yh02

yh02

arvonlisävero

hyödykkeen hintaan sisältyvä välillinen vero.

bruttokansantuote

kansantaloudessa vuoden aikana tuotettujen hyödykkeiden kokonaisarvo.

budjetti

tulo- ja menoarvio, erityisesti valtion tai kunnan talousarvio.

deflaatio

yleisen hintatason lasku; vastakohta inflaatio.

devalvaatio

hallitus tekee päätöksen valuutan arvon heikentämisestä suhteessa muihin valuuttoihin, ei voi tehdä kelluvalle valuutalle

devalvoituminen

valuutan arvo heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin kysynnän ja tarjonnan mukaan.

elinkeinorakenne

työvoiman jakautuminen alkutuotannon, jalostuksen (teollisuuden) ja palveluiden kesken.

talouden elvyttäminen

hallituksen ja julkisen sektorin harjoittamaa politiikkaa laskusuhdanteen aikana, tavoitteena saada aikaan taloudellista kasvua ja ehkäistä työttömyyden kasvua.

euribor-korko

euroalueen yleisin viitekorko, kertoo, millä hinnalla suurimmat eurooppalaiset pankit ovat valmiita lainaamaan toisilleen rahaa.

euroalue

EU-maat, jotka muodostavat yhteisen Talous- ja rahaliiton.

eurojärjestelmä

EMU-maiden keskuspankit ja Euroopan keskuspankki.

Euroopan keskuspankki

vastaa euroalueen rahapolitiikan toteuttamisesta ja hallinnoi euroa.

finanssikriisi

vuonna 2008 puhjennut kriisi, joka lähti liikkeelle Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta ja subprime-lainoista ja aiheutti yleismaailmallisen laskusuhdanteen.

finanssipolitiikka

julkisen sektorin talouspolitiikan keino: kokonaiskysynnän säätelyä valtion budjetin, verotuksen ja investointien avulla.

fuusio

yrityksien yhdistyminen tai sulautuminen yhteen

gini-indeksi

mittari, jolla tarkastellaan tuloerojen kehitystä.

globalisaatio

maapallo muodostaa yhden teollisuusmaiden hallitseman talousalueen, jossa tuotteet, tieto ja raha liikkuvat nopeasti paikasta toiseen

harmaa talous

verojen ja muiden lakisääteisten maksujen maksamatta jättäminen, työn tekeminen tai teettäminen "pimeästi".

HDI-indeksi

inhimillisen kehityksen indeksi, johon lasketaan mukaan BKT, odotettavissa oleva elinikä ja lukutaito.

huoltotase

kuvaa kansantalouden rakennetta: kokonaistarjonta kertoo, mistä kansantaloudessa käytetyt hyödykkeet ovat peräisin ja kokonaiskysyntä, mihin hyödykkeet on käytetty.

taloudellinen huoltosuhde

kertoo, kuinka monta ei-työllistä on työllistä kohden.

IMF

Kansainvälinen valuuttarahasto

inflaatio

hintatason yleinen nousu, rahan arvon heikkeneminen.

investointi

sijoitus, jolla pyritään tehostamaan tai lisäämään tuotantoa ja josta odotetaan saatavan tuloja.

julkinen sektori

valtio, kunnat, kuntayhtymät ja sosiaaliturvarahastot.

kannustinloukku

tilanne, jossa työn tekeminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska tukien ansiosta tulot ovat yhtä hyvät tekemättä työtä.

kartelli

yritysten laiton sopimus esimerkiksi hinnoista, jolla pyritään rajoittamaan keskinäistä kilpailua.

kasvu- ja vakaussopimus

EMU-maiden vuonna 1997 tekemä sopimus, jolla on pyritty hillitsemään jäsenmaiden liiallista velkaantumista: budjettialijäämä saa sopimuksen mukaan olla korkeintaan 3% BKT:sta kahtena peräkkäisenä vuonna.

kauppatase

tase, johon sisältyy tavaroiden viennistä saadut tulot ja tuonnista aiheutuneet menot.

kelluva valuuttakurssi

valuutan hinta suhteessa toiseen valuuttaan määräytyy vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.

keynesiläisyys

taloudellinen oppisuunta, jonka kehitti J.M. Keynes 1930-luvulla: valtion tulee puuttua suhdannevaihteluihin finanssipolitiikalla.

