bi0203 käsitteet

abioottinen

Elottomaan luontoon kuuluva, esimerkiksi maa, vesi, ilma, valo, lämpö jne.

abioottinen typensidonta

Salamoinnin vaikutuksesta ilmassa syntyy typpikaasusta ja hapesta typen oksideja, joista edelleen muodostuu maaperässä nitraatti-ioneja kasvien käyttöön.

avainbiotooppi

Elinympäristö, jossa elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto. Esim. lehto

avainlaji

Ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin, esim. rakkolevä Itämeressä.

biodiversiteetti

Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, eliöyhteisöjen monimuotoisuutta eli lajirunsautta sekä lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua.

bioindikaattori

Ilmentäjälaji. Sietoisuudeltaan kapea-alainen laji, jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön ominaisuuksista, kuten happamuudesta, suolaisuudesta, ravinteisuudesta, saastuneisuudesta tms.

biologinen hapenkulutus BHK

Ilmaisee happimäärän, jonka mikrobit kuluttavat hajottaessaan orgaanista ainetta (mg happea/litra vettä). Mitä enemmän jätevedessä on orgaanista ainesta, sitä enemmän sen hajottamiseen kuluu happea.

biologinen typensidonta

Bakteerien suorittamaa typensidontaa. Esim. syanobakteerit pystyvät sitomaan typpikaasua suoraan ilmasta.

biomassa

Alueen, populaation tai eliön elävän aineksen määrä tietyllä hetkellä, ilmaistaan tuorepainona, kuivapainona tai energiasisältönä.

bioottinen

Elolliseen luontoon kuuluva, esim. kasvi, eläin, yksisoluinen eliö jne.

biopolttoaine

Eloperäisestä aineesta eli biomassasta, kuten puusta tai öljypalmusta, valmistettu polttoaine.

biosfääri

Elokehä, ekosfääri. Se osa maapalloa, jossa esiintyy elämää. Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus.

biotooppi

Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset, esim. kasveilla kasvupaikka ja linnuilla pesimäympäristö.

bruttoperustuotanto

Tuottajien kokonaistuotanto, ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteensä tietyssä ajassa sitoma energiamäärä, josta ei ole vähennetty niiden omiin elintoimintoihin kulunutta energiaa.

DDT

Erittäin tehokas hyönteismyrkky, joka otettiin laajalti käyttöön koko maapallolla 1900-luvun jälkipuoliskolla. Aine on kuitenkin osoittautunut erittäin vaaralliseksi orgaaniseksi ympäristömyrkyksi. Aineen käyttö on kielletty useimmissa maissa, mutta sitä käytetään edelleen erityisesti malaria-alueilla.

Denitrifikaatio

Typpiyhdisteiden pilkkoutuminen anaerobisten bakteerien aineenvaihduntareaktioissa, jolloin typpikaasua vapautuu ilmaan.

dioksiini

Hiilivetyjä, joiden klooratut muodot ovat pahoja orgaanisia ympäristömyrkkyjä eli nk. supermyrkkyjä. Aiheuttavat mm. syöpää ja sikiövaurioita.

ehdollinen mutualismi

Lajien välinen suhde, jossa kaksi lajia, jotka elävät kumpaakin osapuolta hyödyttävässä suhteessa, tulevat toimeen myös ilman toisiaan.

ehdoton mutualismi

Lajien välinen suhde, jossa lajit eivät kykene elämään ilman toisiaan

ekologia

biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä sekä eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita.

ekologinen askelkivi

Säästetty luontolaikku, saarekemainen alue, jonka tarkoituksena on helpottaa yksilöiden siirtymistä osapopulaatiosta toiseen.

ekologinen jalanjälki

Kuvaa, kuinka suurta ekologisesti tuottavaa maa-aluetta tarvitaan yhden ihmisen kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen.

ekologinen kapasiteetti

Biologisesti tuottava maa-ala asukasta kohti.

ekologinen käytävä

Etenkin kaupunkiekologiassa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan esimerkiksi viheralueita, joita pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle. Esim. moottoritien yli.

ekologinen pyramidi

Kaavio (malli), jonka avulla havainnollistetaan ravintoketjujen lenkkien sisältämää biomassaa, energiaa tai lajimäärää. Alimpana on aina tuottajaporras ja ylimpänä ravintoketjun viimeinen kuluttajaporras, ns. huippupeto.

