Prossu osa 2

prosessitavoitteet

nopeus, halpuus ja varmuus

menettelyperiaatteet

suullisuus, keskitys ja välittömyys

itsenäiset prosessiperiaatteet

kontradiktorinen periaate, oikeudenkäynnin julkisuusperiaate

prosessin varmuus

oikeudenkäynnin tulisi antaa parhaat mahdolliset takeet aineellisesti oikean ratkaisun saavuttamiseksi

aineellisesti oikeana pidettävä ratkaisu koostuu

aineellisen eli materiaalisen totuuden selvittämisestä sekä lainsoveltamisen virheettömyydestä

aineellinen totuus

mitä asiassa tosiasiallisesti on tapahtunut

virheetön lainsoveltaminen tarkoittaa

aineellisen oikeuden normeja sovelletaan selvitettyihin tosiseikkoihin virheettömästi

nopeustavoite

oikeudenkäyntiasia pitää pyrkiä ratkaisemaan niin ripeästi kuin suinkin on mahdollista

halpuus

menettely tulisi järjestää sellaiseksi, että prosessista aiheutuvat kustannukset eivät estäisi ihmisiä hakemasta itselleen oikeussuojaa tuomioistuinlaitoksen kautta

prosessin halpuustavoite edellyttää

kohtuullisia oikeudenkäyntimaksuja, mahdollisuutta saada lainoppinutta apua kohtuullisin kustannuksin

aineellisen totuuden selvittäminen edellyttää

kaikkien asiaan vaikuttavien tosiseikkojen täydellistä rekonstruointia

prosessuaalinen totuus

tuomio perustetaan niihin faktoihin, joita prosessiaineiston valossa on pidettävä totena

suullinen oikeudenkäynti

menettelyn voidaan todeta olevan suullista silloin, kun asianosaisten, heidän oikeudenkäyntiavustajiensa tai asiamiestensä, todistajien sekä muiden oikeudenkäynnissä mahdollisesti kuultavien henkilöiden lausumat annetaan tuomioistuimelle suullisesti

kirjallinen prosessi

prosessitoimijat antavat lausumansa tuomioistuimelle kirjallisessa muodossa

varsinainen suullinen menettely

jutun käsittelyn aikana suullisesti tuomioistuimelle esitetty oikeudenkäyntiaineisto pannaan välittömästi tuomion perustaksi

laajassa mielessä suullinen menettely

asianosaisten, todistajien ja asiantuntijoiden lausumat kylläkin esitetään oikeudelle suullisesti, mutta nämä lausumat merkitään pöytäkirjaan, joka puolestaan on jutussa annettavan tuomion perustana

välittömyysperiaate

kyse tavasta, jolla oikeudenkäyntiaineisto on otettava vastaan tuomioistuimessa, oikeudenkäyntiaineisto tulee esittää asian ratkaisevalle kokoonpanolle

aineisto ulottuvuus

oikeuden jäsenten on voitava perustaa ratkaisunsa oikeudenkäyntiaineistosta tekemiinsä välittömiin näkö- ja kuulohavaintoihin

parhaan todistusaineiston periaate

todistelussa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä alkuperäisiä todisteita ja ensikäden todistuskeinoja

välittömyysperiaate

tapa, millä oikeudenkäyntiaineisto on vastaanotettava tomioistuimessa

välittömyysperiaate edellyttää, että

oikeudenkäyntiaineisto on kokonaisuudessaan esitettävä välittömästi siinä tuomioistuimessa, jossa asia on vireillä ja joka myös ratkaisee asian

välittömyysperiaatteen henkilöulottovuus

kaikki oikeudenkäyntiaineisto pitää esittää asian ratkaisevalle kokoonpanolle

keskitysperiaate

oikeudenkäyntiasia pitää, mikäli mahdollista, käsitellä ilman ajanhukkaa yhdessä ainoassa yhtäjaksoisessa oikeudenkäyntitilaisuudessa

jutun lykkääminen

tuomioistuimen päätöksellä tapahtuva asian käsittelyn siirtäminen toiseen, määrättynä aikana pidettävään oikeudenkäyntitilaisuuteen, jossa asian käsittelyä jatketaan siitä, mihin edellisessä istunnossa jäätiin

