Oikeusvaltiollisuus-Euroopan-unionissa-ja-Suomessa

Selvitys- ja Tutkimustoiminta

• Julkaisusarja 2022:39 käsittelee oikeusvaltiollisuutta Euroopan unionissa ja Suomessa.
• Tekijät ovat Juha Raitio, Allan Rosas ja Pekka Pohjankoski.

Oikeusvaltiollisuus EU:ssa ja Suomessa

• Selvityksessä tarkastellaan oikeusvaltion käsitettä, merkitystä ja siihen puuttumista EU-oikeuden näkökulmasta.
• Oikeusvaltiollisuus on EU-oikeudessa sitova velvoite, joka pohjautuu unionin arvoihin ja velvoittaa sekä unionia että jäsenvaltioita.
• Oikeusvaltion kunnioittaminen on olennaista EU:n toiminnalle, erityisesti viranomaistoimien vastavuoroisen tunnustamisen kannalta.
• EU-oikeus mahdollistaa puuttumisen oikeusvaltion rikkomuksiin jälkikäteen (esim. sanktiomenettely, ehdollisuusasetus, rikkomusmenettely) ja etukäteen (esim. rahoitusohjelmat).
• EU:n ulkosuhteissa oikeusvaltio määritellään samoin kuin sisäisessä toiminnassa, mutta EU ei voi yksin määrittää oikeusvaltion sisältöä globaalisti.
• Suomen oikeusvaltiotilanne on kansainvälisessä vertailussa hyvä, mutta ongelmia on oikeusturvan saatavuudessa.
• Selvityksessä käsitellään Suomea koskevia ajankohtaisia EU-oikeuteen liittyviä oikeusvaltion ongelmia.

Esipuhe ja Kiitokset

• Selvitys on katsaus oikeusvaltion käsitteeseen ja sen merkitykseen EU-oikeudessa.
• Tutkiminen on ajankohtaista, sillä oikeusvaltioon kohdistuu vakavia uhkia Euroopassa.
• Kirjoittajat selventävät oikeusvaltion merkitystä EU-oikeudessa Suomen näkökulmasta.
• Helsinki Rule of Law Forum (HROLF) on koonnut EU-oikeuden asiantuntijoita laatimaan julkilausuman oikeusvaltion perusteista EU:ssa.
• Kiitokset valtioneuvostolle rahoituksesta, ohjausryhmälle ja vertaisarvioijille sekä HROLF:n asiantuntijoille ja tutkimusavustaja Verna von Martensille.

Tiivistelmä (Executive Summary)

• Oikeusvaltio on länsimaisten yhteiskuntien peruskäsite ja yksilön perusoikeuksien tae.
• Selvityksessä painotetaan EU-oikeutta ja EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä eurooppalaisen oikeusvaltiokäsitteen hahmottamiseksi.
• Oikeusvaltion merkitystä EU:n toiminnalle arvioidaan konkreettisten ongelmatilanteiden kautta.
• Suomen oikeusvaltiotilannetta taustoitetaan kansainvälisten vertailututkimusten kautta.
• Selvityksen painopiste on oikeusvaltion käsitteen selventämisessä EU-oikeudessa ja sen arvioinnissa, miten oikeusvaltiorikkomuksiin voidaan EU:ssa puuttua.
• Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä oikeusvaltio yhdistettiin lakisidonnaisuuteen. 1960-luvulta alkaen tavoitteet hyvinvointivaltion luomiseksi johtivat valtion tehtävien ymmärtämiseen muodollista lakisidonnaisuutta laajemmin.
• Kotimainen oikeusvaltioymmärrys on perustunut 2000-luvulla erityisesti uuden perustuslain mukaiseen valtiosääntöön, jossa nykyisin myös vahvistetaan Suomen jäsenyys EU:ssa.
• Oikeusvaltiolla tarkoitetaan EU:ssa oikeusjärjestelmän toimintaa säänteleviä periaatteita, kuten lainalaisuusperiaatetta, oikeusvarmuutta ja tehokasta oikeussuojaa.
• EU:ssa tunnustetaan erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien kunnioituksen, kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän ja oikeusvaltion välinen ”kolmiyhteys”.
• Oikeusvaltio ei ole EU-oikeudessa pelkkää poliittista retoriikkaa, vaan perussopimuksiin kirjattu, jäsenvaltioita sitova juridinen velvoite.
• EU-tuomioistuin on katsonut erityisesti, että jäsenvaltioilla on laaja velvollisuus varmistaa tuomioistuintensa riippumattomuus.
• Oikeusvaltiollisuus tulee ymmärtää samansisältöisesti EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla.
• EU ei toimi ilman oikeusvaltiota. Oikeusvaltiorikkomusten seurauksena viranomaisten hallintopäätösten tai tuomioistuinten ratkaisujen vastavuoroinen tunnustaminen eri jäsenvaltioissa voi lamaantua.
• Keskinäiseen luottamukseen perustuvat sääntelyratkaisut läpäisevät EU-oikeuden useat alat.
• EU-sopimuksen 7 artiklan poliittisluonteinen sanktiomenettely on osoittautunut käytännössä tehottomaksi sen edellyttämän korkean äänikynnyksen vuoksi.
• EU-lainsäätäjä on toteuttanut nk. ehdollisuusasetuksen 2020/2092, jolla on mahdollista puuttua unionin talousarviosta jäsenvaltioille maksettaviin suorituksiin oikeusvaltiorikkomusten perusteella.
• Oikeusvaltiollisuus tulee huomioida myös osana EU:n ulkopolitiikkaa.
• Globaalien vertailututkimusten perusteella Suomen oikeusvaltiotilanne on varsin hyvä; ongelmia tunnistetaan lähinnä oikeudenkäyntien kalleudessa ja poliisitutkinnan tehokkuudessa.
• Perustuslain 106 §:n mukaisen tuomioistuinten toteuttaman jälkikäteisen säädösvalvonnan nk. ilmeisyysvaatimus asettaa perustuslain ja EU-oikeuden kanssa ristiriidassa oleville säännöksille perusteetta eri soveltamattajättämiskynnyksen.
• EU-oikeuden edellytykset ja kotimaista oikeusvaltiollisuutta on syytä tarkastella jatkossakin kriittisesti erityisesti EU-oikeuden vaatimusten valossa.

Johdanto

• Oikeusvaltiolle ei ole yhtä määritelmää, ja sitä lähestytään eri lähtökohdista.
• Lakisidonnaisuus on osa oikeusvaltion ydintä.
• Oikeusvaltiolla on läheinen liityntä kansanvaltaan ja perusoikeuksien kunnioittamiseen.
• Oikeusvaltiota on tärkeää tutkia EU-oikeuden näkökulmasta.
• Oikeusvaltion kattavaa määritelmää ei löydy lakikirjasta tai EU:n perussopimuksista.
• Oikeusvaltio on paitsi normatiivinen myös oikeuskulttuurinen käsite.
• Oikeuskulttuurin ja kehityksen tuloksena on vakiintunut se tulkintakonteksti, jossa oikeusvaltiollisuus voidaan ymm