Terkka 1

Opiskeluhyvinvointi, moniulotteinen terveys, terveyskäyttäytyminen, promootio, terveyskulttuuri, ravinto, liikunta, uni ja lepo, painonhallinta

Opiskeluhyvinvointi

Opiskelijan fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu voimavarojen, opiskelun, oppimisympäristön ja vapaa-ajan tasapainoiseen kokonaisuuteen

Opiskelukyky

Opiskelijan voimavarojen ja opiskelun tasapaino

Motivaatio

Ihmisen toimintaa ohjaavien tekijöiden kokonaisuus. Jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen

Koulu-uupumus

Pitkittynyt väsymystila, joka on kehittynyt jatkuvan kouluun liittyvän stressin seurauksena

Terveys

WHO:n mukaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila; myös muita määritelmiä

WHO

Wordl Health Organization; Maailman terveysjärjestö: Ihmisten terveyteen keskittyvä YK:n järjestö

Toimintakyky

Ihmisen kyky tehdä työtä, harrastaa, luoda ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja ja selvitä vastoinkäymisistä

Subjektiivinen eli koettu terveys

Millaiseksi ihminen kokee oman terveytensä. On riippuvainen mm. Iästä, elämäntilanteesta ja odotuksista

Objektiivinen eli mitattu terveys

Yleensä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen näkemys terveydestä; perustuu usein mittauksiin ja tutkimuksiin

Sairaus

Länsimaisen lääketieteen piirissä tunnistettavat vauriot, tilapäiset tai pysyvät toiminnan häiriöt tai solujen rakenteelliset viat. Aikakausi ja kulttuuri vaikuttaa määritelmään

Psykosomaattinen

Sekä mieleen, että kehoon liittyvä esim. henkisten tekijöiden aiheuttama fyysinen oire tai vaiva

Somaattinen

Kehon toimintaan liittyvä selitys

Terveyteen vaikuttavat tekijät

Joukko eri tasoisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa terveyteen sekä suoraan, että epäsuorasti (esim. Perimä, elinympäristö ja elintavat)

Terveysosaaminen

Terveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsenäinen kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja vastuu; kehittäminen auttaa ymmärtämään terveyttä ja sairautta, sekä luo valmiuksia terveyttä edistävien ratkaisujen tekoon arkielämässä

Perimä

Perityt geenit, jotka muodostuvat soluissa sijaitsevasta DNA:sta; geenit vaikuttavat ihmisen ominaisuuksiin

Terveyskäyttäytyminen

Terveyteen liittyvät elintavat, kuten ravitsemus ja päihteiden käyttö sekä muu terveyteen vaikuttava käytös, kuten rokottautuminen ja seksuaalinen käyttäytyminen

Elintapa

mm. ravitsemukseen, liikuntaan, uneen ja päihteiden käyttöön liittyvät valinnat, joilla on merkittäviä vaikutuksia terveydelle

Sosioekonominen asema

Ihmisen asema yhteiskunnassa; Indikaattoreina mm. koulutus, ammattiasema, tulotaso ja varallisuus. Myös tiettyyn asemaan kuuluvien ihmisten samanlaiset sosiaaliset tavat, identiteetti, arvot ja ihanteet

Psykososiaalinen ympäristö

Ympäristö, joka muodostuu erilaisista ihmisryhmistä, joiden kanssa henkilö on vuorovaikutuksessa esim. kotona, koulussa tai työssä

Sattuma

Tekijä tai tekijöiden yhdistelmä, jonka muodostumista ei pysty ennustamaan ja jonka vaikutus terveydelle on usein suuri; esim. luonnon mullistus tai onnettomuus

Sosiaalipsykologia

Tieteenala, jossa tutkitaan yksilön käyttäytymistä ryhmän jäsenenä ja ympäristön vaikutusta yksilön käytökseen

Terveysuskomusmalli

Terveyskäyttäytymistä selittävä malli, jonka avulla selitetään ihmisten käyttäytymistä jonkin sairauden välttämiseksi

Sosiodemografiset tekijät

Väestöryhmien eroja kuvaavia tekijöitä; esim. ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, siviilisääty ja etninen tausta