jutun keskeyttäminen

kyse edelleen samasta istuntotilaisuudesta kuin ennen keskeyttämistä

pääkäsittelyn viimeinen vaihe

suullisen loppulausunnon esittäminen

valmistelu

jutun saattaminen sellaiseen vaiheeseen, että pääkäsittelyn toteuttaminen asiassa olisi keskitysperiaatteen mukaisesti mahdollista ilman lykkäyksiä

prekluusio

liian myöhäisessä vaiheessa tehdyn prosessitoimen jättäminen vaille huomiota, tuomioistuin ei saa ratkaisussaan ottaa huomioon liian myöhään ilmoitettua oikeustosiseikkaa tai todistetta

kaksi prekluusio tyyppiä

valmistelun sisäinen prekluusio, valmistelun ja pääkäsittelyn väliin sijoittuva prekluusio

käräjä- ja hovioikeudessa prekluusio sääntely koskee vain

siviiliasioita

korkissa prekluusio sääntely koskee

siviili- ja rikosasioita

prosessin välittömyyttä ei voida saavuttaa ilman

keskitystä ja suullisuutta

keskityksen toteutumisen kannalta prosessin

suullisuudella on tärkeä merkitys

tärkein prosessitavoite

varmuus

suullisuuden ja keskityksen merkitys liittyy lähinnä

näiden tekijöiden oikeudenkäynnin välittömyyttä turvaavaan vaikutukseen

suullisuusperiaatteen noudattaminen on omiaan estämään

käsittelyjen lykkäämistä

kontradiktorinen periaate

vastapuolen kuulemisen periaate/audiatur et altera pars

voimakkaimmillaan kontradiktorisen periaatteen merkitys on

tuomioistuinmenettelyssä

siviiliprosessissa on lähtökohtaisesti riittävää

että asianosaiselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi

rikosprosessissa syytetyn osalta pääsääntönä on, että

häntä on kuultava

kontradiktorisen periaatteen noudattamisen ulottuvuudet

1. asianosaisen on saatava tilaisuus esittää omat vaatimuksensa, perusteensa ja todisteensa 2. asianosaiselle pitää taata mahdollisuus antaa vastineensa vastapuolen vaatimusten, perusteiden ja todisteiden johdosta 3. asianosaisella pitää olla mahdollisuus saada tieto vastapuolen esittämistä seikoista 4. asianosaisella on oltava tilaisuus esittää käsityksensä sekä tuomioistuimen viran puolesta hankkimasta selvityksestä, että oikeudenkäyntiaineiston oikeudellisesta arvioimisesta 5. asianosaisten prosessuaalinen tasa-arvo (aseiden yhtäläisyys, equality of arms), jonka toteutuminen edellyttää, että asianosaisilla on yhtälaiset mahdollisuudet asiansa ajamiseen

lainvoimaisuus

tuomioon ei voida hakea muutosta varsinaisilla muutoksen haku keinoilla

julkisuusperiaatteen kaksi perustetta

1. tuomioistuinkäsittelyn julkisuus antaa kansalaisille mahdollisuuden valvoa ja kontrolloida tuomioistuinten toimintaa 2. julkiset oikeudenkäynnin pitävät yllä ihmisten mielenkiintoa ja luottamusta tuomioistuinten toimintaa kohtaan

kontrollifunktio

julkisuusperiaatteen noudattamisen on katsottu olevan omiaan estämään mielivaltaa ja väärinkäytöksiä lainkäytössä

käsittelyjulkisuus

yleisön oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä

julkisuusperiaatteen ulottuvuudet

käsittelyjulkisuus, asiakirjojen julkisuus, asianosaisjulkisuus, yleisöjulkisuus

asianosaisjulkisuus

oikeusvaltiossa jutun asianosaisilla on luonnollisesti aina oltava oikeus sekä olla läsnä asiansa suullisessa käsittelyssä että saada tietoonsa myös juttunsa käsittelyyn liittyvä oikeudenkäyntiaineisto

päätösneuvottelu

monijäseninen tuomioistuimen kokoonpano päättää tuomion sisällöstä

YTJulkL mukaan asianosaisten tuomioistuimelle toimittamien asiakirjojen julkiseksi tulon hetki riipuu siitä

mihin prosessilajiin käsiteltävä asia kuuluu

salassapitoaika päätösneuvotteluiden osalta

80 vuotta

salassapitoaika tuomioistuimen ratkaisun osalta

60 vuotta

lopputulos

tuomioistuimen ratkaisussa oleva tuomiolauselma

tuomiolauselma

johtopäätös, johon tuomioistuin on asiassa esitetyn oikeudenkäyntiaineiston perusteella päätynyt

