Suomenkieli
Mikael Agricola
Kirjoitti ABCkirian, eli ensimmäisen aapisen
Suomensi Uuden testamentin
Suomen kirjallisuuden pohjan luoja
Keksi suomeen kokonaan uusia sanoja
Perusti uusia sanoja länsimurteeseen
Romantiikka
Romantiikkaa oli 1800-luvun tyylisuunta, joka korosti romanttista rakautta ja mystiikkaa
Ihalu kohdistui suomen kieleen, kansaan ja luontoon
Suomessa romantiikka oli pääasiassa kansallisromantiikkaa
Eri taiteiden tavoite oli kansallisen itsetunnon nostaminen
Tunnettuja kansallisromantiikkoja
Johan Ludvig Runeberg (kirjoitti maammelaulun sanat)
Elias Lönnrot (kirjoitti suomeksi)
Zacharias Topelius
Suomen luontoa ja suomalaisia kuvailtiin ihailevasti
Kalevala
Elias Lönnrot (1802-1884) keräsi Kalevalaan vanhoja kansanrunoja 1800-luvulla
Kalevala on runomittainen tarina, joka koostuu useista tarnoista
Jotkin tarinoiden sankareista ovat läsnä useimmissa tarinoissa (esim. Väinämöinen)
Lönnrot yhdisteli ja muokkasi keräämiään kansanrunoja, jotta saisi Kalevalaan yhtenäisen juonen.
Kalevala parasi suomalaisten itseluottamusta
Kalevalan runomitassa on kahdeksan tavua säkeessä.
Aleksis Kivi (1834-1872)
Suomi oli 1800-luvulla osa Venäjää ja suomeksi ei saanut julkaista kuin uskontoa ja taloutta käsitteleviä teoksia.
Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemän veljestä, joka oli ensimmäinen suomenkielinen romaani
Hän kirjoitti myös näytelmiä joista tunnetuimmat olivat Nummisuutarit ja Kullervo
Häntä pidetään kansankirjailijana
August Ahlquist piti Seitsemää veljestä epäonnistuneena
Kirja kuvaa suomalaista elämää osittain realistisesti
Kivi ei kestänyt kritiikkiä ja alkoholioistui
Realismi
Teollistuminen toi ihmisiä kaupunkeihin 1800-luvun puolivälin jälkeen
Kirjailijat kyllästyivät romantiosintiin ja alkoivat kuvailla ihmisten arkea todenmukaisemmin
Realistisen kirjailijat tarttuivat yhteiskunnan epäkohtiin
Teoksissa asetuttiin heikompien puolelle ja käsiteltiin epäoikeudenmuuksia
Merkittävimmät kirjailijat olivat
Minna Canth
Juhani Aho
Teuvo Pakkala
Realismin vaikutus näkyy kirjallisuudessa edelleen
Minna Canth
Minna Canth oli ensimmöinen merkittävä suomenkielinen naiskirjialija
Hän kirjoitti useita realistia näytelmiä ja lehtijuttuja
Toimi myös kauppiaana
Edisti naisten tasa-arvoista kohtelua opiskeluun ja raha-asioihin liittyen
Näytelmät työmiehen vaimo ja Anna Liisa ovat edelleen suosittuja
Symbolismi
Tyypillistä symbolismille oli, että asioista puhuttiin vertauskuvien kautta
Symbolit ovat vertauskuvia, esimerkiksi kyyhkynen symboloi rauhaa
Todellisuuden sijasta keskityttiin yksilön sisäiseen maailmaan
Koska Venäjä harjoitti sotavuosien aikana Suomessa sensuuria, täytyi vaikeista aiheista kirjoittaa kiertoilmauksin ja symboleiden avulla
Aiheita haettiin taas luonnosta ja menneisyydestä, minkä vuoksi tästä aikakaudesta käytetään myös nimitystä uusromantiikka
Eino leino (1878-1926)
Runoilija, jonka keskeisiä teemoja olivat rakkaus, kuolema ja luonto
Sai inspiraatiota kalevalasta
Modernismi
Suomen itsenäisyyden (1917) jälkeen alkanut tyylisuunta, joka uudisti erityisesti runoutta
Runoista katosivat loppusoinnut, mitta sekä säkeistörakenne
Niitä nimitetään vapaarytmisiksi
1940-luvulla tulenkantajat ja suomenruotsalaiset kirjailijat olivat uudistajia.
Edith Södergran (1892-1923) kirjoitti jo varhain vapaamittaisia runoja
Tulenkantajat ylistivät yksilön ja taiteen vapautta sekä ihailivat tekniikan kehitystä ja kaupungistumista
50-luvulla modernismi palasi ja uudisti myls proosaa
Sotien vaikutus kirjallisuuteen
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi kansainvälistyi ja nousi takaisin jaloilleen
Sotien vaikutus näkyi kaikessa, mitä kirjoitettiin, teoksissa oli synkkä tunnelma
Tove Jansson (1914-2001) loi Muumien maailman, joka tarjosi pakopaikan arjesta
Väinö Linna (1920-1992) kirjoitti sodasta ja suomalaisuudesta
Tuntematon sotilas (1954) käsitteli sotaa realistisesti, tavallisen sotilaan näkökulmasta
Mika Walttari kirjoitti kansainvälisen hitin, Sinuhe egyptiläinen (1945) kirjassa kuvataan muinaista egyptiä lääkärin näkökulmasta
1960- ja 1970-luvun kantaa ottava kirjallisuus
Tiedonsaanti parani 1960-luvulla televisioiden yleistymisen takia
Elintaso parani ja yhteiskunta kehittyi mutta ongelmat eivät kadonneet
Teemoja oli: tasa-arvo, sodan vastaisuus, usko työhön ja koulutukseen
Hippiaate saapui suomeen ja muutti suomen nuorisokulttuuria
Kirjailijat alkoivat arvostelemaan auktoriteetteja, kuten kirkkoa ja armejaa
Pentti Saarikosken Juhannustanssit (1964) joutui sensuurin kohteeksi
Postmoderni kirjallisuus
1980-luvulla kirjallisuus muuttui ja sitä alettiin kutsua modernin jälkeiseksi
Aiheet olivat rankkoja ja synkkiä
Myös kerronnan muodot uudistuivat
Aikajärjestyksen (kronologian) sekoittaminen
Erilaisia tekstilajeja otettiin osaksi kerrontaa
Rosa Liksom kirjoitti mm. novelleja, joissa kuvataan yhteiskunnan syrjäytyneen elämää.
Rikoskirjallisuus alkoi kasvattaa suosiotaan. Siinä kerrontamuodot pysyivt perinteisinä, mutta päähenkilön myös työn ulkopuolisesta elämäsyä alettiin myös kiinnostua.