YH03 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma

Globaalissa maailmassa

Verkottunut yhteiskunta: Alueet ovat vuorovaikutuksessa.
Globaalin verkon synty: Löytöretket yhdistivät maailman, teollistuminen kiihdytti globalisaatiota.
Kansainväliset järjestöt: YK, EU, AU, WTO, MNC.
Megatrendit (SITRA 2020):
- Ekologinen jälleenrakennus on kiireellistä.
- Väestö ikääntyy ja monimutkaistuu.
- Verkostomainen valta voimistuu.
- Teknologia sulautuu kaikkeen.
- Talousjärjestelmä etsii suuntaansa.

Vapaakauppa: Kaupankäynti ilman rajoituksia edistää talouskasvua ja kilpailua.
Protektionismi: Valtio suojelee markkinoitaan tullien avulla, tavoitteena työpaikkojen säilyttäminen.
Globalisaatio: Taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen yhdentyminen.
Lokalisaatio: Painottaa paikallista tuotantoa ja kulutusta.

Monnet'n suunnitelma ja Schumanin julistus ovat EU:n perusta.
Euroopan integroinnin vaiheet:
- Euroopan yhteisön muodostaminen (EHTY, ETY, EURATOM).
- Pohjoinen, eteläinen ja EFTA-laajeneminen.
- Itälaajeneminen.
Brexit: Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta.
Laajenemisen syyt: Taloudelliset ja poliittiset.

Elintasoerot ovat kaventuneet, vakaus lisääntynyt.
Sisäiset jännitteet ja EU-kriittisyys ovat kasvaneet.
Historiallinen kehitys vaikuttaa identiteetteihin ja arvopohjaan.
EU-valtioita erottavat tekijät: itsenäisyyden ajallinen ulottuvuus, suurvaltaperinne, valtiomuoto, demokratian perinne, vaalitapa jne.
EU:ta yhdistää: eurooppalaiset arvot, EU-symbolit, vapaa liikkuvuus, yhteinen kulttuuriperintö.
Haasteet: Moninaisuus, kansallinen identiteetti, taloudelliset erot, arvot ja asenteet sekä maahanmuutto.

EU-kansalaisuus: Oikeus liikkua, asua, äänestää ja saada suojelua EU:ssa.
Schengen-alue: Poistettu sisäiset rajatarkastukset.
Matkustaminen EU:n ulkopuolelle vaatii viisumin tai ESTA/ETA:n.
Ulkomailla työskentely: Kielen ja kommunikoinnin kehitys, uramahdollisuudet, henkilökohtainen kasvu.
Europassi: Auttaa esittämään osaamista ulkomailla.
Vaikuttamismahdollisuuksia:
- Kansalaisaloite EU:lle: 1M kannattajaa väh. 7 jäsenmaasta.

EU:n toimielimet: Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, Euroopan komissio, Euroopan parlamentti.
Päätöksenteko: Komission ehdotus, neuvoston ja parlamentin käsittely.
Lissabonin sopimus: Hallinto tehokkaammaksi, uudet virat, lisää valtaa parlamentille, yhteinen turvallisuuspolitiikka.
Lobbaus: Vaikuttamista päätöksentekoon.
EU:n talous: Neljä vapautta (tavarat, palvelut, ihmiset, pääomat).
Unionin budjetti ja elpymissuunnitelma.
Velkaantuva Euroopan unioni.

Suomi Euroopan unionissa: Liittyi 1995.
Vaikuttamistavat EU:ssa: Eduskunta, hallinto, virkamiehet, mepit.
EU-jäsenyyden vaikutukset: Kansainvälisen aseman vahvistaminen, valtion säädön uudistaminen, sisämarkkina-alue, paremmat opiskelu- ja työskentelyedellytykset.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden erityispiirteitä: Historia, yhteiskunnat, maantiede ja väestö.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö: Sotilaallinen, poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen.

Suppea ja laaja turvallisuuskäsitys.
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus.
Sodankäynnin muotoja: Hybridisota, informaatiosodankäynti.
Muita turvallisuuteen liittyviä käsitteitä: Valmiuslaki, puolustustilalaki, kyberuhka.
Suomen turvallisuuspolitiikka: Oma puolustuskyky, Nato-jäsenyys, kahdenvälinen puolustusyhteistyö.
EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka: Tavoitteena rauha, turvallisuus ja demokratia.
Siviilikriisinhallinta: Ei-sotilaalliset toimet kriisimaan auttamiseksi.
Avunantovelvoite: Jäsenvaltioiden keskinäinen avunantovelvoite aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuessa.