikkaan vietäviin orjiin, Amerikassa orjat vaihdettiin Euroopassa jalostettaviin raaka-aineisiin

D

demografia, väestötiede

demokratia, kansanvalta

digitalisaatio, tiedon tallentaminen, siirtäminen ja käsittely tietokoneiden ymmärtämässä muodossa sekä digitaalisen tietotekniikan yleistyminen yhteiskunnassa ja arjessa

E

elinkeinovapaus, 1800-luvulla yleistynyt oikeus harjoittaa vapaasti elinkeinoa tai kauppaa syntyperästä tai säädystä riippumatta

F

feodaalinen yhteiskunta, järjestelmä, jossa läänitysten (maa-alueiden ja oikeuksien) myöntäminen synnytti kuninkaasta riippuvaisia, mutta suhteellisen itsenäisiä linnanherruuksia keskiajalla ja erityisesti Keski-Euroopassa

feodalismi, keskiajan jälkeen syntynyt termi, jolla kuvataan keskiajan hajautettua hallintoa ja hierarkkisia maanomistusoloja

frankit, 200-luvulla roomalaisia vastaan taistelleita germaaneja, joiden valtakunnasta muodostui Ranska 

G

globaali etelä, käsite viittaa matalan- ja keskitulotason maihin, jotka sijaitsevat pääosin eteläisellä pallonpuoliskolla Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa

globalisaatio, maapalloistuminen eli ihmisten, tiedon, talouden ja ympäristöongelmien kasvava keskinäisriippuvuus ja liikkuvuus valtioiden rajojen yli

H

Hansaliitto, pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (aluksi yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla

happosateet, sateen yhteydessä tapahtuva ns. märkälaskeuma, jossa fossiilisia polttoaineita poltettaessa syntyvät rikkioksidit ja typen oksidit leviävät ympäristöön

hierarkkinen yhteiskunta, kerrostunut, eriarvoinen yhteiskunta, jossa joillakin yhteiskunnan jäsenillä on etuoikeutettu asema vallan ja vaurauden perusteella 

historia, menneisyys, myös menneiden tapahtumien kuvaus tai tutkimus, historiatiede

hyvinvointivaltio, valtio, jossa on korkea elintaso, tasainen tulonjako, kattava sosiaaliturva ja korkea verotus, hyvinvointivaltion ajatus kehittyi 1900-luvulla erityisesti Euroopassa

I

ilmastonmuutos, pidemmän aikavälin tilastollinen muutos maailman sääilmiöissä, termillä viitataan nykyisin ihmistoiminnan viime vuosisatoina käynnistämään muutokseen säässä

imperialismi, pyrkimys vallata tai saattaa muilla keinoilla oman vaikutuksen alaiseksi uusia alueita ja näiden kansoja ja talousjärjestelmiä

imperiumi, suurvalta, maantieteellisesti laajalle ulottuva valtakunta

inflaatio, rahan arvon aleneminen

J

jälkiteollinen yhteiskunta, yhteiskunta, jossa teollisuuden osuus työvoimasta on suhteellisesti pienentynyt palvelusektorin kasvaessa

K

kansainvaellukset, myöhäisantiikin (300–500-luvut) ajanjakso, jolloin useita väestöryhmiä (muun muassa germaaneja ja slaaveja) lähti liikkeelle alkuperäisiltä asuinsijoiltaan ja muutti Euroopan väestöllisiä ja poliittisia olosuhteita 

kansallisvaltio, valtio, jonka pohjana on yksi ja mieluiten myös yhtä kieltä puhuva kansallisuus

kapitalistinen markkinatalous, pääomavaltainen talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus määräytyy vapaan kysynnän ja tarjonnan pohjalta

kartografia, kartanpiirustustaito

kauppakomppania, valtiolta etuoikeuksia saanut kauppayhtymä, joka kävi kauppaa erityisesti siirtomaissa

kauppaliitot, keskiaikaisten, ulkomaankauppaa käyvien kauppiaiden ja kauppahuoneiden (yritysten) yhteenliittymät, jotka solmivat sopimuksia, tehostivat toimintaa ja pyrkivät turvaamaan riskejä