kohtaanto-ongelma

tilanne, jossa työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa toisiaan, esimerkiksi sen vuoksi, että työnhakijoilla ei ole sopivaa koulutusta tai työpaikka sijaitsee toisella paikkakunnalla.

kokonaiskysyntä

ilmaisee huoltotaseessa, mihin kansantalouden hyödykkeet on käytetty: koostuu viennistä, kulutuksesta, investoinneista ja varastojen muutoksesta.

kokonaistarjonta

ilmaisee huoltotaseessa, mistä kansantalouden hyödykkeet ovat peräisin: koostuu bruttokansantuotteesta ja tuonnista.

kokonaisveroaste

kaikkien maksettujen verojen sekä sosiaaliturvamaksujen ja lakisääteisten työeläkemaksujen osuus bruttokansantuotteesta.

konkurssi

yrityksen vararikko.

korkeasuhdanne

talouden vaihe, jolloin talous kasvaa liian nopeasti ja voi ylikuumentua; näkyy esim. inflaation kiihtymisenä.

korko

rahan hinta tai tuotto.

kotimainen kysyntä

kotimainen yksityinen kulutus, julkinen kulutus ja investoinnit.

kuluttajahintaindeksi

tilastokeskuksen laskema hintaindeksi, jolla seurataan hintojen kehitystä.

kuntayhtymä

kahden tai useamman kunnan yhteistyö esimerkiksi terveydenhuollon tai lukiokoulutuksen hoitamisessa, jonka avulla palvelut turvataan, vaikka jokaisella kunnalla ei ole mahdollisuuksia itse ylläpitää kyseistä palvelua.

kustannusinflaatio

tuotantokustannusten noususta (esim. palkat, raaka-aineiden hinnat) johtuva hintojen nousu.

kvartaalitalous

pörssiyritysten toimintaa seurataan osavuosikatsausten avulla neljä kertaa vuodessa ja se voi johtaa lyhytnäköiseen päätöksentekoon yrityksissä.

kysyntäinflaatio

kasvanut kysyntä aiheuttaa hintojen nousun.

lama

poikkeuksellisen syvä ja pitkäaikainen laskukausi, johon liittyy mm. työttömyyden huomattava kasvu ja tuotannon voimakas supistuminen.

laskusuhdanne

suhdannevaihe, johon liittyy tuotannon kasvun hidastuminen.

korkomarginaali

Pankin ja asiakkaan keskenään sopima korko, joka yhdessä viitekoron kanssa muodostaa lainan kokonaiskoron. Suuruuteen vaikuttaa mm. pankkien kilpailutilanne, asiakassuhde ja lainan käyttötarkoitus.

monetarismi

taloudellinen oppisuunta, joka korostaa rahapolitiikkaa suhdannevaihteluiden lieventämisessä.

monopoli

tilanne, jossa jollakin hyödykkeellä on vain yksi myyjä, joka hallitsee markkinoita ja pystyy määräämään tuotteen hinnan.

noususuhdanne

suhdannevaihe, johon liittyy talouden kasvun voimistumista.

nuorisotyöttömyys

15-24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta.

obligaatio

valtion tai kunnan joukkovelkakirjalaina.

ohjauskorko

keskuspankin keino toteuttaa rahapolitiikkaa, hinta, jolla keskuspankki lainaa rahaa muille pankeille.

oligopolinen kilpailu

markkinoilla on vain muutama saman alan yritys, joten kilpailu on epätäydellistä.

osake

osuus osakeyhtiön osuuspääomasta.

osakeanti

osakeyhtiö laskee liikkeelle uusia osakkeita saadakseen rahaa esim. investointeihin.

osinko

osakeyhtiö voi jakaa osan voitostaan osakkeenomistajille.

piilotyöttömyys

työikäiset, jotka eivät ole työssä, mutta eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksisi.

pitkäaikaistyöttömyys

yli vuoden jatkunut yhtäjaksoinen työttömyys

progressiivinen vero

veroprosentti kasvaa tulojen kasvaessa.

protektionismi

oman maan tuotannon suojelua esimerkiksi tullimaksuilla tai tuontikiintiöillä.

pörssi

julkinen kauppapaikka, jossa voi ostaa ja myydä osakkeita.

rahapolitiikka

keskuspankki säätelee rahan määrää ohjauskoron avulla.