Julkisen selosteen pitää sisältää

pääpiirteittäinen selostus asiasta ja ratkaisun perusteluista

YTJulkL mukaan suullisella käsittelyllä viitataan

mm. suullisen valmistelun istuntoon sekä pääkäsittelyyn

tuomioistuin voi rajoittaa yleisön läsnäoloa julkisessa käsittelyssä, jos

se on tarpeen todistajan, muun kuultavan tai asianosaisen taikka nyt sanotun henkilön läheisen suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta

puheenjohtaja voi rajoittaa yleisön läsnäoloa julkisessa käsittelyssä, jos

se on tarpeen tungoksen välttämiseksi

dispositiiviset riita-asiat

asiat, joista asianosaiset voivat vapaasti ja tuomioistuinta sitovasti sopia

indispositiiviset riita-asiat

sopimusvapautta on syystä taikka toisesta rajoitettu

jutun indispositiivisuutta voi puoltaa se, että

oikeudenkäynnissä annettava ratkaisu vaikuttaa merkittävällä tavalla myös muiden kun jutun asianosaisten elämään

oikeudenkäyntimenettely dispositiivisissa riita-asioissa on järjestetty

määrämis- eli dispositiivistaperiaatetta noudattaen

oikeudenkäyntimenettely indispositiivisissa siviiliasioissa on järjestetty

virallis- eli offsiaaliperiaatteen mukaan

dispositiivisten asioiden oikeuskäsittelyssä noudatetaan

käsittelymenetelmää

indispositiivisten asioiden oikeuskäsittelyssä noudatetaan

tutkintamenetelmää

määrämisperiaate

asianosaiset saavat itse ratkaista, tarvitsevatko he oikeussuojaa vai eivät, asianosainen voi vapaasti päättää oikeudenkäynnin aloittamisesta ja tietyin edellytyksin myös lopettamisesta

virallisperiaate

tuomioistuin antaa oikeussuojaa asianosaisten tahdosta riippumatta, asianosainen ei saa päättää missä laajudessa haluaa oikeussuojaa eikä sitä mitä oikeussuojan mahdollisista muodoista käytetään

käsittelymenetelmä

asianosaisten tehtävänä on esittää ja näyttää toteen ne tosiseikat, jotka he haluavat tuomioistuimen ottavan huomioon

tutkintamenetelmä

oikeudenkäynti on tuomioistuimen suorittama tutkinta, jolloin tuomioistuin on huohtii tosiseikkojen esittämisestä ja näyttämisestä toteen

kantaja luopuu kanteesta

tuomioistuimen on hylättävä kanne (negatiivinen oikeusvoima)

kantaja peruuttaa kanteen

tuomioistuimen on jätettävä asia silleensä (uusi haastehakemus mahdollinen)

oikeusvoima, res judicata

aikaisemman lainvoimaisen tuomion sitova vaikutus tulevaisuudessa

negatiivinen oikeusvoimavaikutus

lainvoimaisella tuomiolla ratkaistua kannetta ei voida ottaa uudelleen tutkittavaksi

positiivinen oikeusvoima

jos lainvoimaisesti ratkaistu seikka on prosessissa ennakkokysymyksen luonteinen, se on viran puolesta asetettava tuomion perustaksi

vastaajapuolen vastine kanteesta luopumiselle

myöntäminen oikeaksi

tunnustaminen

kohdistuu ainoastaan johonkin vaatimuksen tai vastustamisen tueksi esitetyistä perusteista eli oikeustosiseikoista

oikeustosiseikka

välittömästi relevantti fakta, jonka olemassa olo on vaaditun oikeusseuraamuksen syntymisen välttämätön edellytys

myöntäessään kanteen vastaaja hyväksyy

että tuomioistuin antaa asiassa kantajan esittämän vaatimuksen mukaisen tuomion

tosiseikan tunnustamisesta huolimatta

vastaaja voi vastustaa vaatimusta

kanteesta luopuessaan kantaja hyväksyy

että tuomioistuin antaa asiassa vastaajan vaatimuksen mukaisen tuomion, toisin sanoen hylkää kanteen