kaupunkivaltio, varhaisissa korkeakulttuureissa ja antiikissa: asutun kaupunkikeskuksen ja sitä ympäröivien viljelysten muodostama yhteisö; keskiajalla: jonkin kaupungin hallitsemia tasavaltoja tai ruhtinaskuntia, tyypillisiä erityisesti nykyisen Italian ja Saksan alueella, esim. Venetsia

kehittyvät maat, rikkaisiin maihin verrattuna tietyillä indikaattoreilla (esim. teollistumisaste) tarkasteltuna vähemmän kehittyneet valtiot, usein entisiä siirtomaita

kehitysapu, teollisuusmaista kehittyville maille joko suoraan tai erilaisten kansainvälisten järjestöjen kautta annettava taloudellinen ja sosiaalinen apu

kehityspolitiikka, maailman köyhyyden vähentämiseen tähtäävä politiikka

keskiaika, antiikin ja uuden ajan väliin sijoittuva ajanjakso Euroopassa, noin vuodet 500–1500

keskiluokka, sääty-yhteiskunnan purkautumisen myötä syntynyt yhteiskuntaluokka, jolle on tyypillistä kohtalaisen hyvä koulutustaso ja taloudellinen asema

kestävä kehitys, kehitys, jossa pyritään tyydyttämään nykyiset yhteiskunnalliset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien toimeentuloa ja elinolosuhteita

kognitiivinen vallankumous, noin 70 000 vuotta sitten tapahtunut kehitys, jonka seurauksena ihminen oppi käyttämään kieltä ja kommunikoimaan siten muiden ihmisten kanssa

kokonaishedelmällisyysluku, lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan

kolmas sääty, porvareista ja talonpojista koostunut yhteiskuntaluokka erityisesti 1700-luvun Ranskassa, modernin keskiluokan edeltäjä, huom. Ruotsissa porvaristo ja talonpojat muodostivat omat säätynsä

kolmivuoroviljely, keskiajalla syntynyt viljelymuoto, jossa pelto jaettiin kolmeen osaan: syysviljaan, kevätviljaan ja kesantoon, vuorottelemalla ehkäistiin maaperän köyhtymistä 

kolonialismi, imperialistinen siirtomaapolitiikka, jossa pyritään saamaan siirtomaista mahdollisimman suuri hyöty, sisältyy usein uudisasukkaiden siirtyminen siirtomaihin (siirtokunnat eli koloniat)

kolonialistinen järjestelmä, taloudellis-poliittinen järjestelmä, joka perustuu siirtomaiden resurssien valjastamiseen emämaan kehityksen tarpeisiin

kolumbiaaninen vaihto, uuden ajan alussa käynnistynyt kasvi- ja eläinlajien liike eri mantereiden välillä sekä siitä aiheutuvat muutokset

kommunismi, poliittinen aatesuunta, joka ajaa luokatonta ja tasa-arvoista yhteiskuntaa ja tähtää tuotantovälineiden ja hyödykkeiden täydelliseen yhteisomistukseen

kommunisti, kommunismin kannattaja ja / tai kommunistipuolueen jäsen

konkistadorit, Amerikan mantereen uuden ajan alussa valloittaneet henkilöt, lähinnä espanjalaisia

konservatiivi, konservatismia kannattava henkilö

konservatismi, perinnettä ja kokemusta arvostava ideologia, jonka mukaan uudistukset on rakennettava vanhojen perinteiden pohjalle ja oltava niissä maltillinen, asteittainen ja varovainen

kontekstualisoiminen, lähteen sijoittaminen historialliseen asiayhteyteen: aikakauden tapahtumiin, ajattelutapoihin ja käsityksiin

korkeakulttuuri, kulttuuri, joka on tuottanut kirjoitusta, järjestyneen yhteiskunnan ja hallinnon sekä kaupunkimaista asutusta

kulutusyhteiskunta, vauras yhteiskunta, jossa keskeistä on kulutus, kulutusyhteiskunnassa mahdollisimman monia kansalaisten tarpeista pystytään kattavasti tyydyttämään kulutuksen kautta