Ekologinen selkäreppu

Kuvaa tuotteen valmistamiseen, kuljettamiseen ja käyttöön tarvittavia luonnonvaroja, kun niiden summasta on vähennetty tuotteen oma paino.

ekologinen tehokkuus

Hyötysuhde, jolla ravinto- eli energiapyramidin jokin porras sitoo ottamaansa energiaa biomassaansa eli siirtää sitä seuraavan portaan käyttöön.

ekolokero

Eliön, populaation tai lajin, paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla eliö on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä.

ekosysteemi

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella, esim. metsä, järvi, pelto, akvaario.

Ekosysteemien monimuotoisuus

Maapallolla tavattavien erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen kirjo. Perustuu elottoman luonnon vaihteluihin maapallolla.

Ekosysteemipalvelut

Luonnon ilmaiseksi tarjoamia, ihmiselle välttämättömiä aineellisia ja aineettomia palveluja. Prosessit ylläpitävät eliöyhteisöjen kestävyyttä ja tuotantokykyä.

ekotehokkuus

Materiaalien ja energian käytön tehokkuuden parantamista. "Vähemmästä enemmän".

eksponentiaalinen kasvu

Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu, jonka kuvaaja on lineaarisella asteikolla J-kirjaimen muotoinen. Voi toteutua lyhyen aikaa optimioloissa.

eliöyhteisö

Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien populaatioiden muodostama kokonaisuus.

eloton ympäristö

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, kuten vesi, lämpötila ja ilmassa olevat kaasut.

Endeeminen laji

Laji, jonka luonnollinen levinneisyys kattaa vain tietyn suppeahkon alueen. Esim. tunturisopuli Fennoskandiassa.

Epäorgaaninen aine

Aineet, jotka eivät ole eloperäisiä eivätkä sisällä energiaa. Ne ovat kuitenkin elämälle välttämättömiä, esim. ravinteita ja kivennäisaineita.

Fossiilinen polttoaine

Uusiutumaton energialähde, joka on syntynyt muinoin eläneiden eliöiden jäänteistä. Näitä ovat maaöljy, maakaasu ja kivihiili (+turve, jonka uusiutuminen on erittäin hidasta)

Geenivirta

Geenien kulkeutuminen populaatiosta toiseen esim. siirtyvien yksilöiden tai kasvien siementen, itiöiden ja siitepölyn mukana.

Hajottaja

Eliö, joka käyttää tarvitsemansa energian lähteenä eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Palauttavat epäorgaaniset aineet luonnon kiertokulkuun.

hallittu hoitamattomuus

Kaupunkien viheralueiden hoidossa käytetty käsite, joka tarkoittaa alueiden osittaista hoitoa perinteisin viherrakentamisen keinoin ja osittain niiden jättämistä luonnontilaisiksi.

Hajakuormitus

Luontoon tuleva kemiallinen kuormitus, joka on lähtöisin useista pienistä päästölähteistä, kuten pelloilta, haja-asutuksesta tai liikenteestä.

happamoituminen

Ekosysteemien pH:n lasku, joka aiheutuu pääasiassa ihmisen ilmakehään päästämistä rikki- ja typpiyhdisteistä sekä hiilidioksidista.

happikato

Veteen liuennut happi loppuu tai vähenee, koska runsaan orgaanisen aineen takia hajottajien toiminta kuluttaa happea.

harsuuntuminen

Havupuiden neulasten väheneminen, jota voivat aiheuttaa esim. ilmansaasteet tai sienitaudit.

hiilinielu

Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, joista tärkeimpiä ovat meret, metsät ja suot.

ilmastonmuutos

Ilmastoa määrittävien muuttujien, kuten lämpötilan ja sademäärän pitkän aikavälin keskiarvojen huomattava muuttuminen. Nykyisin muutos tarkoittaa ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä.

isäntä

Eliö, josta loinen ottaa ravintonsa tai jonka varassa pöytävieras elää.

jatkotuotanto

Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä, joka on seuraavan kuluttajaportaan käytössä.