Suunnitellun käyttäytymisen teoria

Terveyskäyttäytymistä selittävä malli, jonka lähtökohtana on ihmisen tahdonalainen ja suunnitelmallinen toiminta

Sosiaaliset normit

Ryhmien käyttäytymissäännöt, muiden asenteet ja odotukset sekä oma halu toimia niiden mukaisesti; käyttäytymiseen vaikuttava taustatekijä

Minäpystyvyys

Yksilön käsitys omista mahdollisuuksista suoriutua tietystä asiasta esim. käyttäytymisen muuttaminen

Sosiaalikognitiivinen teoria

Terveyskäyttäytymistä selittävä malli, jossa ihmisen toimintaa määrittävät varsinkin minäpystyvyys ja uskomukset oman toiminnan seurauksista

Vastavuoroinen määräytyminen

Yksilön, hänen käyttäytymisensä ja ympäristön välinen vuorovaikutus; käyttäytymistä ohjaava taustatekijä

Mallioppiminen

Oppiminen havainnoimalla muiden toimintaa sekä sitä, miten ympäristö reagoi tähän käyttäytymiseen

Itsesäätely

Ihmisen kyky ohjata omaa käyttäytymistään, kuten seurata edistymistään ja muokata tavoitteita / keinoja edistyksen mukaan

Muutosvaihemalli

Terveyskäyttäytymistä selittävä malli, jonka avulla selitetään ennen kaikkea terveyteen liittyvän toiminnan muutosprosessia

Promootio

Terveyden edistäminen; tarkoituksena parantaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla

Ottawan julistus

Vuonna 1986 pidetyn ensimmäisen WHO:n terveyden edistämisen maailmankonferenssin loppujulistus, jossa määriteltiin terveyden edistämisen viisi osa-aluetta (yhteiskuntapolitiikka, ympäristö, terveyspalvelut, yhteisöllinen toiminta, terveysosaaminen)

Preventio

Sairauksien ehkäisy

Primaaripreventio

Sairauksien ehkäisy; kohteena terveet, tarkoituksena sairauden syntymisen ehkäisy

Sekundaaripreventio

Sairauksien ehkäisy; Kohteena altistuneet tai oireilevat. Tarkoituksena estää sairauden eteneminen

Tertiaaripreventio

Sairauksein ehkäisy; Kohteena sairastuneet. Pyrkimyksenä estää jo olemassa olevan sairauden ja sen haittojen paheneminen esim. astma, diabetes ja mielenterveysongelmat

Interventio

Eri tahojen toteuttamia toimenpiteitä, jotka pyrkivät edistämään terveyttä tukevaa toimintaa

Terveyskulttuuri

Rakentuu ihmisten terveyteen liittyvistä arvoista, asenteista, tiedoista, tavoista, uskomuksista ja käytännön toiminnasta

Medikalisaatio

Lääketieteellistyminen; Ilmiö, jossa arkielämään kuuluvia asioita lääketieteellistetään ja sairauden määritelmää laajennetaan; Elämänkulun tavallisiin ilmiöihin, kuten vanhenemiseen, haetaan lääketieteellisiä selityksiä ja hoitoa

Terveysneuvonta

Terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan välistä terveyttä ja hyvinvointia tukevaa vuorovaikutusta

Kehopositiivisuus

Ajatusmalli, jossa kaikenlaiset kehot ovat kauniita ja omaan kehoon suhtaudutaan hyvksyvästi

Itse aiheutettu sairaus

Ilmaus, joka viittaa siihen, että jotkin sairaudet olisivat enemmän sairastuneen omaa syytä kuin toiset

Terveyteen sairastuminen

Terveyden ylikorostaminen; Pakonomaista terveyteen panostamista, jossa terveys näyttäytyy ihmisen arvona ja elämän onnistumisen mittana

Terveysstressi

Ihmisten tuntema huoli ja syyllisyys siitä, ettei pysty noudattamaan riittävän terveellisiä elintapoja

Uskomus- eli vaihtoehtohoito

Virallisen terveyden- ja sairaanhoidon ulkopuolelle jääviä hoitoja ja taudinmäärityksiä, joiden tehokkuutta ei ole tutkittu luotettavasti