L

laajennettu perhe, perhemuoto, johon kuului vanhempien ja lasten lisäksi myös muita sukulaisia perheineen

liberaali, suvaitsevainen tai vapaamielinen, viittaa usein poliittiseen liberalismiin ja sen kannattajiin

liberalismi, uudella ajalla kehittynyt poliittinen ja taloudellinen aate, joka kieltää syntyperästä riippuvan arvojärjestyksen ja korostaa yksilön vapauksia sekä vapaan kilpailun merkitystä

luddiitit, teollista vallankumousta 1800-luvun alussa vastustaneet brittiläiset työläiset, jotka saivat nimensä kutomakoneita tarkoituksella rikkoneen Ned Luddin mukaan

luokkayhteiskunta, yhteiskunta, joka on selkeästi jakautunut eri yhteiskuntaluokkiin ja jossa liikkuvuus eri luokkien välillä on vähäistä (vrt. sääty-yhteiskunta)

luontokato, ihmistoiminnan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden globaali väheneminen

lähdekritiikki, lähteiden luotettavuuden arviointi ja sen pohdinta, mitä tietoa ne antavat menneisyydestä

lähteet, menneisyyden jäänteitä, joiden tulkintaan historiatiede perustuu; tyypillisimmin erilaisia tekstejä, mutta myös kuvia, esineitä ja muita todisteita menneisyyden elämästä

lääninherra, maa-alueen haltija, joka kontrolloi ja suojeli alueella asuvia työntekijöitä eli alustalaisia ja alisteisessa asemassa olevia liittolaisia eli vasalleja, usein yhteys kuninkaaseen ja verotusoikeus

läänitys, hallitsijan alaiselleen myöntämä maa-alue, tulo tai oikeus (esim. verotusoikeus) palkkiona alamaisen suorittamista palveluksista

löytöretket, tutkimusmatkat ja valloitusretket ennalta tuntemattomiin paikkoihin, viitataan usein eurooppalaisten ensimmäisiin matkoihin muille mantereille ja maapallon ympäri

M

maaorja, maanomistajan alistama maatyöläinen, jolla ei ollut muutto-oikeutta ja jonka tehtävänä oli viljellä maapalstaa ja maksaa veroa, ei yleensä saanut kaupata kuten varsinaisia orjia

maareformi, maanomistuksen uudistus

maatalous, ruuan ja rehun tuotanto kasvattamalla kasveja ja karjaa

manufaktuuri, työhuone tai verstas, joka on osa laajempaa tuotantoa ja jossa suurin osa työvaiheista tehtiin käsin, edelsi varsinaisia tehtaita

markkinatalous, talousjärjestelmä, jossa hinnat, tuotanto- ja kulutusmäärät määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan

markkinatalousajattelu, keskiajalla syntynyt talousajattelu, jonka mukaan kysyntä ja tarjonta ohjaavat hintoja, tuotanto- ja kulutusmääriä

massatuotanto, samanlaisten tai hyvin vähän vaihtelevien tuotteiden tehdastuotanto mahdollisimman tehokkaasti ja suurina sarjoina; myös sarjatuotanto tai liukuhihnatuotanto 

meritokratia, järjestelmä, jossa eteneminen tapahtuu ansioiden eli meriittien perusteella eikä perustu esim. syntyperään, sukupuoleen tai etniseen taustaan

merkantilismi; merkantilistinen talousoppi, uuden ajan alkupuolella suosittu talousoppi, joka tähtäsi valtion omavaraisuuteen ja sen kauppataseen vientivoittoisuuteen

metoikit, antiikin Ateenassa muualta muuttaneet vapaat asukkaat, joilla ei ollut Ateenan kansalaisoikeuksia

metsästäjä-keräilijät, ihmiset, jotka saavat elantonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräämällä syötäväksi kelpaavaa ravintoa

monokulttuuri, maanviljelyksen muoto, jossa keskitytään yhden kasvilajin viljelemiseen

