KPL 6 Rauhan illuusioiden aika

Rauhan illuusioiden aika (1919–1920-luku) – muistiinpanot

Versaillesin rauhansopimus ja sen seuraukset

• Rauhansopimus solmittiin WWI:n jälkeen voittajavaltioiden kesken.

• Uudet valtiot syntyivät erityisesti Itä-Eurooppaan: rajat usein voittajien määrittelemiä → etnisiä ja rajakiistoja.

• Sodan voittajien välit alkoivat pian kiristyä.

• Saksa, Itävalta-Unkari, Venäjä: keisarikunnat hajosivat.

Yhdysvallat

• Vuoden 1919 vaalien jälkeen suunta eristäytyvä: erossa Euroopan politiikasta, mutta mukana kaupassa.

• Ulkopolitiikka keskittyi Amerikan mantereisiin.

• Taloudellinen vaikutus Eurooppaan: sijoitukset, vapaakauppa, sotavelkojen hallinta.

Iso-Britannia

• Politiikka tasapainotti Saksan ja Ranskan välillä.

• Keskityttiin merentakaisiin siirtomaihin.

Ranska

• Jäi yksin Versaillesin sopimuksen puolustajaksi.

• Puolustussopimuksia: Belgia, Puola, Tšekkoslovakia.

• Ruhrin alueen miehitys 1923–1924 → passiivinen vastarinta, USA avusti neuvotteluissa.

• Miehitys syvensi Ranskan ja Saksan välistä kuilua.

Saksan talous

• Sotakorvaukset tiukensivat taloutta → inflaatio ja hyperinflaatio 1920-luvun alussa.

• Taloudellinen turhautuminen lisäsi poliittista epävakautta.

Kansainliitto

• Perustettu 1919 Wilsonin ehdotuksen pohjalta: yleinen kansakuntien liitto rauhan turvaamiseksi.

• Heikkoudet:

  • Ei kaikkia suurvaltoja jäseninä (USA ei liittynyt, Saksa 1926–1933, Neuvostoliitto 1934).

  • Ei konkreettisia asevoimia.

• Saavutukset:

  • Humanitaarinen toiminta (Nansen-passi pakolaisille).

  • Pieniä konflikteja ratkaistu (esim. Ahvenanmaa).

  • Foorumi Ranskan ja Saksan suhteiden rauhoittamiseen.

Kulttuurinen ja taloudellinen kehitys (1920-luku)

• Uusi, optimistinen ilmapiiri Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

• USA taloudellinen johtaja, vaikutus Euroopassa: investoinnit, teollisuus, viihde ja elämäntapa.

• Euroopassa demokratian kriisi ja nationalistiset liikkeet:

  • Saksassa, Italiassa, Unkarissa rajojen muuttaminen väkivaltaisesti.

  • Etniset vähemmistöt syntipukkeina, erityisesti juutalaiset.

Kuohuva 1920-luku ja talouslama

• Ranskan ja Saksan pyrkimykset sovitella epäonnistuivat.

• 1930-luku: maailmanlaajuinen talouslama → oma talous ja protektionismi.

• Saksassa työttömyys 25 % (1932) → poliittinen turhautuminen ja ääriliikkeiden kasvu.

• Espanja → sisällissodan maaperä.

Euroopan ote maailmasta heikkenee

• Siirtomaavallat heikentyivät.

• Uusia itsenäisiä valtioita entisistä imperiumeista (Saksa, Venäjä, Itävalta-Unkari).

• Mandaatit: Iso-Britannia ja Ranska hallitsivat entisiä siirtomaita Kansainliiton mandaattina.

• Ensimmäisiä itsenäistyneitä mandaattialueita: Mesopotamia (Irak) 1932.

Lähi-itä ja Turkki

• Osmanien valtakunta hajosi.

• Turkin nationalismi: Mustafa Kemal Atatürk → Turkin tasavalta 1923, Ankara pääkaupunki.

• Väestönsiirrot Kreikan ja Turkin välillä Kansainliiton johdolla.

Kiina

• Kuomintang hallinnossa 1920-lopulla, mutta poliittinen sekasorto jatkui.

• Liittoutui kommunistien kanssa Kiinan yhdistämiseksi ja kolonialismin vastustamiseksi.

Intia ja Afrikka

• Mahatma Gandhi aloitti väkivallattoman kansallisen liikkeen Intiassa.

• Länsi-Afrikan entiset sotilaat aktiivisia siirtomaavallan vastustajia (esim. Dakar, Senegal 1919).

Irlanti ja Britannian siirtomaat

• Irlanti: itsenäiseksi vuonna 1921.

• Kanada, Etelä-Afrikka, Australia, Uusi-Seelanti: osittain itsenäisiä 1931, osa Britannian kansainyhteisöä.

Yhteenveto

• Versaillesin rauha loi vain osittaisen rauhan: rajakiistat, talousongelmat ja suurvaltojen jännitteet jatkuivat.

• Kansainliitto tarjosi uusia kansainvälisiä mekanismeja, mutta ei ratkaissut suuria konflikteja.

• 1920-luku: kulttuurinen nousu ja teknologinen kehitys, mutta poliittinen epävakaus, talouskriisit ja ääriliikkeet valtasivat alaa.