jäkäläautio

Kaupunki- tai teollisuusalue, jossa erityisesti puiden runkojen jäkälät ovat vähentyneet tai hävinneet happamoitumisen ja ilman saasteiden takia.

jätevedenpuhdistus

Jätevesien puhdistusprosessi, jossa on yleensä kolme vaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen vaihe.

kannanvaihtelu

populaation tiheyden ja koon vaihtelu

kansallispuisto

Luonnonsuojelualue, joka on tarkoitettu yleiseksi luontonähtävyydeksi. Ihmiset saavat mm. liikkua, marjastaa ja sienestää alueella.

kapea-alainen

Eliö tai laji, jonka sietokyky joihinkin ympäristötekijöihin on vähäinen, sopii hyvin bioindikaattoriksi. Esim. jäkälät ja pikkulimaska.

kasvihuoneilmiö

Luontainen ilmiö, jossa ilmakehässä olevat kaasut estävät osaa maapallolta lähtevästä lämpösäteilystä karkaamasta avaruuteen. Välttämätön maapallon elämälle.

kasvihuonekaasu

Ilmakehässä oleva kaasu, joka absorboi (imee) maapallolta lähtevää lämpösäteilyä ja siten nostaa lämpötilaa maapallolla. Esim. hiilidioksidi ja metaani

kasvukausi

Aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 astetta.

Kaukokulkeuma

Päästöjen kulkeutuminen satojen tai tuhansien kilometrien päähän päästölähteistä.

kertyminen, bioakkumulaatio

Vedessä, ilmassa ja maaperässä esiintyvien aineiden, erityisesti raskasmetallien, kasaantuminen jonkin eliön kudoksiin. Aineiden määrä lisääntyy eliöissä vähitellen, koska sen elimistö ei kykene hajottamaan niitä.

kestävä kehitys

Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva toiminta, joka turvaa nyt elävien ihmisten tarpeiden tyydyttämisen vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Sisältää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden.

kilpailu

Saman lajin eliöiden tai eri lajia olevien eliöiden välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja rajallisia ympäristöresursseja.

koralliriutta

Korallieläinten ympärilleen erittämästä kalkkikivestä muodostuva vedenalainen rakennelma.

kosteikko

Alava alue, jota luonnehtii yleensä tiheä kasvillisuus ja runsas eläimistö. Veden peittämä ainakin jonkin aikaa vuodesta. Esim. suo, mangrovemetsä

kuivalaskeuma

ilmaan päätyneet rikin ja typen oksidit tulevat maahan sellaisenaan painovoiman vaikutuksesta

kylmänhorros

Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elintoiminnot hidastuvat voimakkaasti. Elimistön lämpötila voi laskea jopa 0 asteen alapuolelle.

laaja-alainen

Eliö tai laji, joka selviää hyvin ympäristössään, vaikka ympäristötekijät vaihtelevat voimakkaastikin. Esim. rotta

laidunnus

Lajien välinen suhde, jossa kuluttaja (kasvinsyöjä) käyttää osan tuottajasta ravinnokseen.

Lajimonimuotoisuus

Eri lajien lukumäärä ja niiden runsaussuhteet tietyllä alueella.

Lajienvälinen kilpailu

Kahden tai useamman lajin välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia resursseja.

lajinsisäinen kilpailu

Saman lajin yksilöiden välinen kilpailu samoista ympäristöresursseista. Populaatioissa ilmenevän muuntelun vuoksi osa yksilöistä saa resursseja riittävästi ja osa jää ilman.

Lajinsisäinen monimuotoisuus

Samaan lajiin kuuluvien populaatioiden ja yksilöiden väliset erot. Ne johtuvat pääasiassa yksilöiden ominaisuuksiin vaikuttavista perintötekijöistä eli geneettisestä monimuotoisuudesta. Lisää lajin ja sen populaatioiden selviytymiskykyä ympäristömuutoksissa ja mahdollistaa pitkällä aikavälillä lajinkehityksen ja uusien lajien synnyn.

logistinen käyrä

Populaation todellista kasvua kuvaava käyrä, jossa on huomioitu ympäristön vastus

loinen

Eliö, joka ottaa isäntäeliöstä (host) ravintoa tappamatta tätä.