vaatimistaakka

tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin kantaja on vaatinut

miten määrämisperiaate ilmenee

asianosainen saa päättää haluaako hän oikeussuojaa, missä laajudessa hän haluaa oikeussuojaa, mihin oikeussuojan mahdollisista eri muodoista hän turvautuu, saa määrätä niistä oikeustosiseikoista, jotka tuomioistuin saa ottaa huomioon, valta määrätä todistuskeinoista

välimiesmenettely

riita-asia ratkaistaan valtion oikeussuojakoneiston ulkopuolella ja ratkaisijoina toimivat välimiehet

välityssopimus

asianosaiset sopivat, että heidän välisensä yksilöity riita-asia siirretään pois valtion lainkäyttövallan alaisuudesta ja annetaan välimiesten ratkaistavaksi

väittämistaakka

asianosaisen velvollisuus vedota oikeustosiseikkaan, jotta tuomioistuin voisi ottaa kyseisen seikan huomioon asiaa tutkiessaan ja ratkaistessaan (OK)

rikosjuttujen oikeudenkäynti on järjestetty

virallisperiaatteen mukaisesti

rikosprosessissa virallisperiaatteen määritelmän on katsottu sisältävän seuraavat seikat

1. virallisella syyttäjällä on lähtökohtaisesti oikeus nostaa syyte asianomistajan tahdosta riippumatta
2. syyttäjä ei voi lähtökohtaisesti sopia juttua epäillyn eikä syytetyn kanssa
3. rangaistusvaatimuksen myöntäminen ei sido tuomioistuinta
4. tuomion pitää perustua aineelliseen tulkintaan, jolloin syytettyä ei periaatteessa voida tuomita rangaistukseen pelkästään tunnustuksen perusteella

virallisen syytteen alaiset rikokset

syyttäjä voi nostaa syytteen riippumatta siitä, esittääkö asianomistaja jutussa syyttämispyynnön vai ei

asianomistajarikokset

asianomistajan tekemä syyttämispyyntö on syyttäjän syyteoikeuden käyttämisen edellytyksenä

virallisperiaatteen mukainen pääsääntö

rikos on virallisen syytteen alainen, jollei jonkin rikoksen kohdalla ole toisin säädetty

asianomistajarikokset

rikokset, joihin ei liity vahvaa julkista intressiä, rikokset jotka kohdistuvat välittömästi vain yksityiseen intressiin

kolmas rikostyyppi

rikokset ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia, mutta syyttäjä voi kuitenkin nostaa syytteen ilman syyttämispyyntöä, mikäli erittäin tärkeä yleinen etu niin vaatii

keskeisimmät syyteneuvottelua koskevat oikeusohjeet löytyvät

esitutkintalaista ja ROL:lista

ROL:issa säännelty tunnustamisoikeudenkäynti

tuomioistuin tutkii tunnustuksen pätevyyden ja muut tuomioesitykseen liittyvät kysymykset sekä tarvittaessa muut tuomioesityksessä tarkoitettuun rikokseen perustuvat vaatimukset

syyteneuvottelua koskevat rikokset soveltuvat rikoksiin, joista ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin

kuusi vuotta vankeutta, ei kuitenkaan henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemäärämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin

syyteneuvottelun käyttämistä harkittaessa syyttäjän olisi otettava huomioon

asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuuluva aika ja osallisuuskysymykset

tunnustamisoikeudenkäynnin päätteeksi

tuomioistuin antaa tuomioesityksen mukaisen tuomion, jos se lukee rikoksen syyksi tuomioesityksen mukaisesti eikä tuomion antamiselle olisi muuta estettä

jos tuomioistuin lukee rikoksen syyksi tuomioesityksen mukaisesti eikä tuomion antamiselle olisi muuta estettä

tuomioistuin mittaa rangaistuksen lievennetyltä rangaistusasteikolta

inkvisitorinen menetelmä

rikosprosessuaalinen oikeudenkäyntiperiaate, joka korostaa tuomioistuimen määräämisvaltaa ja aloiteoikeutta suhteessa syyttäjään. vastuu oikeudenkäynnin aloittamisesta ja eteenpäin viemisestä sekä myös näytön hankkimisesta on tuomioistuimella itsellään

akkusatorinen menetelmä

vastuu oikeudenkäynnin aloittamisesta sekä oikeudenkäyntiaineiston hankkimisesta ja esittämisestä on kantajapuolella

mikäli syytetty valehdellessaan syyllistyy RL 15:6 mukaiseen väärään ilmiantoon

voidaan hänet kuitenkin tästä rikoksesta tuomita rangaistukseen