Luontaistuote

Ulkonäöltään ja käyttötavoiltaan lääkkeen kaltainen esim. rohdosvalmisteet, ravintolisät ja homeopaattiset valmisteet

Lumevaikutus

Psykologisiin tekijlihin pohjautuva lumelääkkeen tai muun itsessään tehottoman hoidon vaikutus

Paramedikalisaatio

Lääketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen yleistyminen

Ravitsemussuositukset

Tutkimustietoon perustuva suositus eri ravintoaineiden tarpeesta ja siitä seuraavat ohjeet käytännön ruokavalintoihin

Ravintoaine

Kehon rakennusaineita. Voidaan jakaa tehtävien mukaan energia ja suoja-

Energiaravintoaine

Ravintoaineet, jotka tuottavat liikkumiseen ja elintoimintoihin energiaa; hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit

Suojaravintoaineet

Ravintoaineet, jotka pitävät elimistön kunnossa; Tarvitaan kasvussa, aineenvaihdunnassa, kudosten uusiutumisessa ja aineiden kuljettamisessa elimistössä; Vitamiinit, kivennäisaineet, proteiinit ja välttämättömät rasvahapot

Perusaineenvaihdunta

Peruselintoimintojen, kuten sydämen toiminnan ja ruuansulatuksen levossa kuluttama energiamäärä

Hiilihydraatit

cElimistön tärkeä energianlähde. Ryhmitellään kolmeen pääryhmään: sokerit, tärkkelykset ja ravintokuidut

Glukoosi

Rypälesokeri; Ravinnon hiilihydraatit muuttuvar glukoosiksi, jota kudokset käyttävät energian lähteenä; Varastoituu maksaan ja lihaksiin

Glykogeeni

Varastohiilihydraatit; Ylimääräinen glukoosi varastoituu lihaksiin ja maksaan glykogeeninä

Tärkkelys

Kasvikunnan tuotteissa oleva hiilihydraatin muoto

Sokeri

Hiilihydraatin muoto

Ravintokuitu

Suolistossa hajoamaton ja imeytymätön hiilihydraatti, jolla on runsaasti myönteisiä terveysvaikutuksia; Jaetaan geeliytyviin ja geeliytymättömiin

Rasva

Energiaravintoaine. Tärkeä energianlähde; Jaetaan pehmeisiin eli tyydyttämättömiin ja koviin eli tyydyttyneisiin

Rasvahappo

Solukalvojen rakennusaine, jota elimistö ei pysty itse valmistamaan

Tyydyttymättömät rasvat

Pehmeä rasva; Rasvahappoa kutsutaan tyytyttymättömäksi, jos sen hiiliatomien välillä on tyydyttymättömiä kaksoissidoksia; Runsaasti juoksevat kasviöljyt ja rasvaiset kalat

Tyydyttynyt rasva

Kova rasca; Rasvahappo on tyydyttynyt, jos kaikki sidokset hiiliatomien välillä ovta yksinkertaisia; Rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä

Transrasva

Kemiallisesti kovetettuja kasvirasvoja

Proteiinit

Valkuaisaineet. Tarvitaan kudoksen uusiutumiseen; Luokitellaan sekä energia- että suojaravintoaineeksi

Aminohappo

Proteiinin rakennusaine

Vitamiinit

Kemiallisia yhdisteitäm joita on saatava ravinnosta, koska elimistö ei kykene yleensä muodostamaan niitä itse; Jaetaan vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin

Kivennäisaineet

Maaperästä lähtöisin olevia alkuaineita, joita on saatava ravinnosta

Hivenaineet

Kivennäisaineita, joiden tarve on hyvin vähäinen esim. rauta, fluori ja jodi

Erityisruokavalio

Tietyn ruoka-aineen rajoittaminen tai pois jättäminen ruokavaliosta

Luomu

Luomuelintarvike, luonnonmukainen elintarvike (vähintään 95% luonnonmukaisia raaka-aineita)

Ruokakulttuuri

Yhteiskunnassa ilmenevät ruokaan ja syömiseen liittyvät perinteet, tavat ja arvot

Terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet

Ruoka-aineet, jotka edistävät hyvinvointia / vähentävät jonkin sairauden riskiä tieteellisesti todistetuin keinoin esim. margariinissa kolesterolia alentava kasvisteroli

Täydennetty elintarvike

Elintarvikkseenee lisätään koko väestön ravitsemusta parantavia ravintoaineita esim. D-vitamiini maidossa

Ravintolisä

Valmisteet ja yrttivalmisteet, joilla varmistetaan mm. vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja rasvahappojen riittävä saanti

Lisäaine

Parannellaan tuotteen koostumusta, makua, ulkonäköä tai ravitsemuksellisuutta. Etsteään bakteerien ja muiden mikrobien kasvu. Pitää ilmoittaa E-koodilla. Ruokavirasto valvoo Suomessa lisäaineiden käyttöä

Vierasaine

Ei toivottuja ainesosia, jotka voivat muuttaa tuotteen vahingolliseksi tai kelpaamattomaksi esim. kasvinsuojeluaineet, tuotantoeläinten lääkkeet ja ympäristömyrkkyjen jämät. Viranomaiset valvovat sallittuja enimmäismääriä

Terveyskunto

Muodostuu kestävyyskunnosta (sydän ja verenkierto), motorisesta kunnosta (kehon hallinta, tasapaino), tuki- ja liikuntaelimistön kunnosta (lihasvoima ja -kunto, nivelten liikkuvuus, luuston vahvuus) sekä painonhallinnasta ja kehonkoostumuksesta

Fyysinen kunto

Kyky suoriutua etenkin kestävyys ja voima suorituksista

Kuntoliikunta

Hyvään suoritukykyyn ja sen ylläpitämiseen tehtävää liikuntaa

Terveysliikunta

Fyysistä aktiivisuutta, jolla on myönteisiä tevreysvaikutuksia ja vähän riskejä / haittoja; kehittää ja ylläpitää terveyskuntoa tehokkaasti ja turvallisesti

Arki-/ hyötyliikunta

Tapahtuu arjenaskareiden myötä: Yhdistää hyödyn ja liikunnan esim. lumityöt tai kävely kouluun

Liikuntavamma

Fyysinen vamma: Voi olla akuutti (äkillisesti syntynyt) tai rasitusvamma (vähitellen kehittynyt)

Liikkumisen suositukset

Ohje terveyttä tukevan liikunnan määrästä, laadusta ja toteuttamistavoista

Aerobinen kestävyys

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kyky kuljettaa happea ja lihasten kyky hyödyntää sitä energiantuotantoon

Anaerobinen kestävyys

Elimistön kyky toimia ilman riittävää hapensaantia maitohapollisessa tilassa

Maksimisyke

Sydämen lyöntitiheys tilanteessa, jolloin syke ei enää nouse vaikka rasitus lisääntyisi (220- oma ikä)

Leposyke

sydämen alhaisin lyöntitiheys eslimistön lepotilassa

Ylikunto

Elimistön ylirasitustila, jossa runsaasn liikunnan jälkeen elimistö ei ole palautunut riittävästi

Motorinen yksikkö

Yhden liikehermosolun ja sen hermottamien lihassolujen muodostama kokonaisuus

Maksimivoima

Suurin voima, jonka lihas tuottaa yhdellä supistuksella esim. painonnostossa

Kestovoima

Lihaskestävyys, lihaksen kyky suorittaa voimaa vaativia tehtäviä useita kertoja peräkkäin

Nopeusvoima

Lihaksen kyky supistua mahdollisimman nopeasti esim. heitto- tai hyppylajeissa

Liikkuvuus

Nivelten liikeratojen laajuus, notkeus

Kordinaatiokyky

Lihasten, hermoston ja aistien välinen yhteistyö

Nestetasapaino

Riittävästä nestemäärästä huolehtiminen nestevajauksen ehkäisemiseksi

Rentoutuminen

Elimistön toiminnan rauhoittuminen. Kohdistuu sekä mielen että kehon toimintoihin

Kortisoli

Lisämunuaisen kuorikerroksen erittämä hormoni, jonka tuotanto lisääntyy stressitilanteessa

Endorfiini

Mielihyvän tuntemuksia aiheuttava hormoni