luonnonpuisto

Luonnonsuojelualue, joka on varattu tutkimustarkoituksiin. Yleisön liikkuminen on kielletty tai ainakin tarkkaan säädeltyä.

luonnonsuojelu

eliöiden, ekosysteemien ja luonnonvarojen suojelua ja hoitoa

luonnonsuojelualue

Sellainen alue, jossa ihmisen toimintaa on rajoitettu biodiversiteetin turvaamiseksi. Esim. kansallis- tai luonnonpuisto.

lyhyenpäivänkasvi

kasvi, joka tuottaakseen kukkia ja siemeniä tarvitsee riittävän pitkän (10-12h) pimeän ajan vuorokaudessa

lyhytaikainen hiilen varasto

ilmaan, veteen ja eliöihin varastoitunut hiili

lämpösäteily eli infrapunasäteily

Sähkömagneettinen säteily, jonka aallonpituus on 700nm-1000nm.

Maaekosysteemi

Maa-alueiden ekosysteemi, jossa vesi on usein rajoittava tekijä. Esimerkiksi havumetsä, aavikko ja savanni.

mangrovemetsä

Tropiikissa merenlahtien ja jokisuistojen matalassa vedessä kasvava, puista ja pensaista koostuva metsä. Puille ovat tyypillisiä pönkköjuuret.

metapopulaatio

lajin paikallisten populaatioiden muodostama kokonaisuus. Paikallispopulaatioiden välillä tapahtuu muuttoliikettä ja siten geenien vaihtoa.

metsän sukkessio

metsän kehittyminen esimerkiksi tulipalon jälkeen eri vaiheiden kautta kliimaksivaiheen metsäksi

Metyylielohopea

ravintoketjuissa rikastuva ympäristömyrkky, jota bakteeritoiminta muodostaa vesien epäorgaanisesta elohopeasta.

mikromuovi

halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia, jotka eivät ole silmin havaittavissa. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi pieneksi jauhautunutta muovia tai vaatteiden keinokuituja, jotka kulkeutuvat mereen jätevedenpuhdistamoiden kautta.

minimitekijä

Niukkuustekijä eli ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä

MIPS

Ekotehokkuuden mittari. Saadaan jakamalla tuotteeseen ja sen valmistukseen kuluva materiaalipanos käyttökertojen määrällä.

monimuotoisuuskeskus

Alue jolla elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto esim. Uusi-Seelanti

mutualismi

vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät

muuttoliike

eliöiden, yleensä eläinten, liikkuminen paikasta toiseen useimmiten jonkin ympäristötekijän vaihtelun takia.

myrkky

Aine, jolle altistuminen haittaa eliön elintoimintoja tai tappaa eliön. Aineen myrkyllisyys riippuu annoksen koosta ja eliön sopeutumisesta sietää kyseistä myrkkyä.

märkälaskeuma

Ilmaan päässeet typen ja rikin oksidit reagoivat veden kanssa, jolloin muodostuu rikki- ja typpihappoa, jotka tulevat maahan happamana sadevetenä

nettoperustuotanto

Ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteinen tuotanto, josta on vähennetty tuottajien oman kulutuksen osuus

nopeakiertoinen hiili

Maa- ja vesiekosysteemien biomassassa oleva hiili.

ohivirtaava energia

Energia, jonka kukin ravintoketjun lenkki tai energiapyramidin porras kuluttaa omiin elintoimintoihinsa (lähinnä hengitykseen).

Orgaaninen yhdiste

Solun hiiltä sisältävä yhdiste (paitsi hiilidioksidi, hiilimonoksidi ja kadbonaatit). Näitä ovat hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot. Sisältävät energiaa.

orgaaninen ympäristömyrkky

ihmisen valmistamia, luonnossa hitaasti hajoavia rasvaliukoisia hiilivetyjä, jotka kertyvät eliöihin

PAH-yhdisteet

Raakaöljyn sisältämiä rasvaliukoisia orgaanisia myrkkyjä, jotka aiheuttavat mm. syöpää.

perinneympäristö

perinteisten maankäyttötapojen, kuten laidunnuksen, muovaamia ympäristöjä. Esim. niityt ja kadot.

perustuotanto

Primaarituotanto, tuottajien sitoma energia tai biomassa.