rahoitusmarkkinat

raha liikkuu säästäjiltä (ylijäämätalouksilta) rahoitusta tarvitseville (alijäämätalouksille).

rakennetyöttömyys

yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen muuttumisesta johtuva työttömyys: esimerkiksi työttömillä ei ole koulutusta tarjolla oleviin työpaikkoihin tai työt siirtyvät globalisaation myötä halvempien tuotantokustannusten maihin.

revalvoituminen

valuutan arvo vahvistuu suhteessa muihin valuuttoihin.

sisämarkkinat

alue, jossa hyödykkeet saavat liikkua vapaasti ilman tullimaksuja, esimerkiksi Euroopan unioni.

suhdannetyöttömyys

lasku- ja matalasuhdanteesta johtuva työpaikkojen väheneminen.

suhdannevaihtelu

talouskasvun voimakkuuden vaihtelu.

suhteellinen vero

vero, jossa veroprosentti on kaikille sama, esim. kunnallisvero.

säästämisaste

säästöön jäävä osa käytössä olevista tuloista.

taantuma

talouden vaihe, jossa BKT ei kasva kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana.

tulonsiirto

kotitalouksien (tai yritysten) saamat tuet; esimerkiksi lapsilisä, opintotuki, eläke.

tulopolitiikka

työmarkkinajärjestöt (ja valtio) sopivat mm. palkankorotuksista ja muista työsuhteen ehdoista.

tuottavuus

tuotannon määrä työntekijää tai tuotantolaitosta kohden tiettynä aikana.

tupo-sopimus

tulopoliittinen kokonaisratkaisu, jossa työmarkkinajärjestöt ja hallitus sopivat työehdoista keskitetysti.

työllinen

työikäinen henkilö, jolla on työpaikka.

työllisyysaste

työllisten osuus 15-64-vuotiaista.

työvoima

kaikki 15-74-vuotiaat (työlliset ja työttömät)

työttömyysaste

työttömien osuus työvoimasta.

vaihtotase

kuvaa maan talouden ulkoista tasapainoa: koostuu kauppataseesta, palvelutaseesta ja tuotannontekijätuloista sekä tulonsiirroista Suomen ja ulkomaiden välillä.

valtionosuus

valtion antama tuki kunnille peruspalveluiden hoitamiseen.

valuuttavaranto

keskuspankin hallussa olevat ulkomaiset valuutat.

vapaakauppa

kansainvälisen kaupan harjoittaminen ilman rajoituksia, vienti ja tuonti on vapaata.

verokiila

työnantajan maksamien työvoimakustannusten ja työntekijän saaman nettopalkan erotus.

veropohja

erilaisten verotettavien asioiden yhteismäärä.

välillinen vero

hyödykkeiden hintaan sisältyvä vero, esim. alv.

välitön vero

suoraan palkasta tai varallisuudesta perittävä vero.

yt-neuvottelut

työnantajan tulee neuvotella työntekijöiden kanssa työssä tapahtuvista muutoksista, esimerkiksi lomautuksista ja irtisanomisista.

yhteisövero

osakeyhtiöiden voitostaan maksama vero, 20 %.

talouden ylikuumentuminen

talouden liian nopea kasvu, ongelmina mm. kiihtyvä inflaatio ja työvoimapula.

reaalikorko

korko, josta inflaation vaikutus on poistettu.

pk-yritys

pieni tai keskisuuri yritys, 50 - 250 työntekijää.

liikevaihto

yrityksen myyntitulot vuoden aikana.

kannattavuus

yrityksen tilinpäätöksestä ilmenevä tunnusluku, voiton tai tappion suuruus tilikaudella.

joukkovelkakirjalaina

laina, joka on jaettu velkakirjoiksi, joita sijoittajat voivat hankkia, esim. obligaatiot.

julkisen talouden kestävyysvaje

julkisen talouden velkaantumisen ja väestön ikääntymisen aiheuttama tilanne, jossa veroja pitäisi nostaa tai menoja leikata.

bruttopalkka

palkka ennen verojen ennakonpidätystä.

hintakilpailukyky

tarkasteltavan maan hintataso tai kustannukset suhteessa sen kilpailijamaiden hintoihin ja kustannuksiin.

ulkoistaminen

yrityksen toiminnan tai sen osan ostaminen ulkopuoliselta tuottajalta.