Elämä ja sen kehitys

  • tieteellisen tutkimuksen vaiheet

    havainto ⇨ tutkimuskysymyksen muotoilu ⇨ olemassa olevaan tietoon tutustuminen ⇨ hypoteesin laatiminen ⇨ tutkimuksen suunnittelu ⇨ tutkimuksen toteutus ja tiedon kerääminen ⇨ tulosten käsittely ja analysointi ⇨ johtopäätökset, hypoteesin hyväksyminen tai hylkääminen (hypoteesin hylkääminen ⇨ uuden hypoteesin laatiminen) ⇨ tiedon julkaisu

  • anaerobinen eliö

    • hapettomissa olosuhteissa eläviä eliöita

    • kuten bakteeri tai mikrobi

  • aerobinen eliö

    • happea tarvitsevat eliöt

    • melkein kaikki

  • veden ominaisuudet

    • vesi on kaikkien eliöiden tärkein epäorgaaninen molekyyli

    • solujen kemialliset reaktiot tapahtuvat vesiympäristössä

    • vesi ylläpitää solujen muotoa nestejännityksen avulla

    • vesi on tärkein kasvihuonekaasu, joka mahdollistaa elämälle suotuisan lämpötilan

    • vedellä on suuri ominaislämpökapasiteeti, jonka avulla meret tasoittavat maapallon lämpötilaa.

    • eläinten lämmönsäätely perustuu veden kykyyn sitoa ja luovuttaa energiaa

    • vedenmolekyylit ovat kemiallisesti rakenteeltaan pysyviä

    • vesi on fotosynteesin lähtöaine, joten se mahdollistaa energian tehokkaan sitomisen ja hapentuotannon.

  • fotosynteesi

    • prosessi, jossa yhteyttäjät pystyvät sitomaan Auringon valoenergiaa orgaanisiksi yhdisteiksi, hiilihydraateiksi

    • siihten tarvitaan myös vettä

    • yhteyttäjiä ⇨ vihreät kasvit, levät ja syanobakteerit

  • kemosynteesi

    • yhteyttäminen, joka perustuu epäorgaanisten yhdisteiden happettamiseen (eliöitä tuottavat energiaa ilman auringonvaloa käyttämällä kemiallisia reaktioita kuten rikkiyhdisteiden hapettamista)

    • eräät bakteerit ja arkeonit sitovat energia näin

  • elämän edelletykset

    happea, vesi, lämpö, valo, ilmapaine, happamuus ja suolapitoisuus.

  • elämälle yhteiset ominaisuudet

    • kemiallinen koostumus ⇨ alkuaineet: happi (60%), hiili (21%), vety (11%), typpi (3,5%), (kalsium (2,5%) ja fosfori (1,2%))

    • solurakenne ⇨ (yksi- ja monisoluisia eliöitä)

    • aineenvaihdunta ⇨ (aineiden ulos js sisään kulkeminen solussa)

    • lisääntyminen ⇨ (kyky tuottaa itsensä kaltaisia jälkeläisiä)

    • perimäaines eli DNA

    • elämänkaari ⇨ (eliö syntyy, kasvaa ja kuolee)

    • itsesäätelykyky ⇨ (eliön kyky reagoida sisäisiin tai ulkoisiin muutoksiin, jonka seurauksena ne muuttavat omaa toimintaa esim. eläimet ja linnut ylläpitävät oma lämpötila talvella)

    • evoluutio ⇨ (lajin kehitys ajan mukaan)

    • järjestäytyneisyys (organisaatiotasot atomeista biosfääriin)

    • reagointikyky ⇨ (kyky reagoida ärsykkeisiin tapahtumiin esim. valoon tai ääneen)

  • organisaatiotasot

    atomit ⇨ molekyyli ⇨ makromolekyyli ⇨ soluelin ⇨ solu ⇨ kudos ⇨elin ⇨ elimistö ⇨ yksilö ⇨ populaatio (saman lajin yksilöt) ⇨ eliöyhteisö ⇨ ekosysteemi (elollinen ja eloton) ⇨ biosfääri (kaikki ekosysteemit)

  • aineenvaihdunta

    prosessi, jossa eliöt ottavat sisäänsä tarvitsevia aineita, sekä käyttävät, muokkaavat ja poistavat niitä pois elimistöstään.

  • DNA

    • Deoksiribonukleiinihappo

    • DNA on nukleiinihaposta koostuva perimäaines

    • se sisältää proteiinien rakentamiseen tarvittavat ohjeet (geenit), jotka siirtyvät uusille soluille solujen jakantuessa.

  • itsesäätelykyky

    • eliöiden kyky, jonka avulla ne säätelevät omaa toimintaansa ympäristössä tapahtuviin hetkellisiin muutoksiin.

  • luettele makromolekyyleja

    • pitkäketjuiset hiilihydraatit

    • proteiinit

    • nukleiinihapot

    • lipidit

  • erilaisia soluja

    • punasolu

    • valkosolu

    • munasolu

    • hermosolu

    • kasvisolu

    • lihassolu

    • siittiösolu

    • bakteeri

  • erilaisia kudoksia

    • rasvakudos

    • lihaskudos

    • hermokudos

    • sidekudos

    • maksakudos.

  • elämän 4 suuri aikakaudet, niiden ajat ja mitä tapahtui siinä?

    • prekambrinen maailmakausi ⇨ 4,6 mrd - 550 milj

    alkusolu syntyi ⇨ ensimmäiset eliöt ⇨ fotosynteesi ⇨ tuma ⇨ monisoluisuus

    • paleotsooinen maailmankausi ⇨ 550 milj - 250 milj

    kambrikauden räjähdys (eläinlajien määrä ja monimuotoisuus lisääntyvät nopeasti) ⇨ sammalet ⇨ saniaiset ⇨ sammakkoeläimet ⇨ matelijat ja siemenkasvit.

    • mesotsooinen maailmankausi ⇨ 250 milj - 65 milj

    paljassiemenisen kasvien runsastuminen ⇨ ensimmäiset nisäkkäät ⇨ ensimmäiset linnut ⇨ koppisiemenisen kasvien runsastuminen

    • kenotsooinen maailmankausi ⇨ 65 milj - nykypäivä

    Dinosaurusten häviäminen mesotsooisen kauden lopun massasukupuutossa vapautui runsaasti ekolokeroita, joka kiihdytti nisäkkäiden ja lintujen evoluutiota ja runsastumista. Koppisiemeniset kasvit saivat etua yhteistyössä eläinten kanssa

  • miten alkusolu syntyi?

    • kemiallisessa evoluutiossa epäorgaanisista lähtöaineista muodostui orgaanisten yhdisteiden rakenneosia ja edelleen orgaanisia yhdisteitä (biomolekyylejä)

    • alkusolu syntyi, kun lipideistä muodostui pallomainen rakenne, jonka sisälle kertyi muita organisia yhdisteitä (nukleiinihapot, proteiinit)

    • se sai alkuunsa noin 3,8 miljardia vuotta sitten.