N

nationalismi, kansallisuusaate eli aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä, poliittisessa nationalismissa pyritään saattamaan valtion rajat yhteneväisiksi kansakuntien rajojen kanssa eli muodostamaan kansallisvaltioita

navigointi; navigointimenetelmät, aluksen tai ajoneuvon paikan ja kulkusuunnan määrittäminen eri menetelmillä erityisesti merenkulussa

neoliittinen vallankumous, siirtyminen metsästys- ja keräilytaloudesta maatalouteen noin 10 000 vuotta sitten 

O

omavaraisuus, omavaraistalous, ravinto kasvatetaan ja valmistetaan itse ja myös tarvittavat tuotteet valmistetaan pääosin itse

orja, toisen ihmisen vallan alle alistettu henkilö, jolta puuttuu henkilökohtainen vapaus ja oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja joka ei saa palkkaa tekemästään työstä

osuustoiminta, taloudellinen toimintamuoto, joka perustuu osuuskuntiin, joiden omistajia ja päätösvallan käyttäjiä ovat niiden jäsenet

P

pandemia, maanosien yli ulottuva epidemia

papisto, keskiajalla ja uuden ajan alussa hengellinen, yhteiskunnan erioikeuksista nauttiva sääty

patriarkaalinen, isänvaltaan perustuva; viittaa myös yhteiskuntaan, jossa vanhemmat miehet ovat hallitsevassa asemassa

Pax Romana, Rooman valtakunnassa vallinnut pitkä rauhanaika, joka alkoi keisari Augustuksen valtaannoususta 27 eaa. ja päättyi Marcus Aureliuksen kuolemaan v. 180 jaa.

plantaasi, laaja kahvi-, tupakka-, puuvilla- tai muu monokulttuuriviljelmä, usein tropiikissa

polis, kaupunkivaltio, erityisesti antiikin Kreikassa

porvarit, keskiajalla kaupungissa asuneet kauppiaat ja käsityöläiset, monissa maissa oma säätynsä 1800-luvulle saakka

protektionismi, pyrkimys suojata kotimaista tuotantoa ulkomaiselta kilpailulta esim. tullein ja tuontirajoituksin (vrt. merkantilismi)

provinssi, maakunta, alusmaa; antiikin Roomassa Italian ulkopuolisia valloitettuja alueita, jotka maksoivat veroa Roomalle

pyyntikulttuuri, keräily, metsästys ja kalastus pääelinkeinoina

R

raati; kaupunginraati, kaupungin hallinnosta, taloudesta ja järjestyksenpidosta vastaava elin, joka koostui porvarien joukosta valituista raatimiehistä keskiajalla ja uuden ajan alussa, kokoontui raatihuoneella

rahatalous, talousjärjestelmä, jossa vaihdantaan käytetään pääasiassa rahaa

reformaatio, katolisen kirkon uudistusliike, joka Martti Lutherin johdolla kulminoitui katolisen ja protestanttisen kirkon eroon 1500-luvulla

ristiretket, paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla

S

sarkajako, maankäyttöjärjestelmä, jossa kylän pelto- ja niittylohkoista jaettiin taloille kapeita sarkoja ja osa maista oli yhteisomistuksessa, käytössä keskiajalta uuden ajan alkuun, Venäjällä vielä 1900-luvun alkupuolella

siirtokunta, emämaan maantieteellisen alueensa ulkopuolelle perustama kauppapaikka tai muu yhdyskunta

siirtomaa, kehittyneemmän valtion valtaama tai haltuunsa hankkima, useimmiten maantieteellisesti etäinen merentakainen alue, jossa isäntämaa käyttää poliittista, hallinnollista ja taloudellista valtaa

silkkitie, joukko kauppareittejä, jotka kulkivat Aasian halki Kiinasta Lähi-idän ja Euroopan kohteisiin, kauppareiteillä kuljetettiin ylellisyystarvikkeita, kuten silkkiä ja jalometalleja

sosiaalipolitiikka, julkisen vallan toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja viihtyvyys esimerkiksi eläkkeiden ja sairausvakuutuksen avulla

sosialismi, 1800-luvulla kehittynyt, työväenliikkeeseen ja luokkataistelun ajatukseen nojautuva, yhteisomistusta korostava ideologia, jolla on sekä vallankumouksellisia että rauhanomaisia ilmenemismuotoja (vrt. kommunismi)

sosialistinen suunnitelmatalous, talousjärjestelmä, jossa sosialistinen valtio johtaa tai ohjaa talouden kehitystä määrävuosiksi eteenpäin laaditun suunnitelman mukaisesti

sosialisti, sosialismin kannattaja ja / tai sosialistipuolueen jäsen

säätykierto, siirtyminen säädystä toiseen, ylös- tai alaspäin, nykyisin myös yhteiskuntaluokasta toiseen

sääty-yhteiskunta, yhteiskunta, joka jakautuu periytyviin säätyihin (esim. aateli, papisto ja porvaristo, pohjolassa myös talonpojat) mutta jossa suuri osa väestöstä ei kuulu mihinkään säätyyn; syntyi Euroopassa keskiajan mittaan ja oli vahvimmillaan uuden ajan alussa

T

talonpojat, maatilaa hallitseva maanviljelijä, talollinen, yksi säädyistä esim. uuden ajan Ruotsissa

taloudellinen liberalismi, talous­ideologia, joka korostaa vapaakauppaa sekä verotuksen ja talouden sääntelyn vähyyttä (vrt. liberalismi)

tasavalta, hallintomuoto, jossa ylin valta ei ole yhdellä hallitsijalla, vaan kansalaisilla tai jollakin kansalaisten valitsemalla elimellä

taustoitus, lähteen tulkinta alkaa taustoituksella, jolloin pohditaan, kuka lähteen on laatinut ja miksi

teollinen vallankumous, merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja teknologinen muutosprosessi, joka käynnistyi Isossa-Britanniassa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa

teollistuminen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi

teollisuusyhteiskunta, yhteiskunta, jossa tavarat valmistetaan teollisesti tehtaissa ulkoisia energianlähteitä hyödyntäviä tuotantovälineitä käyttäen

työväenliike, liike, jonka tavoitteena on työläisten elinolojen parantaminen; jaetaan perinteisesti ammatilliseen (ammattiyhdistysliike) ja poliittiseen (työväenpuolueet) työväenliikkeeseen

työväenluokka, teollisen vallankumouksen aikana muodostunut käsite yhteiskuntaluokasta, joka ei omista tuotantovälineitä vaan ansaitsee vaatimattoman elantonsa erityisesti palkkatyöstä tehtaassa

työväki, työväestö, laajasti määriteltynä se osa väestöstä, joka tekee työtä ja tienaa sillä elantonsa, suppeammin termillä viitataan alhaisimman koulutustason omaaviin ja heikoimmin palkattuihin työntekijöihin eli työläisiin

U

uusi aika, keskiaikaa seuraava aikakausi, alkaa 1400-luvulta ja 1500-luvun alussa renessanssin, löytöretkien, kirjapainotaidon ja reformaation myötä, päättyy Ranskan suureen vallankumoukseen, Napoleonin sotiin ja teollistumisen alkuun

uuskolonialismi, viittaa yleensä länsimaiden mutta myös esimerkiksi Kiinan nykypäivänä harjoittamaan vallankäyttöön suhteessa köyhempiin maihin

V

vapaakauppa, ihmisten ja yritysten oikeus käydä kauppaa vapaasti yli valtakunnanrajojen ilman tulleja tai tuontirajoituksia

vasalli, lääninherraan alisteisessa liittolaissuhteessa oleva läänityksenhaltija

viikingit, skandinaavista alkuperää olevia merenkulkijoita 700–1000-luvuilla. Tekivät kaukopurjehduksia ja sotaretkiä

Y

ydinperhe, vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa

yksinvalta, hallitsijan valtaa ei rajoiteta, itsevaltius

ympäristöhistoria, menneisyyden ihmisten ja luonnon vuorovaikutuksen tutkimusta ja sen vaikutuksia nykyisiin ympäristökysymyksiin.